Vaasa muuttuva kaupunki 4

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaasa - muuttuva kaupunki 4 (kuvat puuttuvat)

Kuvassa tuttu näkymä Präntööltä kaupunkiin tulevalle. Wanha kuva on viitisenkymmentävuotias. Kirkko on keskellä kylää siinä kuten asiaan kuuluu. Oikealla on entinen Suomen Pankin rakennus, uusihan tuli viiskytluvulla. Vasemmanpuolen viimeinen talo on n.s. Kirkkoapteekin talo. Se ei ole C A Setterbergin piirtämä yleisen luulon mukaan, vaan jonkun hänen aikalaisensa. Sehän on tyypillinen vaasalainen aikansa talo.

Siihen sisältyy erikoisuus, joka on syytä kertoa tutulle ja turistille; se on Vaasan ja koko Suomen ensimmäinen talo joka on piirretty, mitoitettu ja rakennettu metrijärjestelmän mukaan, tuumat sun muut arssinat olivat mittoina ennen, tsaarinajan järjestelmää lähinnä.

Palohan pelästytti Vaasan perusteellisesti ja saimme perinnöksi mm. palokadut, "pränikadut". Ne vielä tänäänkin ihmetyttävät ulkopaikkakuntalaisia. Kuvan talot ovat vuoden 1856 rakennusjärjestyksen mukaisia: 2-kerroksisia, rapattuja ja asemakaava suorastaan luonnottoman väljä ruutukaava. Tämä kaikki paloturvallisuuden vuoksi!

Monien vaiheiden jälkeen Vaasan kirkkoa päästiin rakentamaan kesällä 1860 ja lopputarkastus oli 1867. Sekin oli "Vaasan isän" C A Setterbergin piirtämä. Se oli tyylipuhdasta englantilaista gotiikkaa. Siihen kuuluvat tylpät tornit jotan nyt katkeavat siivet huhuilta, että tornit ovat vajaat eli ei suppiloa kun muka maaperä ei kestänyt. Ei siis pidä paikkaansa!

Tuota suppilomallia yritti intendentti Lohrman kirkkoon ja Setterberg tyrmäsi ajatuksen mm. viittaamalla ettei tylpässä tornissa voinut palovahti tähystää...

Syksyllä v. 1860 Setterberg ilmoittaa maistraatille, että suuren tornin portaat on rakennettu vastoin hänenmääräyksiään ja haljenneet. Tämän vahingon korvasivat muurarit 25 ruplalla. Seuraavana syksynä täytyi melkein valmiin kirkon rakennustyöt keskeyttää, koska torniin oli ilmestynyt halkeamia. Pitämänsä tarkastuksen tuloksena lausui lääninarkkitehti Chievitz, että torni oli suurimmaksi osaksi revittävä. Hänen käsityksensä mukaan mitään virhelaskelmaa ei ollut tapahtunut, vaan halkeamat johtuivat joko työn huolimattomuudesta tai rakennusaineista. Mistä halkeamat johtuivat, on jäänyt selvittämättä. Tornin repimistä seuranneet valvojat huomasivat jonkun verran huolimattomuutta muurauksessa, mutta ei siinä määrin kuin tornin sortuminen edellyttäisi. V. 1862 tarkasti Lohrmann piirrustukset uudelleen löytämättä niistä virhettä. Hänen sanojensa mukaan ne tarjosivat tavallisten teoreettisten ja käytännöllisten sääntöjen mukaanriittävän varmuuden tornin kestävyydestä. Senvuoksi tornin halkeaminen oli hänestä kaikista staattisista suhteista poikkeava luonnonilmiö.

P. HAAPALINNA