Vaasa muuttuva kaupunki 37

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaasa - muuttuva kaupunki 37

Piirroksen on tehnyt M. Niemi vanhasta valokuvasta ja se kuvaa kauppatorin pohjoisreunan tilannetta vuosisadan ensimmäisinä vuosina. Vasemmalla näkyy osa alkuperäistä C.J. Hartmannin taloa.

Alakerrassa oli kauppa ja kauppiaan asunto oli yläkerrassa. Tästä talosta onkin sarjassa kerrottu. Muistetaan, että kauppiaalla oli kaksi apulaista, jotka nukkuivat tiskin takana ja kylmällä ilmalla kauppias toi apulaisilleen tuopin paloviinaa lämpimäksi.

C J Hartman oli varmaan kaupungin ensimmäinen työnantaja, joka järjesti työpaikkaruokailun: apulaiset nimittäin söivät kauppiasperheen ruokapöydässä kuten perheenjäsenet ikään. Työpäivä oli 12-tuntinen, joten kunnon perheateria oli paikallaan.

Kauppapuistikon puolella oli piharakennus, jossa matkamiehet yöpyivät tullessaan Vaasaan Hartmanin kanssa kauppoja tekemään. Yllätys lienee monille, että Hartman oli kovasti suomalainen mies, Vähässäkyrössä syntynyt ja Vaasan Suomalaisen Lyseon perustajajäsen!

Keskimmäisen puutalon, tästäkin on kerrottu, takana oli ns. Lundénin talo ja sen yläkerrassa oli suomalainen alkeiskoulu kolme vuotta. Pihalla oli Lundénin paja ja siellä kaikki Vaasan linnan vangit raudoitettiin ja myös vapautettiin raudoista kakun kärsittyään.

Alkeiskoulun pojat saivat vapaasti katsella, kun konnia raudoitettiin kahleisiin, kaularenkaisiin ja inkvisitiosta opittuun liivirautaan.

Luokkahuoneitten alapuolella oli paloviinapuoti ja varmaan sieltä tuli omat höyryt poikien neniin, sillä ilmastointi oli avoin ikkuna! Jo oli koululaisilla varsinainen opiskelumiljöö, mutta kunnon miehiä sieltä vaan valmistui, näitä tulevia vaasalaisia porvareita ja maistereita ja kauniin Vaasan tekijöitä, vaikka konnat ja paloviina olivat päivittäisiä oppimestareita ...

Itku tulee silmään kuten matkasaarnaaja Paavo Ruotsalaiselle, kun ylpeä isäntä ei antanut jyväsäkkiä köyhille, kun katsoo tuota upeata ns. Finnilän taloa. Siihen iski Vaasantauti eli se revittiin samassa rytäkässä kun tuota oikeanpuoleisen kuvan mammuttikolossia Sampo-taloa alettiin rakentaa ...

Tämä kauppias Carl Johan Finnilän talo oli todellinen palatsi tässä kaupungissa. Piirrustukset on lääninarkkitehti K V Reinius päivännyt toukokuussa 1896. Palatsi oli puhdasta uusbarokki-tyyliä ja Reiniuksen ainut luomus, vielä hengissä oleva, on Vaskiluodon sokeritehtaan kellotorni, joka on yhden pyhälenkin arvoinen katseenvangitsija siellä.

Julkisivu näytti lyhyeltä, koska talo oli epätavallisen korkea kaksikerroksiseksi ja vain seitsemän ikkuna-akselia lisäävät vaikutusta. Keskioven yläpuolella oli pieni ja jykevä parveke. Kauppias asusti koko yläkertaa ja katutasossa oli kangaskauppa ja ruokatavarakauppa ja näissä oli jo kunnon leveät näyteikkunat. Kulmassa oli pieni puurakennus, jossa ilmeiseti tehtiin tukkukauppaa. Kun C J Finnilä vuonna 1919 kuoli, niin talo monien vaiheiden jälkeen tuli Teräksen hallintaan ja sitten Sampo-Tarmo osti kiinteistön.

No, siihen sitten rakennettiin tämä Sampo-talo eikä Vaasassa ole asukasta, joka ei tässä talossa olisi käynyt City-Marketissa, Seppälässä tai vaikkapa verovirastossa. Tämä kaikki on nykyaikaista kaupan ja liiketoiminnan keskittymistä ja siihen on tyytyminen, vaikka tässä Finnilän talossa esim. Teräksen aikaan oli kotoista poiketa vaikkapa suksikaupoilla ...

PEKU HAAPALINNA