Vaasa muuttuva kaupunki 36

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaasa - muuttuva kaupunki 36

Carl Axel Setterberg on tämän sarjan jutuissa moneen kertaan mainittu. Eikä suotta. Monien vaiheiden jälkeen uusi Vaasa päätettiin rakentaa Klemetinniemeen eli tähän, missä nyt ollaan. Nikolai I ratkaisi paikan ja senaatti julkaisi käskykirjeen 1.3.1854 ja Vaasa alkoi syntyä uudelleen.

Setterberg oli hoitanut lääninarkkitehdin virkaa tässä vaiheessa vuoden verran ja sai tehtäväkseen kaupungin kaavoitustyön. Siinä hän tekikin suuriarvoisen työn ja runsaan sadan vuoden kuluttua Vaasan asemakaava on aina vaan toimiva ja itse Setterberg nousee arvossaan. Voidaan sanoa kuten on tässä sarjassa sanottukin, että siinä meillä on Vaasanisä.

Kaikki Vaasan merkittävät talot ja rakennukset on Setterberg piirtänyt. Hän oli nykymittapuun mukaan varsinainen työnarkomaani, kun muistetaan, että hän kuollessaan vain 58-vuotias, mies parhaassa iässä.

Piirroskuva on valokopio Setterbergin oman talon piirustuksesta, kaikille tuttu talo Rantakatu 6:ssa Hietasaarenkadun kulmassa ja viimeksi toiminut Satamapuiston päiväkotina. Matilda Wreden kotitaloa on viime vuonna saneerattu ja kannattaa tehdä kävelylenkki niille kulmille ja todeta S:n nerokas jugend-arkkitehtuuritaito.

Vaasan kirkosta on tässä puhuttu ja ruotsalaisesta lyseosta, kruununmakasiinista, Kirkkoapteekin talosta ja monesta muusta Setterbergin luomuksesta. Kahden ja kolmen puistikkokadun pohjalaikkaus on S:n nerokkuutta ja alan huippu tänäänkin.

Setterberg piirsi paljonkin asuintaloja ja niitä ei edes ole yritetty säästää! Raastuvankatu 7 on jäljellä, mutta vuosien saatossa siihenkin on tehty monet muutokset. Hovioikeus on tyylinäyte parhaimmillaan ja sitä sanottiin S:n aikaan "residenssiksi".

Sitten on mainittava S:n ominaispiirre: hän ei suvainnut pylväikköjä asuintalojen julkisivuihin. Ne oli säästettävä juhlavampiin taloihin. Poikkeus oli nykyinen hallintotalo Vaasanpuistikon varrella, sillä se oli apteekkari Herman Lindbäckille tehty asuintalo ja sen laajennusosa on alkuperäisen peilikuva ja tämän taas suunnitteli kaupunginarkkitehti Carl Schoulz 1929 tietää maisteri Mirjam Lehtikanto kirjassa Rakennettiin Uusi Vaasa, tämä paljon näissä jutuissa siteerattu alan teos.

Maankuulun Vaasan linnan hän myös piirsi ja toi luonnospiirustuksia tullessaan tänne Ruotsista Gävlestä, missä toimi aikoinaan arkkitehtina. Nuori Ruotsissa opiskellut arkkitehti Hjalmar Lindahl oli Setterbergin apurina, kun ortodoksista kirkkoa suunniteltiin.

Siinä oli monta mutkaa matkassa ja työ oli S:n mukaan mutkikas, kun hän ei tuntenut kirkon seremonioita eikä sisustusperinnettä. Niinpä tässä sattuikin varsinainen fibaus eli emämunaus. Kirkon peruskiveä laskettaessa keväällä 1861 huomautti juhlalliseen toimitukseen osallistunut luultavasti venäläinen pappi, että ortodoksisen kirkon alttarin tulee olla aina idässä, eikä missään muualla ja kieltäytyi jatkamasta juhlallista seremoniaa!

Lindahl ripeästi muutamassa viikossa kaivautti perustukset uudelleen ja entiset kuivatuskanavat oli tehtävä uusiksi ja tästä hän sai korvauksia 300 ruplaa. Ilmeisesti aika hyvä summa, sillä rakennusaikataulu oli tiukka.

Kyllä niin on, että kun Vaasan katuja ja puistoja kulkee, niin joka puolella henkii Carl Axel Setterbergin nerokas arkkitehtuuri ja maankuulu vaasalainen eli setterbergiläinen asemakaava on tälle Klemetinniemelle paras mahdollinen.

Setterbergille tyypillinen oli viisikulmainen tornikulmatalo. Vähän liioitellen puhutaan Vaasa-tyypistä, sillä näitä on enää kolme jäljellä: hallintotalo, Kirkkoapteekin talo eli Sundénin talo ja tämä Raastuvankatu 7 ja jo Rewellin keskuksen alta hävitetty upea Wolffin talo.

Vaasan kaupunki on Setterbergin elämäntyö. Voisi luulla, että lääninarkkitehdin tehtävät olisivat jääneet sivuosaan, mutta nekin hän hoiti. Aikaa ja voimia vaativat laajat matkat läänissä hevoskyydillä. Kirjeenvaihdosta ilmenee, että ei ollut majakkarakennusten tarkistuskaan mitään leikintekoa.

Tämä Setterberg on syytä kaupunkilaisten muistaa aina silloin, kun vieraspaikkakuntalainen kehuu Vaasan kauneutta, asemakaavan väljyyttä ja katukuvaan saumattomasti istuvia julkisia rakennuksia. Kyllä Carl Axel Setterberg on Vaasan luoja ja oikea isä.

PEKU HAAPALINNA