Vaasa muuttuva kaupunki 34

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuva: Johan Hagström

Vaasa - muuttuva kaupunki 34

Kun Viljo Rewellin keskuskorttelia alettiin rakentaa, syntyi äänekäs haloo ns Wolffin talon puolesta. Muut talot saivat mennä, mutta tässä heräsi vaasalainen perinteiden kunnioitus. Mutta myöhässäpä oltiin kuin hämäläinen mies!

Kauppaneuvos Carl Gustaf Wolff istuu Vaasan historiassa kuin nenä päässä. Eikä hän mikään turha poika ollutkaan, vaan upporikas laivanvarustaja ja paljon muuta. Hän osti tuon ylätorin ja Vaasanpuistikon kulman tontin asuinrakennukselleen, mutta monien vaiheiden jälkeen lopullisesti asettui Präntöölle ja nyt sielläkin seisoo enää uusi Virastotalo.

Tuon mainitun tontin hinta oli 656 ruplaa ja Wolff rakennutti siihen puutalon 1862 - tontin hän oli ostanut jo 1856. Muutaman vuoden kuluttua hän siirrätti koko talon osoitteeseen Kirkkopuistikko 3.

Miksi tämä vaivalloinen siirto? Luultavasti suuren laivanvarustajan aivoon otti komeat kaksikerroksiset liiketalot torin reunassa. Omistajina olivat tunnetut vaasalaisporvarit Gerlin, Hellsberg, Hartman, Hultin, Jernström ja muut. - Hän päätti tehdä siihen kunnon palatsin ja tekikin sen. Sitä tehtiin eri vaihittain ja muuteltiin ja siitä on monia kuvia vuosien varrelta ja aina pikkusen erilainen on tuo kulma. Monenmoista kiistaa oli Wolffin ja kaupungin rakennuskomitean välillä, eikä oikein tiedetä vieläkään kaikkia vaiheita.

Maisteri Mirjam Lehtikanto ansiokkaassa teoksessaan Rakennettiin Uusi Vaasa pohtii talon historiaa: - kuka sitten oli Wolffin talon suunnittelijat? Arkkitehti ei ainakaan ollut vaasalainen... hehän tunsivat rakennusjärjestyksen eikä olisi siis tullut riitoja kaupungin herrojen kanssa... kyseessä saattaa olla joku ruotsalainen arkkitehti, jonka W. oli tavannut matkoillaan. Nämähän eivät voineet tunteatiukkaa rakennusjärjestystä. Jos rakennushanke olisi pantu alulle joitakin vuosia aikaisemmin, olisi mahdollinen arkkitehti ollut Johan Fredrik Åbom. Palosaaren huvilan piirrustukset W. oli häneltä tilannut 1857.

Wolffin luottamus oppineisiin arkkitehteihin oli alkanut rapista ja hän luotti enemmän kansanrakentajiin. Tässä tulee kuvaan Mustasaaren kirkon urakoitsija Erkki Kuorikoski. Vaasan kirkon rakentamisesta on tässä sarjassa kerrottu ja jos joku muistaa, niin seinissähän oli pahoja halkeamia rakennusvaiheessa (muurarit saivat sakkoja!). Juuri Kuorikoski kävi Wolffin kutsusta halkeamat tarkistamassa. Wolffin kaveri tämä Kuorikoski rakensi mm. Tikanojan Taidekodin ja kuoli täällä 1875.

Kauppaseura sijaitsi tässä talossa ja Branderin apteekki ennenkuin siirtyi alatorille. Kauppaseura oli suosittu paikka ja kirjoittajankin luokka piti siellä penkinpainajaisia v. 1954. Wolff oli varsin värikäs persoona ja taisi olla aika omapäinenkin, kun lukee hänen elämästään. Eipä ihme, että kunnon vaasalainen nousi vastarintaan, kun kunniakas Wolffin talo revittiin keskuskorttelin tieltä pois. Oli hän niin mielenkiintoinen vaasalainen vaikuttaja aikoinaan, että ehkä palaamme Wolffiin...

- Wolffin perikunta möi 1886 tämän upean talon 175.600 kultamarkasta (kova hinta!) kauppias Emil Gärdströmille ja hän taasen yhtiölle, jonka muodostivat Gustaw Swanljung, Karl W. Wallén, K. M. Johansson, Juho Myntti ja E. J. Ollonqvist, kaikilla viisi osaketta. Ennenpitkää osakkeet olivat Ollonqvistilla ja Oskar Rewellillä - he kuolivat samana vuonna 1930. Joittenkin vaiheitten jälkeen 1959 tontista puolet siirtyi SOK:lle ja perustettavalle kiinteistö Oy Ylätorille.

Lähes satavuotias upea Wolffin liiketalo purettiin 1960 ja historian kulku siitä eteenpäin näkyykin jo oikeanpuoleisesta kuvasta. Vanha saa uuden edestä väistyä ja niinhän se on tämä elämän laki.

PEKU HAAPALINNA