Tullipakkahuoneeseen mahtuu kaikki

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

29.helmikuuta 2000

Tullipakkahuoneeseen mahtuisivat kaikki

Keskustellaan

Vapaa toimittaja ja vaasalaistaiteen ystävä Peku Sommerfelt uskoo, että Sisäsataman tullipakkahuoneeseen mahtuisivat oikein hyvin sekä Kuntsin että Swanljungin kokoelmat ja vielä Mikolan museo ja Fritz Jakobssonin galleriakin.

Kun Vaasan satama siirrettiin nykyiseen Sisäsatamaan, tarvittiin kaunis ja tukeva rakennus. Tukeva, koska kaikki varkaat eivät olleet Vaasan linnassa. Alkuperäinen suunnittelija oli E. Th. Granstedt 1875. 1800-luvun kertaustyylejä edustavaan rakennukseen on myöhemmin tehty muutoksia. Piakkoin kaupunginvaltuusto ratkaisee rakennuksen kohtalon ja tulevan käytön ehkä modernin taiteen museona ja taidekokoelmien kotina.

Kaupunginhallitus, jota valtuuston ei tarvitse totella, päätti äänin 8 – 3, että sinne tulisi tunteita herättävä konsuli Simo Kuntsin nykytaiteen kokoelma ja taidekirjasto. Tulossa olisi myös hammaslääkäri Lars Swanljungin uutta taidetta edustava muutaman sadan teoksen kokoelma. Swanljung antaisi tiettävästi kokoelmansa kaupungin omistukseen. Kuntsin kokoelman omistaa säätiö, ei siis Vaasa. Vaasa joutuu hoitamaan kokoelman ja jopa kartuttamaan sitä. Tämä kaikki kaupungin rahoilla

– laskupää herää ja minulla pikkuisen tunteetkin.

Talossa on vuosia vaikuttanut Pohjoismaiden ainoa akvarellimuseo, Mikola-museo. Se on tehnyt taloa tunnetuksi Pohjanmaalla, muualla Suomessa ja ulkomailla vireällä näyttelytoiminnalla.

Säätiön turvin talossa tehtiin kallis remontti, ja museo maksaa kaupungille vuokraa. Se myös tuo matkailijoita kaupunkiin. Taidematkailija avaa kukkaronsa nyörejä useammin kuin massaturisti. Taidemaalari Fritz Jakobsson, vaasalaismies, on myös kiinnostunut tullipakkahuoneen tiloista taiteelleen. Miksipä ei, ainakin hän tunnettuna nimenä tuo kansaa taloon. – Ammattikateus tässä asiassa nostaa takkuista päätään.

Taloon mahtuu vaikkapa työnimellä Vaasa-Sali, tila joka olisi varattu nimenomaan vaasalaisten taiteilijoiden teosten esittelyyn. Nykyään siihen on arvostettuja näyttelytiloja vain Tikanojan taidekodissa ja Pohjanmaan museossa.

Minua viisaammat ovat laskeneet, että tilaa riittää kaikille. On kysymys hyvästä tahdosta ja yhteistyökyvystä eri intressiryhmien välillä.

Esittämäni järjestely toisi kaupungille rahaa. Jos tullipakkahuoneessa olisi vain Kuntsin ja ehkä mahdollisesti Swanljungin kokoelma, niin siinä meillä olisi taas uusi ”landia” – Kuntsilandia. Remonttimenot miljoonia, neljän työntekijän vuosipalkkamenot miljoonan, ylläpitokustannukset jne. Tässä asiassa on kupattu jo vuosia. Vielä voidaan kaikkia osapuolia kuulla yhtä aikaa ja asettaa asiantuntijaraati laskemaan niin Kuntilandian kuin kompromissiratkaisunkin kustannukset.

Kadunmies ei ehkä tiedä, että Kuntsin ja Swanljungin kokoelmat eivät montakaan vaasalaistaiteilijan työtä sisällä. Taiteilijat ovat pääosin ulkomaalaisia tai muualta Suomesta. Nyt tarvitaan ekonomisanalyyttistä kaupunkilaisjärkeä, talonpoikaisjärvi ei enään kaupunginvaltuustossa riitä.

PEKU SOMMERFELT