Saaristo muuttuu

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Saaraisto muuttuu

Merenkurkun saaristo muuttuu jatkuvasti. Maa kohoaa 9 mm vuodessa. Koska pohjat ovat matalia ja rannat loivia, Merenkurkku kuroutuu kokonaan umpeen parissa tuhannessa vuodessa. Ellei ilmaston lämpeneminen nosta meren pintaa, Perämeri irtaantuu Itämerestä erilliseksi järveksi.

Maan kohoamisen takia Merenkurkun luontotyypit, kasvillisuus ja eläimistö ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Matalat merenlahdet kuroutuvat vähitellen umpeen muuttuen ensin fladoiksi, jotka ovat lähes umpinaisia merenlahtia, joilla on vielä säännöllinen yhteys mereen. Flada muuttuu vähitellen kluuvijärveksi, johon tulee enää satunnaisesti merivettä meren pinnan ollessa korkealla. Kluuvijärven lajistoon kuuluu pääosin makean veden lajeja. Merestä paljastuvalle maalle nousevia metsiä tavataan vain maankohoamisalueilla, ja tästä syystä Suomella on niiden suojelussa erityisvastuu.

Matala ja karikkoinen saaristo tarjoaa ruokailu- ja pesimämahdollisuuksia runsaalle saaristolinnustolle. Merenkurkun ulkosaaristokin on Itämeren tärkeimpiä saaristolintujen pesimäalueita. Linnusto on rikas ja Merenkurkku on tärkeä lintujen pesintäalue Itämeressä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Merenkurkku on altistunut suhteellisen vähän ympäristönmuutoksille, fyysisille häiriöille, matkailulle ym.

Merenkurkussa on lisäksi useiden lajien vahvoja populaatioita, esim. pilkkasiipi ja riskilä. Jatkuva maankohoaminen luo tilaa lajeille, jotka asettavat elinympäristölle erilaisia vaatimuksia, mikä on eduksi biologiselle monimuotoisuudelle. Alueen linnustolla on muutamia uhkia, joista tärkeimpiä ovat öljy- ja kemikaalipäästöt sekä minkit ja laivaliikenne.

Merenkurkun ylittävä laivaliikenne on Vaasan henkireikä lähteen. Liikenteellä onerittäinsuuri merkityst tavarakuljetuksessa ja ihmisten liikkumisen kannalta. Kirjoita aiheesta erillinen artikkeli.