Ero sivun ”Riitta Mäkelä: Matti Visanti – taiteiden monitaitaja” versioiden välillä

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(ei mitään eroa)

Nykyinen versio 7. tammikuuta 2009 kello 17.29

Riitta Mäkelä: Matti Visanti – taiteiden monitaitaja

104 sivua

Ei ISBN luokitusta

Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, Oulu


Monitaitaja Visanti

Katsoin kirjaston tietokannasta ja Fennicasta tietoja tästä Visantia käsittelevästä teoksesta, että esim. mistäkö kirjaa löytyy, mutta eihän sitä mistään löytynyt, ei edes Oulun kirjaston tietokannasta vaikka Visanti syntyjään Oululainen onkin ja Pohjoinen on tai ainakin tämän kirjan julkistamisen aikoihin oli oululaisen Kirjapaino Osakeyhtiö Kalevan omistama yhtiö. Oudolta kalskahtaa, jos sitä ei ole kokoelmiin hankittu, eikä kansalliskokoelmaan (Fennica) toimitettu ja olisi sen syytä Vaasan kirjastostakin löytyä, koska taiteilija, arkkitehti Matti Visannin (vuoteen1936 saakka Björklund) tuotantoa varsinkin grafiikka löytyy Vaasan kokoelmista huomattavasti mm. Tikanojalta. Kirja joka tapauksessa on hyvä ja hyvin toimitettu ja antaa toimivan kiokonaiskuvan Matti Visannin monipuolisuudesta ja todella merkittävistä aikaansaamisista. Visanti osasi, jaksoi ja eli työtään, mitä se sitten kulloinkin sattui olemaan ja aina täysipainoisesti. Hän hallitsi monta alaa ja asiaa. Mahdettiin hänelle aikanaan kateellisia olla, mutta tuskin Visanti moisista kyräilijöistä mitään piittasi kunhan vain hoiti hommiaan.

Suomalaisista taiteilijoista Matti Visanti oli se joka kuvitti ensimmäisenä Kalevalan kokonaisuudessaan. Hän oli koulutukseltaan arkkitehti, mutta ajan myötä luopui urastaan arkkitehtinä toimiakseen vapaana taiteilijana. Visanti kuvitti kirjoja, suunnitteli exlibriksiä, rahoja, postimerkkejä, vaakunoita, adresseja, lavasteita, julisteita, lippuja, huonekaluja, patsaita, reliefejä, seinävaatteita, mattoja, tapettimalleja, että työsarkaa hällä todella riitti. Matti Visanti loi jatkuvasti uutta, eikä koskaan halunnut pysähtyä paikalleen.

Matin linoleumtekniikalla toteutetut Kalevalan kuvitusvedokset synnyttivät ristiriitoja ja Eero Järnefelt esitti niiden olevan ikätoverinsa Gallen-Kallelan jäljittelyä, mikä näin jäljestä ajateltuna on naurettava väitös. WSOY:kin sanoi kesken urakan Visannin sopimuksen irti ja Gallen-Kallela vaati työtä itselleen yksinoikeudeksi. Pientä skismaa siis.

Ensimmäinen kirjakuvitustyö mitä Visannilta ilmestyi oli Matti Pälsin Vanhaa ja katoavaa (Otava 1921). Sitten tulivat Eino Leinon teokset Pajarin poika ja Puolan paanit (molemmat 1922) ja jatkoa riitti.

Arkkitehtuuritoimisto Björklund & Myntille teki Visanti aikoinaan alan töitä ja Hugo Myntin jäätyä pois yhteisyrityksestä joskus 1924 tuli Visannista toimiston ainoa osakas.

Matti Visanti (syntyi Oulussa 31.5.1885. Kuoli Helsingissä 25.11.1957) tuli muuttaneeksi Vaasaan 1914 ja tuolloin isä August Björklund toimi Mustasaaren kirkkoherrana ja siellä asui suurin osa muusta perheestäkin.

Vaasasta Visannin taiteellisen uran juuret ovat lähtöisin ja tämän johdosta kirjan aloittavan osion Oulussa ja koulussa jälkeen seuraa osio nimeltä, Vaasalainen monitaitaja: vuodet ennen 1920.

Matti Visati oli aikansa moniosaaja, joka ei koskaan hyväksynyt kapeaa spesialisoitumista. Arkkitehtejäkin hän syytti pelkureiksi, jotka eivät uskalla rajoja ylitellä. Tämä ylipäätään osaltaan jo tuolloin johtui siitä, että katsottiin kahdella alalla toimivan olevan diletantti molemmilla. Yleisesti ottaen tuolloinkin pelkästä viittauksesta osittaiseen ammattitaita- mattomuuteen ja siihen leimautumisen johdosta eivät monialaisesti lahjakaatkaan uskaltaneet tehdä kuin yhtä ja samaa. Matti Visanti oli tästä tulenpalava poikkeus, joka teki kaikkea työtä taiteen alalla, vihasi kuppikuntia ja turhantärkeyttä ja tuotti valtaisan määrän laadukasta materiaalia.

Matti Visannin merkitystä Vaasalle voisi kuvailla vaikka näin, että hän on meidän linkkimme Suomen taiteiden kultakauteen. Häntä olisi täälläkin syytä enemmän muistaa.

-Risto Jalonen