Raimo Teppo

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Muistokirjoitus

Rehtori s. 13.4.1931 k. 28.8.2013 Raimo Teppo
Syksyn lämpöiset tuulet toivat mukanaan ikävän uutisen. Vaasan lyseon eli lyskan entinen historian ja yhteiskuntaopin opettaja Raimo Teppo oli kuollut 28. elokuuta 2013. Hän oli syntynyt 13. huhtikuuta 1931 Seinäjoella. Teppo oli kuitenkin kaikkea muuta kuin jäyhä pohjalainen. Hän oli sivistynyt ja keskusteleva humanisti.

Opiskelu vei Tepon Helsinkiin historian pariin ja sieltä myös löytyi Bottan tanssiaisista Leena-vaimo. Pariskunnalle siunaantui kolme lasta ja viisi lastenlasta.

Opettajana Teppo oli äärimmäisen pidetty. Tämä johtui hänen opetustyylistään. Tunnilla ei tyydytty asioiden esittelyyn vaan oppilaat haastettiin keskustelemaan. Teppo loi kokonaan uudenlaista vuorovaikutteista opetuskulttuuria. Hän kärjisti eri näkökulmia ja sai oppilaat ajattelemaan omilla aivoillaan. Nuoret lyseolaiset oppivat katsomaan syvemmälle, pelkän pinnan taakse.

Raimo Teppo uskoi ihmiseen ja ihmisen mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa. Kun tunnilla käytiin läpi maailmansotia ja niiden hirveyksiä, niin luokalle esitetty kysymys kuului: ”Voisiko tämä tapahtua uudestaan?” Teppo kuunteli oppilaiden vastaukset ja perustelut tuttuun tyyliin nojaten leuallaan karttakeppiin. Omana mielipiteenään hän sanoi, että ei usko enää sotaan Euroopassa. Perusteluna oli, että ihminen osaisi ottaa oppia historiasta. Valitettavasti tässä Teppo oli väärässä, kuten entisen Jugoslavian tapahtumat todistivat.

Tepon opetusaika osui YYA-aikaan. Oppikirjat hehkuttivat Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä ja tässä mielessä moni historian ja yhteiskuntaopin opettaja oli puun ja kuoren välissä. Varsinkin kun lähes joka luokassa istui yksi Stalinin nimeen vannova taistolaisnuori. Teppo kiersi ongelman opetustekniikallaan. Hän pyysi oppilailta mielipiteitä kommunismista ja saikin niitä. Joku vertasi kommunismia natsismiin ja perusteli jutun yksipuoluejärjestelmällä, mielipidevainolla ja -vangeilla. Näkökulma herätti keskustelua ja Teppo itse saattoi seurata asiaa sivusta sisäisesti myhäillen.

Teppo ymmärsi nuoria, sitä että nuoret lyseolaiset olivat matkalla elämänsä kevääseen. Rock-musiikin pariin Tepon sanat veivät silloin, kun puhuttiin poliittisesta Status Quo –tilanteesta. Teppo sanoi, että kun puhutaan Status Quosta, niin silloin nekin oppilaat, joita historia ei kiinnosta pätkääkään, höristävät korviaan. Oppilaat menivät halpaan ja kertoivat mitä Status Quo heille merkitsee. Teppo ei keskeyttänyt selitysvirtaa, vaikka oli kuullut saman tarinan useamman kerran muilta luokilta. Tärkeää oli saada oppilaat mukaan opetukseen. Ne kaikkein pitkätukkaisimmat rock-hörhötkin.

Oppilaille näkymättömän hallinnollisen uran Teppo teki rehtorina Vaasan lyseon lukion aikuislinjalla, joka aloitti toimintansa vuonna 1973. Tässä työssä hän ei säästellyt itseään eikä laskenut työtunteja. Työ tuotti hedelmää, sillä aikuislinja nousi Suomen kärkikaartiin.

Eläkkeelle jäätyään Teppoa työllistivät kesämökkihommat ja puutarhanhoito. Etenkin punaiset ruusut olivat hänen silmäteriään.

Raimo Teppo vaikutti satojen lyskalaisten elämään omalla asenteellaan ja opetustyylillään. Kun kaksi vanhaa 60- ja 70 –luvun lyskalaista tapaa toisensa, ja jos heidän pitää mainita kaksi vanhaa lyskan opettajaa, niin toinen on varmuudella Teppo. Yksinkertaisesti siksi että Raimo Teppo oli ylivoimainen opettaja. Oman kynttilänsä hän piti kuitenkin vakan alla.

Kari Ojanen Kirjoittaja on Vaasan lyseon oppilas vuosilta 1969-1978.