Kaupungin kirkko

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuva: Johan Hagström

Osoite Kirkkopuisto

Lähinnä englantilaista gotiikkaa edustava C.A.Setterbergin suunnittelema Vaasan kirkko on rakennettu v.1862. Laaja entisöivä peruskorjaus suoritettiin v. 2000. Kirkkosalissa ja lehterillä on istumapaikat yhteensä n. 900 ja alakerran kryptassa 130 hengelle. Kirkossa on hissi, wc ja inva-wc-tilat, sekä kryptan yhteydessä jakelukeittiö, jossa kahvi- ja ruokailukalusto. Kirkossa on 45- äänikertaiset pääurut (Marcussén & Son) ja 4,5 äänikertaiset kuoriurut (Ryde & Berg), sekä piano ja sähköpiano. Kirkossa on äänentoistojärjestelmä miksereineen, induktiosilmukka, sekä av-laitteita. Jumalanpalvelukset radioidaan paikallisradioon joka sunnuntai.

Vaasan kirkko on avoinna ti - pe klo 13 - 15 ja lisäksi aina kun siellä on tilaisuuksia. Yhteyshenkilöt: vt. ylivahtimestari Erkki Mäkinen puh. 044-4808460, vahtimestari-siivooja Rolf Lindquist 044-4808461 Vaasan seurakuntayahtymä http://www.vaasaevl.fi/Seurakuntayhtyma/Default.aspx?id=322829

Retkellä torinnin

Vaasan Kirkon torin ylimmältä huipulta huomaa, miten pieni ja miten vihreä kaupunki Vaasa on. Tornista näkee selvästi mihin kantakaupunki päättyy ja mistä se alkaa. Arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kirkko edustaa englantilaista uusgotiikkaa.

Kirkon torni

Kirkon valmistumista hankaloitti kirkon tornin halkeaminen. Valmis torni jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen.

Kaksi ensimmäistä kirkonkelloa hankittiin Tukholmasta, kolmas vasta 1960-luvulla Heidelbergistä Länsi-Saksasta.

Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että kirkon kello lyö tasatunnein. Mutta millainen tuo kello on ja millaisia ovat muut kellot ja on niiden tehtävä? Se selviää vain kysymällä ja kiipeämällä kapeita, osin puisia, osin rautaisia kierreportaita torniin.

Kirkon kesäopas Päivi Rautakoski (2005] lupaa seuraavalla kerralla laskea portaiden lukumäärän kun kapuamme Torniin. Vaasan kirkon torni vastaa hyvin ennakkokuvaa pimeästä tornista. Tornissa on kolme etappia. Ensimmäisellä tasanteella on neljään suuntaan näyttävät kellot. Kellot on akselilla yhdistetty keskuslaitteeseen, niin että kaikki kellot käyvät samaan tahtiin. Kerroksessa vallitsee hämärä että taustavalo ei pääsisi häiritsemään kellotauluja.

Seuraavaa etappia voisi kutsua valokerrokseksi. Tämä on juuri se kerros, jonka suuret ikkunat loistavat joulun aikaan valoa kaikelle kansalle. Kesällä ikkunoista lankeava v alo luo jännittävät varjot tasanteen seinille. Tänne voisi tulla mietiskelemään elämän ja jazzin syvintä olemusta.


Ylin kerros sijaitsee paljaan taivaan alla. Paljaan taivaan alla on myös vaasalaisille tuttu ja rakas tuntikello. Kellon pieni koko tuntuu hieman hämäävältä sen merkitykseen nähden.

-Tuntikellon lisäksi tornissa on ”Kutsukello” joka lyö puolelta ennen kirkonmenoja, papinkello joka lyö varttia vaille ennen kirkonmenoja ja vielä yhteensoitto (kello) joka lyö viittä vaille, sanoo kirkon vahtimestari Erkki Mäkinen

-Oma tehtävänsä on myös sielunkelloilla. Pieni, heleämpi kello lyö naispuoliselle vainajalle ja isompi matalaääninen miespuoliselle vainajalle.

Vaasan kirkko

Kirkon sokkeliin käytetty harmaa kivi on tuotu hevospelillä Punakarilta. Rakentamiseen käytetty kalkki, määrältään 4000 tynnyriä tuotiin Ruotsista. Seinätiilet on vaasalaista alkuperää ja peräisin Hietalahdessa sijainneesta tiilitehtaasta. Kirkon ikkunalasit ovat Nuutajärven tuotanto.

Kaupunkiseurakunnasta tuli 1857 kappeliseurakunta . Mustasaaren emäseurakunnasta se itsenäistyi vuonna 1872. Kielellinen seurakuntajako astui voimaan 1928. Vuodesta 1977 Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta ovat muodostaneet seurakuntayhtymän, missä kumpikin hoitaa itsenäisesti oman toimintansa mutta talous on täysin yhtenäinen.

Kirkon puisto

Kirjkkoa ympäröivä puisto suunniteltiin ja rakennettiin v. 1865. Puistoa ympäröi kuusiaita, joka poistettiin 1920-luvulla. Nykyisen muotonsa kirkkopuisto sai v. 1996. Puistossa on 27 harvinaista puuta, joista 7 on havupuita ja loput lehtipuita. Puulajit ovat: , siperianpihta, metsävaahtera, saarni, euroopanlehtikuusi, japaninlehtikuusi, siperianlehtikuusi, serbiankuusi, kartanopoppeli, laakeripoppeli, ruhtinaanpoppeli, tuoksupoppeli, pylväshaapa, tammi, terijoensalava, suomenpihlaja, taatanpihlaja, pihasyreeni, japaninmarjakuusi, kanadantuija, niinipuuu, puistolehmus ja vuosijalava.

(Tiedot seurakunnan proshyyristä) http://www.vaasaevl.fi


Aiheesta muualla


Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Vaasapediaa laajentamalla artikkelia.
Harkitse myös voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.