Kärsämäenen kansantasavalta

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Helsingin Sanomat' ARVIO Jorma Ojaharju: Unholan ulapoilta dementian dyyneille. Nozdrev ja Klandenstine. 138 s. 10 e. Jorma Ojaharju veistelee Kärsämäen kansantasavallasta

Kirjat. Vuoden 1986 Kuka kukin on -matrikkeliin Jorma "Jomppa" Ojaharju (s. 1938) merkitsi harrastuksekseen viisastumisen. Hän tallaa yhä kuoppaista polkua kohti päämäärää, jos on uskominen hänen Unholan ulapoilta dementian dyyneille -kirjaansa. Julkaistu: 29.7.2010 lehdessä osastolla Kulttuuri VELI-PEKKA LEPPÄNEN

Kirjat. Vuoden 1986 Kuka kukin on -matrikkeliin Jorma "Jomppa" Ojaharju (s. 1938) merkitsi harrastuksekseen viisastumisen. Hän tallaa yhä kuoppaista polkua kohti päämäärää, jos on uskominen hänen Unholan ulapoilta dementian dyyneille -kirjaansa.

Mielipiteet siitä, miten lähelle viisautta on saavuttu, hajoavat. Jomppa Ojaharju esittelee "Koirasmarttasäätiön", äänekkään ukkoklubin, jossa istuu huippu-urheilijaa, opettajaa, lääkäriä, diplomaattia, toimittajaa - ja yksi kirjailija. Useimpien etuliitteenä on ex-, sillä keski-ikä menee yli 70:n. Miitingit ovat kahvilassa, kesän sattuessa torikahvilassa.

Jompan kaskut lentelevät politiikan, korruption, urheilun ja kulttuurin sekaan, pitkin yhteistä "Kärsämäen kansantasavaltaamme". Hän panee halvalla monia julkihenkilöitä, mutta yllättävän usein katse on myös arvostava. Hän hyväksyy yhtä vahvasti kuin hylkää.

Jomppa Ojaharju muistelee mainiosti monia, kuten Lassi Sinkkosta tai Pekka Haukista

"Ylivieskan lahjaa sivistymättömälle maailmalle". Täysin totta hän puhuu varoittaessaan merien kaasu- ja öljyputkista - eksperttinsä merikapteeni

Pekka E. Joen briiffaamana Paikoin Jomppa töräyttää niin täysin palkein, että hennommat vuvuzelat peittyvät. Parhaimmillaan hän on arvaamaton oivaltaja, joka nauttii aitoa kertomisen iloa, pahimmillaan jutut ovat kiteytymätöntä pulinaa. Mitä pitemmälle lukee, sitä useammin näkyy ensin mainittua.

Hauskaa kirjaa painaa kuitenkin sama piirre kuin OjaharjunTämä elomme riemu ja rikkaus -muistelmia (1999): kaikki pannaan paperille, ilman että oleellinen seulotaan epäoleellisemmasta. Oikolukukin olisi tarpeen.

Jorma Ojaharju: Unholan ulapoilta dementian dyyneille. Nozdrev ja Klandenstine. 138 s. 10 e