J. Kangas: Vaasa muodostuu kaupunginosista

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jussi Kangas

Vaasa muodostuu kaupunginosista

Nykyistä Vöyrinkaupunki- nimeä edelsi Onkilahden kaupunginosa, josta nimestä on jäljellä enää Onkilahden koulu. Myös nykyisin Palosaarella oleva Onkilahdenkatu oli aikanaan nykyisen Wärtsilän tehdasalueen paikalla. Wärtsilän tehdasalueen paikalla toimi Onkilahden konepaja (nykyinen Wärtsilä) ja Onkilahden höyrysaha, joka paloi traagisissa olosuhteissa 1919.

Palosaari liittyi Vaasaan vähitellen. Vaasan ulkosatama Palosaaren salmeen oli siirtynyt vuokramaalle jo vuodesta 1785, tosin kaikki tarpeelliset rakennukset valmistuivat vasta 1804. Tie satama-alueelle halki Palosaaren rakennettiin 1796. Varsinainen Palosaaren rakentuminen alkoi A. A. Levón’in hankkeesta rakentaa puuvillatehdas tulevan kaupungin laidalle.

Levón osti ja vuokrasi perustettavalle yhtiölle maa-alueen Norrgranin talolta Mustasaaren pitäjän Munsmon kylästä. Vaasan Puuvilla Manufaktuuri Oy:n tehdas rakennettiin vuosina 1857-59. Palosaaresta liitettiin kaupunkiin alue Wolffintiestä Varisselänkatuun (Gerbynkatu) vuonna 1864, sataman vuokra-alueet pakkolunastettiin ja liitettiin vuonna 1908 Vaasaan Wolffintiestä Mansikkasaareen ja Pikisaareen sekä vesialueet. Niin sanottu Buss-Viikin alue liitettiin Vaasaan 1913 ja loputkin Palosaaresta vuoden 1935 alusta.

Palosaaren nimihistoria perustuu teollisuuteen ja työläisasutukseen sekä kauppaneuvos C. G. Wolff’in laivaston aluksiin. Vuoden 1935 alueliitos toi mukanaan vuoden 1918 tapahtumiin liittyvän nimistön ja puuvillatehtaan alueen muuttuminen yliopistoalueeksi vielä uuden nimihistorian.

Vetokannas (Drageids, nyk. Dragnäs), Kustaala (Gustavsro) ja Kotiranta (Hemstrand) olivat vuoteen 1935 omaleimaiset taajamat maaseutuasutuksen reunalla. Vetokannaksen nimi tulee Infjärdenistä (nyk. Pukinjärvi) Onkilahteen (alk. Eidsfjärden) laskevan Kannaksenojan (Eidsbäcken) mukaan. Veneitä vedettiin ojaa pitkin. Kustaala (Gustavsro) nimi tulee samannimisestä kartanosta, jonka rakennutti Gustaf Wilhelm Lundén. Kun kartanon omistajaksi tuli liikemies Aino Lindeman, hän palstoitti maat ja möi asuntotarkoitukseen. Näin muodostui nykyinen kaupunginosa Kotiranta.

Purola ja Huutoniemi liitettiin Vaasaan myöskin vuoden 1935 alusta. Purola on vanha kalastajakylä, sen nimi oli Aittapuro (Bodbäck). Nykyisin Mussorinojana tunnettu puro on putkitettu, siitä on muistona vain Ojatie. Vielä 1920-luvun kartoissa esiintyy Teeriniemeen rajoittuva Marielund, joka olisi ollut kaunis nimi Teeriniemen asemesta. Huutoniemen vanhin osa Etupakka, vanhoilta nimiltään Huutavanmäki ja Huutomäki hävitettiin 1970/80- lukujen vaihteessa, kun Yhdystie vedettiin sen yli. Huutoniemi, syntyi Strömbergin tehtaiden myötä 1940-luvun jälkeen.

Vaskiluoto kuului 1300-luvulle saakka Kyrönmaalaisten nautinta-alueeseen, ja silloin sen nimi oli Vasikkaluoto. Joutuessaan ruotsinmaalaisten siirtolaisten hallintaan nimi vääntyi muotoon Vasklot, josta se taas vääntyi suomenkielisten toimesta Vaskiluodoksi. Vaskiluodolla oli merkittävä rooli tammikuun 28. päivänä 1918, kun jääkäriluutnantti Oskar Peltokankaan ja opettaja E. A. Mitts’in johdolla vallattiin venäläiset tykistö- ja merisotilaiden kasarmit. Itsenäisen Suomen senaatti vahvisti 12.6.1918 ensimmäisenä Vaskiluodon asemakaavan. Mantereen ja Vaskiluodon välissä oleva Hietasaari on sekin ollut monena. Se tunnetaan nimillä Kogrund (Lehmikari) ja Höggrund (Korkeakari) taikka Högrund (Heinäkari).

Hietalahti on melko vaikeasti rajattava kaupunginosa. Se muodostuu useammasta osa-alueesta, joilla ei juuri ole toiminnallista yhteyttä keskenään. Kaupungin alkuaikoina Hietalahti ulottui syvälle Klemetinsaaren eteläosaan, samoin Emäntälahti. Hietalahti on täytetty kokonaan ja Emäntälahdestakin on enää pieni ”suupala” moottoritien ja Sundominlahden pyörätien välissä. Ravirata sijaitsee Emäntälahden paikalla ja Hietalahdessa pelataan pesäpalloa. Keskussairaalan alue luetaan usein Hietalahteen kuuluvaksi, vaikka sillä on omakin nimensä Kustaanlinna (Gustavsborg) vanhan huvilan mukaan.

Selvintä Hietalahtea ovat ns. Vanha omakotialue, Sumula, Asemakadun ja Klemetinkadun sekä Hietalahdenkadun rajaamalla alueella. Se kaavoitettiin 1933 ja rakennettiin vuoteen 1935 mennessä. Kaduista Välikatu sijaitsee omakotitalojen välissä. Uusi omakotialue ns. Malmönkaupunki ja Malmönkatu saivat alkunsa talvisodan päättyessä, jolloin alueelle kaavoitettiin pikavauhtia pieniä omakotitontteja ruotsalaisen Malmön kaupungin lahjoittamille puuelementtitaloille.

Asevelikylä tunnetaan myös nimellä ”Pyssykylä”. Sen rakentaminen aloitettiin heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946. Sen asemakaava on Vaasan ensimmäinen englantilaistyyppinen ns. puutarhakaava, jota myöhemmin noudatettiin myös Korkeamäellä. Kaava ottaa huomioon maaston ja kadut kaartelevat sen mukaan vapaasti. Asevelikylän kadut saivat nimensä Seitsemän Veljeksen mukaan, kun ensin oli Vänrikki Stoolin tarinoiden ja rintamamiesten taistelupaikkojen sekä puitten nimet hylätty. Vuonna 1965 Asevelikylästä kerättiin 240 nimen anomuslista kylän nimen muuttamiseksi Jukolankyläksi, mutta kaupunginvaltuusto päätti muuttaa nimen Puroniemeksi. Nimestä luovuttiin kuitenkin pian, koska sitä ei opittu paikantamaan.

Korkeamäen nimi 1700- luvun kartassa on Papinsaari. Kadunnimistössä vilisee suomalaisia metsäneläimiä.

Haapaniemen asuntoalue kaavoitettiin 1951 toiseksi rintamamieskyläksi. Sen tontit myytiin heti, ja sinne rakensivat talonsa ne rintamamiehet, joille ei Asevelikylän vuokratontit kelvanneet. Haapaniemen asuntoalue sai myös katunimistönsä Asevelikylästä, siellä hylätyt puitten nimet otettiin käyttöön Haapaniemellä. Haapaniemi tunnettiin pitkään Matalaselän (Lågfjärden) alueena, muistona vanhasta merenlahdesta. Matalaselänojan kuivatusyhtiö perustettiin 1937.

Kiilapalstan omakotialue kaavoitettiin 1957, jolloin se ”kiilattiin” Huutoniementien ja Huutoniemen kaava-alueen väliin. Kiilapalstan katunimistössä metsämarjat ovat hallitsevana.