J.Kangas; Palosari-Brändö

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Palosaari-Brändö, asemakaavat vuosilta 1900/1941

Palosaaren katunimistölle on tunnusomaista merenkulkuaiheinen nimistö satamasta johtuen, samoin puuvillatehdas ja muut tehtaat toivat mukanaan ”työläisnimet”. Monia katuja on nimetty laivanvarustaja Wolffin laivojen mukaan. Tervahovi ja pikitehdas toivat omat lisänsä katunimihistoriaan. Viikinlohkon-Vetokannaksen ensikaava sattui vapaussodan jälkeiseen aikaan, jolloin katuja nimettiin isänmaallisilla aiheilla.

Paikannimiä:

Hööpakka, Mäki Palosaarentiessä nykyisen VOAS:in Teklan kohdalla.

Kuhnankulma, Palosaarentien ja Varisselänkadun risteys. Nimi juontuu kulmassa olleesta Maria Kuhnan sekatavarakaupasta. Ennen pahamaineinen viinanmyynti- ja tappelupaikka.

Mussunmäki, Palosaarella Wolffintien osuus Palosaarentiestä alaspäin. Rinteessä sijaitsivat sellaiset talot kuin ”Resuteeni”, ”Rälläkkä” ym.

Tervahovi, Palosaarella sataman yhteydessä. Varastorakennus, missä maakunnasta tuotu hautaterva säilytettiin ja lastattiin laivakuljetusta varten.

Tynnyrimäki, Skaden, myöhemmin Herlerin kaljatehtaan tynnyrivaraston mukaan nimetty Pursimiehenkadun (entisen Torikadun) mäki.

Betlehem, Vaasan Puuvilla Oy:n työläisten asuintalo Tervahovinkadulla. Tontilla sijaitsee nykyisin yliopiston päärakennus.

Kapernaumi, Vaasan Puuvilla Oy:n työläisten asuntokortteli Tehtaankadulla. Tontti oli aidattu korkealla lankkuaidalla, sisään pääsi ainoastaan yhdestä portista. Asukkaat anoivat johtajalta, että avattaisiin toinenkin portti, että olisi lyhyempi matka postiin. Talonmiehenä toimi ”käkkärä” Aaltonen. Postinkantajan piti luovuttaa kaikkien postin hänelle, jonka hän sitten luki mitä voi ja jakoi vasta sitten. Hän myöskin vahti taloissa asuvia tyttöjä, etteivät nämä vieneet poikia asuntoonsa.

Parkki,	Puuvillatehtaan johtaja asui hienossa Jugend-talossa ”parkissa”, jonne ei nähty Wolffintieltä muulloin kuin portti sattui olemaan auki. Lapset iskivät lankkuaidasta oksia pois tirkistysreiäksi, mutta talonmies naulasi heti peltipaikan.

Dalininmäki, Merimies Dahlinilla oli talo mäen alla Eisfjärdenin rannalla. Se otettiin ensimmäisen maailmansodan aikana konekiväärikomppanian kasarmiksi. Dahlinin huvilan valtaamiseksi käytiin kiivas tulitaistelu 28.1.1918. Tulituksessa kuoli myös kolme siviiliä.

Räihänmäki, Huvilakadun ja Kapteeninkadun kulmassa sijaitsi Räihän mökki katualueella. Kun kadun toisella puolella oli vielä suuri kivi, oli liikennöinti todella ahdasta ja hankalaa. Räihän mökki purettiin myöhemmin ja siirrettiin Huvilakadun varteen, missä se on vieläkin.


Katunimistöä:

Ahventie,

Apollontie, ”Apollo” oli C. G. Wolffin omistama, omalla veistämöllään vuonna 1858 rakentama 250 lästin parkki.

Hauentie, Lieneekö sama hauki, joka Topeliuksen Välskärin kertomuksissa nielaisi Varisselällä kuninkaan sormuksen?

Hedbergintie, nimetty Mustasaaren kappalaisen, jääkäriaktivisti A. R. Hedbergin mukaan.

Holmintie, on nimetty Vikingalla asuneen Werner Holmin muistoksi. Venäläiset surmasivat hänet kalastusmatkalla Söderbådanilla 23.8.1917

Huvilakatu,

Iiriksentie, ”Iris” oli Alfred Hedmanin omistama, C. G. Wolffin veistämöllä vuonna 1868 rakennettu 178 lästin priki. Se hoiti 1800-luvun lopulla matkustajaliikennettä Vaasa-Turku-Lyypekki.

Kaivotie, tien varrella oli ainakin kolme kaivoa ja Kaivolan talo. Kaivokadun kulmauksessa oli aikoinaan työväentalo Taisto.

Kannaksenkatu, sijaitsee Vikingan ”kannaksella”.

Kapteeninkatu,

Koulukuja, entiseltä nimeltään Puistokatu

Kulmakatu,

Käsityöläiskatu,

[(Lemmenkuja, nykyisen Ruukinkartanon paikalla)]

Levoninkatu, tehtailija A. A. Levónin mukaan.

Luotsikatu,

Majakkakatu,

Merimiehenkatu,

Mäntymäentie, nimi oli välillä Viikintie, mutta muutettiin 1945 takaisin Mäntymäentieksi.

Neptunintie, ”Neptun” oli C. G. Wolffin laivaveistämöllä 1851 rakennettu 165 lästin parkki, se myytiin 1854 ja 1856 välillä. Uusi ”Neptun” valmistui C. G. Wolffin laivaveistämöllä 1862, se oli 294 lästin parkki. C. G. Wolff omisti molemmat laivat.

Onkilahdenkatu, oli ennen Vöyrinkaupungilla nykyisen Wärtsilän tonteilla, mutta Onkilahden Konepajan perustamisen yhteydessä poistettiin.

Onni Kokontie, Helsinkiläinen Onni Kokko liittyi vaasalaisiin vapaussotureihin Limingassa, kun nämä olivat matkalla Oulua vapauttamaan. Hän oli vain 13-vuotias. Vaasalainen jääkäriluutnantti Oskar Peltokangas otti hänet taistelulähetikseen. Onni Kokko haavoittui Messukylässä 25.3.1918 ja kuoli kolmen päivän kuluttua Vaasan sotasairaalassa.

Pallaksentie, ”Pallas” oli C. G. Wolffin omistama, omalla laivaveistämöllä vuonna 1848 rakentama 220 lästin parkki.

Palosaarentie, sijaitsee historiallisen 1796 valmistuneen satamatien paikalla. Oli aikanaan kallista rakentaa tie ilman työkoneita metsäiseen ja louhikkoiseen saareen.

Pikitehtaanpuisto, Satamakaupungeissa, jotka harjoittivat tervanvientiä, oli yleinen käytäntö, että rikkinäisten ja huonokuntoisten tynnyreitten terva poltettiin pieksi. Näitä pikipolttimoita on Vaasassa ollut useita, jo vanhan Vaasan satamassa.

Palosaaren tori, Torilla sijaitsee Eero Hiirosen teräsveistos Merituuli, joka on Vaasan kaupunginvaltuuston 100-vuotislahja. Se paljastettiin vuonna 1979, seremoniamestarina YK:n hyväntahdon lähettiläs, näyttelijä Danny Kaye.

Peltokankaantie, nimettiin legendaarisen jääkäriluutnantti Oskar Peltokankaan kunniaksi. Oskar Peltokangas johti suojeluskuntaryhmää ”Sundomin kolonnaa”, joka Sundomissa riisui kaksi kertaa aseista venäläiset yksiköt joulukuussa 1917. Oskar Peltokangas kaatui Messukylässä 25.3.1918. Hänen kotitalonsa oli Varisselänkadun (Gerbynkatu) ja Huvilakadun kulmauksessa.

Perämiehenkatu,

Pikitehtaankatu, nimetty Palosaaren keskustassa sijainneen pikipruukin mukaan.

Pikisaarenkatu, Pikisaari on Mansikkasaaren takana oleva pieni saari, jossa on sijainnut yksi Vaasan pikipolttimoista.

Pursimiehenkatu, nimi oli vuoteen 1953 Torikatu, (sisäasain ministeriön vahvistuskirje nimenmuutoksesta 12.11.1954). Vuonna 1945 nimitoimikunta ehdotti kadun nimeksi Munsmonkatua.

Puuvillankuja, Yliopistoalueen kaavoituksessa annettu nimi.

Puuvillanranta, Yliopistoalueen kaavoituksessa annettu nimi, muuttui Yliopistonrannaksi.

Salmikatu, Palosaaren sataman eli salmen mukaan.

Saturnuksentie, ”Saturnus” oli C. G. Wolffin omistama, omalla laivaveistämöllään 1860 rakentama 287 lästin parkki.

Syrjätie,

Tehtaankatu, kadun päässä olivat puuvillatehtaan rakennukset.

Telakkakuja, Katu sijaitsee alueella, jolla aikanaan oli Wolff’in laivaveistämö, nykyisin Vaasan Saippua Oy:n tehdasrakennukset.

Telluksentie, "Tellus" on maan runollinen nimitys taivaankappaleena, maaemo. Liittyy vapausota-aiheisiin.

Tervahovinkuja, nimetty vanhan tervavaraston ”Tervahovin” mukaan.

Tiilitehtaantie, sijaitsi aikanaan Onkilahdenkadusta venäläisten kasarmien kohdalta Kuhnankulmaan, nimi muutettiin kun oli sekaantumisenvaara keskikaupungilla olevaan Tiilitehtaankatuun. Sen paikalle suunniteltiin myöhemmin Sammontie, mutta sekin poistettiin.

Työväenkatu,

Urheilukatu, nimettiin Palosaaren urheilukentän mukaan, kadun paikalla oli vuoden 1941 kaavassa Jääkärinpuistikko.

Valhallantie, ”Valhalla” on taruston mukaan sankarien sali taivaassa. Liittyy vapaussota-aiheeseen.

Vapaudentie, nimetty vuoden 1918 vapaussodan mukaan, ristesi suurellisen Jääkäripuistikon poikki. Katua on nimitetty myös Vangintieksi, kun sitä rakensivat venäläiset kasarmeilta pidätetyt sotavangit vuonna 1918.

Varisselänkatu, kadun ensimmäinen nimi oli vuoteen 1953 Gerbynkatu, sijaitsi vuoteen 1935 saakka kaupungin rajalla Gerbyn kylää vasten.

Venevalkamantie,

Viikintie, oli välillä Isolahdentie, mutta asukkaiden toivomuksesta muutettiin 1945 takaisin Viikintieksi. Nimi johtuu Buss-Wiikin alueesta, jotka liitettiin kaupunkiin 1913.

Wolffintie, nimetty tunnetun merenkulkija- ja laivanvarustajasuvun mukaan.