J.Kangas: Vaasan historiaan liittyvät nimet

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaasan historiaan liittyvät nimet

Vaasassa on historiallisia nimiä mm. Vaasanpuistikko, joka nimettiin elokuun 1862 alussa kaupunkioikeutensa menettäneen kaupungin muistoksi. Korsholman linna sai nimikkopuistikon Korsholmanpuistikosta. Edellä mainittu Rauhankatu on muisto itämaisen sodan päättäneestä rauhanteosta, Tiilitehtaankatu muistuttaa paikalla sijainneesta A. A. Levónin tiilitehtaasta. Kaupungintalon edusta nimitettiin vuonna 1998 Senaatinkaduksi valkoisen Suomen eli ns. Vaasan senaatin muistoksi. Osa suomen senaattia istui Vaasassa 1.2.-4.5.1918. Oikeampi sijainti Senaatinkadulle olisi Koulukadun pohjoisosa Hovioikeudenpuistikolta Pikkukatuun, koska senaatti istui aluksi Maaherrantalossa. Hyvin tunnettu historiallinen valokuva on senaatin vartiosotilaasta Maaherrantalon edessä.

Henkilönimet katunimistössä

Kaupungin hallinnossa pitkään vaikuttaneet ja suuria lahjoituksia nimikkorahastoihinsa tehneet miehet ovat saaneet nimikkokatunsa. Kantakaupungissa on vain kahdella entisillä kaupunginjohtajilla oma katu, Bouchtinkuja (ent. Hartmaninkuja) ja Rosténinkatu (alunperin Uusi Postikatu). Vaskiluodossa on Duvaldtinkatu, Huutoniemellä Hedmaninkatu ja Smirnoffintie. Sotilassankareista Mannerheim sai nimikkotiensä Huutoniemelle ja Oskar Peltokangas sekä Onni Kokko Palosaarelle. Hietalahden omakotialueella on Esseneillä ja Ossian Ansaksella oma katu.

Vetokannaksella on nimikkokatu Toivo Kuulalla, sen lisäksi siellä on Karpinkatu, joka ilmeisesti on kirjoitusvirhe, oikea nimi lienee Carpinkatu. Samaten Harjukatu tuntuu haetulta ja voisi olla Harjunkatu vaasalaisen 14-vuotiaan sotilaspojan Ahti Harjun kunniaksi. Purolassa oli aikanaan Hartmaninkatu tri Hartmanin mukaan, mutta se muutettiin Pellervonkaduksi. Asevelikylän-Purolan raja-alueella on maankuulu Edvininpolku, vaikka ei sitä katunimistöön luetakaan.

Nykyisen Kiilapalstan kohtaa jossa ennen oli Osuuskauppa kutsuttiin nuoruudessani "Sinimäen mutka" Paikkaa ainakin minulta tiedusteli herraskaisen oloinen, amerikan autolla ajava pariskunta.

Missä ovat Pitkänlahdenlampi ja Lampikatu?

Klemetinsaaren pohjoisosassa sijaitsee pieni lampi, jonka vanha nimi oli Pitkänlahdenlampi, ja siitä laski oja Pitkälahteen. Ennen toista maailmansotaa Tiklas Oy lahjoitti kaupungille rahaston lampea ympäröivän puiston kunnostamiseksi ja hoitamiseksi. Hanke toteutettiin vasta sodan jälkeen 1940- luvulla. Siitä saakka puisto on kantanut Tiklaspuiston nimeä ja lampi on ollut Tiklaslampi. Lampi antoi nimensä Järvikadulle, jonka ruotsinkielinen nimitys on Träskgatan. Jostain selittämättömästä syystä kadun suomenkielinen nimitys vahvistettiin nykyiseksi, vaikka epävirallinen nimi oli ollut jo vuosikymmeniä Lampikatu. Tiklaslammesta johdettiin vuosikymmeniä höyryveturien tarvitsema syöttövesi VR- konepajan alueelle. Vaasan vesijohtovesi oli pohjavetenä liian ”kovaa” syöttövedeksi. Tiklaslampi juoksutti aikanaan vetensä Pitkäänlahteen. Kun tämä virtaus maannousun myötä katkesi, on puistoa rasittanut liiallinen märkyys. Olisiko Tiklaslammen pohjassa lähteitä?

Uuden hautausmaan portin etualalla oli aikanaan kaksi kaivoa, joita nimitettiin lammikkokaivoiksi. Nykyisen Onkilahden koulun ja Tiklaksen tehtaan paikalla oli myös matala lampi, mutta nimeä sille ei vanhoista kartoista löydy. Nikolainkaupungin aikana paikkaa kutsuttiin Severin Källroosin pelloksi.

Nimihistorian selvittäminen kattavasti on vaikeata siksi, että paikannimet muuttuvat ajan myötä ja niillä on monta kirjoitusasua. Joskus voidaan todeta, että nimi on ymmärretty ja / tai kirjoitettu väärin, ja siitä on kuitenkin tullut pysyvä nimi. Vanhoja ruotsinkielisiä nimi ei myöskään voida tulkita yksiselitteisesti, koska nekin ovat monesti väännöksiä suomenkielestä. Siitä voimme olla tyytyväisiä, että vaasalaisen nimihistorian selvittämien on hyvässä vauhdissa.