J.Kangas: Vöyrinkaupunki-Våröstan

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vöyrinkaupunki-Vöråstan, asemakaava vuodelta 1855

Paikannimiä:

Viinapränninmäki, Vöyrinkadun (ent. Klemetinkatu) mäki Vaasan Puu- ja Venetyö/ Vaasan Lasi- ja Kuvastinhiomon kohdalla. Kyseisten yritysten rakennuksissa toimi Pohjolan Polttimo niminen viinatehdas. Nykyinen Cantare oli polttimomestari Gössmann’in työsuhdeasunto.

Rosenbergin mäki, nykyisin Vuorikatu (R. Hammarström 1925). Eversti Hammarström omisti useita vuokrataloja tällä alueella.

Tiklaspuisto, Vuonna 1942 Lassila & Tikanoja Oy lahjoitti kaupungille 50.000 markkaa käytettäväksi uuden hautausmaan länsipuolella olevan alueen kunnostamiseen ja kaunistamiseen. Koska vallitsevien olojen (sotatila) takia ei ollut mahdollista heti ryhtyä toteuttamaan suunnitelmaa, muodostettuiin lahjoituksesta rahasto. Puisto rakennettiin vuonna 1947, vuonna 1968 L&T lahjoitti varat puiston kunnossapitämiseksi. Puistossa on L&T:n vuonna 1959 lahjoittama Peikko ja impi- veistos (Elias Ilkka 1917). Aleksis Kiven “Seitsemän Veljestä”:

Mies kuninkaallisessa puvussa muuttui äkisti hirmuiseksi peikoksi; sarvet tunkeusivat ulos hänen päästään, niskassansa kahisivat kankeat harjakset, ja kurja tyttö nyt tunsi kipeästi povessaan hänen terävät kyntensä. Ja siinä onneton impi huusi, reuhtoili ja tempoili tuskissansa mutta turhaan. Ilkeällä kiljunnalla raahasi hänen peikko syvimpään luolaansa ja imi hänestä veren aina viimeiseen pisaraan asti”.

Tiklaslampi, (Pitkänlahden lampi) Ostrobotnia Australis, eläintieteellinen museoyhdistys teki aloitteen Pitkänlahden lammikon muodostamisen lintulammikoksi. Hanke toteutui Tiklaspuiston rakentamisen yhteydessä. Valtionrautatiet veti 1880- luvulla vesijohdon Tiklaslammesta varikkoalueelle Pitkänkadun varrelle höyryveturien syöttövedeksi. Lammen vesi oli pehmeää verrattuna kaivo- ja myöhempään vesijohtoveteen. Lammen rannalla oli pumppaamo ja sen hoitajan työpaikkana koppi. Vesijohto oli käytössä aina 1940- luvulle saakka.

Almanniemi, uuden Vaasan ”vanha” hautausmaa, jonka suunnitteli kaupungininsinööri A. F. Berger 1862. Hautausmaa vihittiin 28.8.1864. Sinne haudattiin ensimmäisenä kirjanpainaja Unggrenin 2- vuotias Alma- tytär 1.9.1894, siitä nimi Almanniemi. Vasabladet kutsui hautausmaata ”Vaasan uudeksi kuolleitten kaupungiksi”. Ennen Vaasan rakentamista niemellä oli kalastajien verkonkuivausriukuja, jolloin nientä kutsuttiin nimellä Ulkuniemi. Hautausmaan vahtimestarina vuosina 1907-39 toimi Johan Viktor Sjöblom, jonka mukaan hautausmaata alettiin kutsua nimellä "Sjöblomin haka", jolla nimellä useimmat vaasalaiset sen vieläkin tuntevat.

Uusi hautausmaa, jonka suunnitteli ”Hautausmaan ystävät” -yhdistyksen sihteeri, taiteilija Ilmari Virkkala 1937. Alustavan suunnitelman laati insinööri Olli Martikainen 1920, hänen suunnitelmansa pohjalta kehittelyä jatkoi arkkitehti A. W. Stenfors, mutta seurakunnan kirkkovaltuusto päätti, että lopullinen suunnitelma on tilattava varsinaiselta hautausalan asiantuntijalta.


Kiinteistöjen nimiä:

Katekismus, Pitkä ja kapearunkoinen 2-kerroksinen talo Pitkänkadun ja Pitkänlahdenkadun välillä. Tontti rajoittui Rautatienpuistoon. Kiinteistö paloi pari vuosikymmentä sitten. Tontti liitettiin viereiseen, ja rakennettiin Vuorikoti. Vuonna 1999 valmistunut Vuorikodin lisärakennus on ulkonäöltään samanlainen kuin Katekismus, joten se voitaisiin nimetä Uusi Katekismus.

Katunimistöä:

Autotori, linja-autoaseman aukio vuodesta 1945. Nimitoimikunta ehdotti Liikennetori.

Järvikatu, vuodesta 1945, ennen epävirallisesti Lampikatu, entisen Pitkänlahden lammen (Tiklaslammen) mukaan. Ruotsiksi edelleen on Lampikatu (Träskgatan).

Kalastajankatu, jaettu kahtia 1945. Onkilahden (nykyisin täytetty) rannalla oli kalastajien varastoja, ”kalamajoja”. Nykyisen Onkilahden alkuperäinen nimi oli Eisfjärden.

Konepajakatu, vuoteen 1945 Itäinen Hietasaarenkatu. Kielitoimiston kanssa oltiin eri mieltä, se kun ehdotti, että johdonmukaisuuden vuoksi vs Kirjastonkatu, pitäisi nimen olla muodossa Konepajankatu. Kaupunginhallitus totesi kuitenkin, että kirjastoja on vain yksi, mutta konepajoja monta. Nimitoimikunta ehdotti kadun nimeksi myös Työpajakatu.

Laivakatu, jaettiin 1945. Nimiaihe johtuu Onkilahden entisestä laivaliikenteestä.

Myllykatu, Vaasan Sähkömylly Oy:n, myöhemmin Vaasan Höyrymylly Oy:n myllylaitoksen mukaan. Myöhemmin selvisi, että kadun molemmissa päissä on ollut tuulimylly (toisesta perustukset jäljellä).

Olympiakatu, Suomen Moottoritehdas Oy - Finska Motorfabrik Ab:n valmistaman Olympia-moottorin mukaan.

Pitkänlahdenkatu, jaettiin 1945 ja ”häntäpää” käännettiin Klemettilään. Pitkälahti oli Onkilahden (oik. Eisfjärdenin) sivulahti, joka ulottui 30- luvulla vielä Riskusiltaan (Kokkolantielle) saakka. Erityisesti syksyisin ja keväisin siinä oli vesi korkealla. Karitien pumppaamon rakentamisen (1938 Pitkänlahdenojan kuivatusyhtiö) jälkeen lahti on hävinnyt nopeasti. Pitkänlahdenkadun nimi on nyttemmin Opistonkatu (Työväenopiston mukaan).

Vuorikatu, jaettiin 1945. Vuorikatu nousee Onkilahden matalikosta Vöyrinkaupungin korkeimmalle kohdalle (Rosenbergin mäki).

Vöyrinkatu, Vuoteen 1945 Klemetsönkatu. Kaupunginosaa rakensivat vahvasti Vöyriläiset, jotka olivat työssä rautatierakennuksella.