Hovioikeuden puistot ja ryytimaat - vihreää arkkitehtuuria Pohjanmaalta

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Alueelliset ympäristöjulkaisut 353/2004

Julkaisija: Länsi-Suomen ympäristökeskus ISBN 952-11-1769-9 ISSN 1238-8610

Kannen kuva: Petäjä ja pinaakkeli- luonnon ja ihmisen arkkitehtuuria elokuussa 2004 Taitto: Tiina Hietikko Paino: Ykkös-Offset Oy, Vaasa 57 sivua

Ompa jäänyt Eija Piispalan tutkimukset täällä Vaasassa kovin vähälle huomiolle. Hänen kirjoittamansa kirjat ovat kaikki sellaisia, jotka kuuluu kotiseutuaan Vaasaa rakastavan ihmisen kotikirjastoon ja yleiseen sivistykseen.

Jo 1800-luvulla olivat Vaasalaiset varsin kiinnostuneita puutarhanhoidosta. Monilla korkeilla virkamiehillä olivat omat puutarhansa ja alamaisilla omat ikkunanaluspenkkinsä. Hovioikeuden prfesidentti C.F.Rotkirsh halusi oman puutarhan ja anoi keisarilta 1/2- 1 hehtaarin peltoalaa presidentin omaa puutarhaa varten. Alue löytyi hovioikeuden (nyk. Mustasaaren kirkon) itäpuolelta ja alue ympäröitiin puutarhaaidallalla. Pensasaitana käytettiin pihlajaa, joka oli tuohon aikaan Vaasan suosituin aitakasvi. Pihlaja ympäröi myös Seurahuoneen puistoa. Ja tästä levisi puutarhainnostus kaupunkilaisten keskuuteen. Seurahuonen viereinen köyhäintalon tontti myös siistittiin ja tehtiin sinne istutuksia. Kun Vaasa 1852 paloi, niin siitä huolimatta jatkui puisto- ja puutarhainnostus. Nykyään tämä kaunis puutarha on metsittynyt. Puutarhakasveista on enää jäljellä mökinangervoa, siperianhernepensaita, lehtosinilatvoja ja rusko- ja varjoliljoja.

Carl Axel Setterberg suunnitteli uuteen Vaasaan puistoja varsinkin rantapuisto edusti, joka on tänäpäivänäkin jäljellä, englantilaistyylistä puistoa. Hän perusteli sillä, että rantapuistot suojelee kaupunkia myrskyiltä. Arkkitehti A.W.Stenfors mittasi ja piirsi 1892 puistosta asemakaavan. Hovioikeuden puistoon syntyi kaartelevia puistokäytäviä. 1869 vankityövoimalla teetettiin vedenkorkeuden vaihteluilta ja lounaismyrskyiltä suojaava kivivalli. 1870-luvulla rakennettiin herrain kylpylaitos hovioikeuden rantaan. Puiston pohjoisosassa sijaitsi Setterbergin piirtämä pyöreä huvimaja musiikkilavoineen. ( nyk.Stramppen)Rakennettu 1868. 1887 kaupungin puutarhuri Johan Sundin liitti residenssitalon eteläpäädyn portaat puistokäytävään jotka johti kylpylaitokseen. 1890-luvun loppupuolella puutarha-arkkitehti Ossian Lundén aloitti varsinaiset hovioikeuden puiston istutukset kukkaryhmillä ja pensailla. Nämä ovat monet kasvit vieläkin nähtävillä. Sotien johdosta jouduttiin luovuttamaan viljelypalstoja kaupunkilaisille.

Eija Piispala on koonnut kirja todella mielenkiintoinen pakettti, jossa on kerrontaa hovioikeuden puistojen historiasta vanhoin kartoin ja valokuvin. Oikeastaan pitäisi tämä kirja kädessä kiertää hovoikeuden puistoa puu puulta, sillä Piispala on ne kartoittanut että luetellut kaikki puut. Esimerkiksi havupuita on 11 eri lajiketta ja lehtipuita 21 lajiketta. Pensaslajikkeita hän on löytänyt 34 lajiketta. Lisäksi hän toeteaa, että jotkut puut ovat aikojen kuluessa risteytyneet. Kirjassa on hyvin lajiteltu viiteluettelo sille joka haluaa tutkia tarkemmin.

Eija Piispala on tehnyt arvokkaan kulttuuriteon vaasalaisille vain sellaisesta jokapäiväisestä itsestään selvyydestä kuin hovioikeuden puistikko. Kirjaa voi kysellä Länsi-Suomen ympäristökeskukselta ja kdirjastosta.

- Pentti Suksi