Fannyn koti työväenmuseossa

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaasan työväenmuseossa voi tutustua Vaasan työväen leipätehtaan työläisen Fanny Männistön (1904-1998) kotiin. Männistön entinen koti on rakennettu lähes alkuperäiseen kuntoonsa museon tiloihin. Kun Fanny kuoli 1998, luovuttivat omaiset hänen kotinsa irtaimiston ja henkilökohtaiset esineet museolle. Kuvat: Johan Hagström.

Fannyn koti kertoo Präntööstä esineillä on monta tarinaa

Tämänpäivän ihmisellä on erinomainen tilaisuus tutustua Venny Kontturin romaaneissa kuvattuun elämään ja esineistöön Vaasan työväenmuseossa sijaitsevassa Fannyn kodissa. Fannyn kotitalo sijaitsi Käsityöläiskadun ja Huvilakadun kulmatontilla vain kivenheiton päässä Vennyn aikuisiän kotitalosta. Fanny ja Venny kuuluivat samaan Palosaaren dem. naiset ompeluseuraan.

Fannyn koti Fannyn koti ei ole minkään tietyn aikakauden pesä, vaan siinä on historiallisia kerrostumia aina 1990-luvun puoliväliin asti, kunnes Fanny muutti vanhainkotiin.

Fannyn oikea koti käsitti huoneen ja keittiön. Museon näyttelyssä Fanny "asuu" hellahuoneessa. Lähes kaikki näyttelyn kalusteet ovat Fannyn kodista.

Fannyn lapsuudenkodissa arvostettiin lukemista ja niinpä yksi tärkeimmistä näyttelyn huonekaluista on Fannyn isän tekemä lasiovinen kirjakaappi, jossa säilytettiin mm. Työväen kalentereita ja muuta kirjallisuutta. Työväenmuseon näyttely ei kiinnity mihinkään tiettyyn aikaan, eikä se kerro kovinkaan selvästi esimerkiksi sota-ajan puutteesta. Onhan Fannyn kodissa kaikki modernit koneet ja laitteet: televisio, puhelin, kahvinkeitin, jääkaappi jne. Hämeenlinnan naisvankilaan

Fanny oli aktiivi työväenaatteen kannattaja ja tuomittiin 1931 Hämeenlinnan naisvankilaan maanpetoksesta kahdeksi vuodeksi. Fannyt oli tuolloin 27-vuotias. Fannyn kavalsi hänen silloinen sulhasensa Antti V. Etsivän keskuspoliisin eli ohranan kuulusteluissa. A. V ei kestänyt ohranan kidutusta vaan paljasti Fannyn osuuden illegaalissa toiminnassa.

Kommunistilait Loppuvuonna 1930 eduskunta hyväksyi lain kommunistilehtien lakkauttamisesta ja viisi kommunistilakia, jotka kielsivät kaiken kommunistisen toiminnan. Kun kommunistien eduskuntaryhmä, vaalijärjestöt, muut järjestöt ja sanomalehdet lakkautettiin, tutkinta oli EK:n tehtävänä. EK käytti aikalaistiedon mukaan varsin julmia kuulustelumenetelmiä. Valtio- ja maanpaetostuomiot lisääntyivät vuosina 1930-1935. Etsivän Keskuspoliisin toimikautena 1918-1939 Suomessa tuomittiin valtio- ja maanpaetoksista vapausrangaistuksiin yli 4000 henkilöa. Illegaalit naiset

”Naisilla oli 1930-luvulla merkittävä rooli maanalaisen puoluetyön jokapäiväisten rutiinien hoitajina. Naiset osallistuivat lentolehtisten sekä maanalaisten lehtien kirjoittamiseen, monistamiseen ja levittämiseen. He toimivat myös yhteyksien ja tietojen välittämistehtävissä, hoitivat poliittisten vankien avustustyötä ja majoittivat maan alle siirtyneitä henkilöitä. Poliittiset naisvangit keskitettiin Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilaan. Naisten tuomiot olivat keskimääräisesti pituudeltaan 1-2 ja puoli vuotta. Naiset edustivat 1920-luvun uutta itsenäistä naista, heidän keski-ikänsä oli suurinpiirtein 25-29 vuotta .” (Kansanarkisto)

Vapauteen Päästyään vankilasta Fanny eli naimattomana elämänsä loppuun saakka. Tosin hänellä oli seinänaapurina miesystävä Gunnari muutaman vuoden ajan. Gunnarin mielenterveys horjui aika ajoin ja hän oli väliin lyhyitä kausia hoidettavan SÖD:ssä. Suhteen todellista laatua arvuuteltiin kovasti ympäristössä.

-Palosaaren työläisyhteisö arvosti Fannin korkealle. Hän oli kiltti ja lempeä ja puhui sivistyneellä äänellä. Puheessa ei ollut mitään murretta. Hän ei koskaan korottanut ääntään. Puheesta kuulsi lävise suuri lukeneisuus, joka oli yhteistä koko Männistön suvulle, sanoo palosaarelainen Eila Ilola (84)

Fannyn kavaltanut Antti V. eli koko elämänsä Palosaarella. Hän katui vasikoimistaan syvästi mutta ei koskaan saanut ympäristöltään täyttä anteeksiantoa vaikka osallistui innokkaasti työväenliikeen toimintaan, mm. vapaaehtoiseen talkoo- ja rakennustyöhön Järkkärillä. Präntöö

Fannyn koti yhdessä museon perusnäyttelyn kanssa kertoo Vaasan työväen historiasta, miten präntööläiset asuivat, millaista heidän elämänsä on ollut ja mitkä asiat ovat heille tärkeitä sekä ajasta ennen sisällissotaa ja sotaan johtaneista syistä aina 1950-luvulle asti.

Näyttelyssä on kuvia myös Vaasan vanhoista rakennuksista ja rakennusvaiheista, sekä työväenjärjestöjen toiminnsta.

Linkkejä:  Venny Kontturi ja Palosaari Tapio Parkkari

Jos lainaat tältä sivulta, niin muista mainita lähde.

Vaasan työväenmuseo  Vapaudentie 27 (Palosaaren Järjestötalo), 65200 Vaasa Sisäänkäynti Onkilahden puolelta Puh. 06-3215805, Meilli:  labourm@saunalahti.fi Kotisivu http://www.saunalahti.fi/labourm Avoinna: Ma, Ke-Pe 14-17, Ti 14-19 Avoinna myös 1.5. klo 12-14