Etusivu

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vaasapedialogo.gif


Vaasapedia on Vaasan muisti

Palaa takaisin blogiin

Vaasapedia on kaikkien vapaasti muokattavissa oleva Vaasa-aiheinen tietosanakirja. Tarkoituksena on luoda tänne satoja artikkeleita käsittävä artikkelikokoelma. Luo ja muuta artikkeleita rohkeasti. Huonot ja väärät lisäykset, samoin tarkoituksellinen sivujen vahingoittaminen - poistetaan historianpalautus toiminnon avulla.

Ennen kirjoittamaan ryhtymistäsi tutustu Vaasapedian toimintaan. Tämä sivusto on osa vaasalaisia.info palvelukonseptia. Vaasapeadia on asennettu järjestelmään 28.1. 2006.

Sivustoon liittyvistä asioista voit keskustella Vaasalaisia Info facebook-ryhmässä tai sähköpostitse ylläpidon kanssa.. Voit muokata ja lisätä tekstiä heti mutta rekisteröitymällä voit lisätä kuvia ja tutkia Vaasapediaa syvällisemmin. Luodaan yhdessä ainutlaatuinen vaasalainen kaupunkisanakirja.

Valitse itsellesi mieluinen alue, jonka vastaavaksi toimittaksi haluat ryhtyä ja keskustele siitä ylläpidon kanssa. Vaasalaisia.Info facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/vaasalaisia?fref=ts Ylläpito: tapio.parkkari(miuku)gmail.com


VAASA
Vaasan vaakuna.png Location of Vaasa.png
Vaakuna Kartta|Tilastoja
Perustamisvuosi: 1606
Lääni Länsi-Suomi
Pinta-ala: 397 km²
Asukasluku: 60 381 (31.12.2011)
Asukastiheys: 313,4 as./km²
Suomenkielisiä: 69,8 %
Ruotsinkielisiä: 24,8 %
Muita: 5,4 %
Kunnallisvero: 19,50 %
Palosaaren satama:
Sisäsatama:
Vaskiluodon satama:
Rautatiet:
Lentoasema:
Kaupungin kotisivu: *Vaasa.fi
Kaupunginjohtaja: Tomas Häyry



Sisällysluettelo

Paikallistiedon tiedonhaku

Opastusta paikallistiedon hakemiseen netistä ja reaalimaailmasta.

Paikallistiedon tiedonhaku | Sukututkimus lähteenä | Maakunta-arkisto | Muut lähteet |

Tutustu Vaasan historiaan

Vaasan historiallinen Aikajana

http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Aikajana


Vanhan-Vaasan tunnelit ja kellarit, Vaasan Aikajana, historian linkkejä ja paljon muuta. Kuva: Snellmanin tontin altä löytyi yllätyksiä

Vaasan nousu valkoisen Suomen johtavaksi kaupungiksi vuoden 1918 tapahtumissa on ylläpitänyt sen mainetta isänmaallisena kaupunkina läpi vuosikymmenten. Viesti on myös välittynyt uusille suomalaisille sukupolville jääkärikaupunkina.

Jääkärien pääjoukko, 700 miestä, saapui Vaasaan 25. helmikuuta 1918 – kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäiset vapaaehtoiset olivat saapuneet Lockstedtin leirille. Pataljoona astui Suomen kamaralle Vaasan Vaskiluodossa.

Rosoista puolta edustavat Vaasan vankileiri 1918, Työn Äänen koneiden murskaaminen lapuanliikeen toimesta ja Vaasan kurileiri 24. Käsky leirin perustamisesta annettiin 25. kesäkuuta 1942 ja se lakkautettiin 31. lokakuuta 1944.


Klikkaamalla "Historiallista Vaasa" Voit tukia aiheeseen liittyvi resursseja.


Tutki historiallista Vaasaa

Artikkelit | Historiallinen Vaasa |


Historialinkkejä

Lisää ja päivitä linkkejä | Anvian historiaa |Artikkaeleita Vaasa-lehdestä 1937 | Etappitiet ja jääkärit | Kansalliskirjaston digitoitu aineaisto | Kesäinen laivamatka Uumajaan 1950 | Koivulahden lentoturma 1961 | Korsholman vallit|Merenkurkun laivaliikaenteen historiaa | Nimellään paikka löydetään | Palosaaraen metamorfoosit | Pohjanmaan museon arkistokokmoelmat | Merenkurkun historia|Vaasan tiilikasarmi | Vaasan lentokerhon historiaa | Fannyn koti - Vaasan työväenmuseo | Suomean Vapauaden temppeli ja Vaasa | Suvilahtiseuran historiaa |

Historiallisia kuvagallerioita Vaasasta




Nykyinen Vaasa

Sisältää artikkeleita nykyisestä Vaasasta 1900-luvun alusta nykypäivään.
Vuoden 2014 lopulla Vaasassa kuplii enenmän kuin kymmeniin vuosiin. Kaupungin talous on kuralla, mutta se ei ole estänyt haaveilemasta entistä uljaammasta Vaasasta.

Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin 2.10.1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, joka sijaitsee noin 7 kilometriä kaakkoon nykyisestä kaupungista. Nykyinen Vaasa on saanut nimensä hallitsijasuku Vaasan mukaan.

Suurimmaksi osaksi puurakenteinen ja tiheästi rakennettu Vaasa tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa 3.8.1852.

Uusi kaupunki rakennettiin 1862 Klemetsön niemelle 7 kilometriä vanhasta kaupungista luoteeseen. Meren ranta toi merenkulkua ajatellen kaupungille paremman aseman. Kaupungin empiretyylisen asemakaavan suunnitteli Carl Axel Setterberg. Yleiskaavassa otettiin huomioon palon tuhoisat seuraukset. Uuden kaupungin pääkaduiksi tuli viisi avaraa puistokatua, jotka jakavat kaupungin. Lisäksi keskustan jokainen kortteli jaettiin palokaduin kahteen osaan.

Nykyinen Vaasa on kasvava, yli 66 000 asukkaan kaupunki ja Pohjanmaan suurin taloudellinen keskus. Sekä väestö- että työpaikkakehitys ovat olleet hyvin suotuisia Vaasassa 2000-luvulla. Vaasan hyvä kehitys heijastuu koko Vaasan seudulle, jossa asuu noin 113 000 asukasta.

Vaasan ja koko seudun suotuisaa kehitystä on vauhdittanut se, että Vaasanseutu on Pohjoismaiden suurin energiaosaamisen keskittymä, joka työllistää suoraan noin 10 000 ihmistä. Keskittymän suurimmat yritykset ovat Wärtsilä, ABB ja Vacon. Yhteensä energiakeskittymään kuuluu yli 140 yritystä. Energiakeskittymän tuotteista ja palveluista 80 % menee vientiin.

Vaasa on kaksikielinen kaupunki. Vaasalaisista 70,1 % on suomenkielisiä ja noin 22,7 % ruotsinkielisiä. Muunkielisten osuus kaupungin väestöstä on 7,2 %.



Artikkeleita alkaen n. 1900| Eino Niemisen revittyjen housujen kaistaleet jaettiin halukkaille "kommunisminvastaisen taistelun muistoesineinä". Valokuvat otti helsinkiläinen lehtikuvaaja Paavo Poutiainen, joka yllytti väkijoukkoa pahoinpitelemään Niemistä saadakseen parempia kuvia.

Olisi pitänyt kuunnella Lapuanliike pyrki diktatuuriin  Oikeusmellakka ja Asser Salon kyyditys Vaasa - 400 vuotta | Asuntomessut Vaasassa 2008 | Vaasassa puhutaan yli 100 kieltä | Vaasan torielämää | Vaasan vanhat kaivot | | Artikkeleita nykyisestä Vaasasta | Arkkitehtien Vaasa | 


Linkkejä nykyiseen Vaasaan: *Vaasa sosiaalisessa mediassa *Taskutiettoa Vaasasta *Vaasan kuvia 1900-luvulta Facebookissa *Vaasan kaupungin artikkeleita Vaasasta *Vaasalaiset äidinkielen mukaan *Tilastoja Vaasaasta *Avaintilastoja - Tilastokeskus *Miten Pohjanlahtik vaikuttaa *Vaasa - blogilista *vaasalaisia.infon linkit *Vaasanseutu *Hartman Rauta | *Vaasan vapaaaehtoinen palokunta | Merenkurkun koulu | Teknistä koulutusta 150 vuotta | Vaasan Uimaseura| Vaasa Engineering | Vaasa-lehden historiasta | Hovioikeudenneuvos Olof Lagenstein | Vaasan kaupungintalon historia | Vaasan Taiteilijaseueran historiikki | Vaasan harrasteilmailun historiaa |*Vaasan vedet


Meidän aikamme historinlinkkejä: | *Kansalaissota - marxilainen näkemys | *Vaasan Senaatti | | | *Hiihtäen yli Merenkurkun | *Svinhuvudin I hallitus *Vuoden 1918 venäläissurmat *Valkolisen armeijan voitonparaaati - Yle *Vaasa 198 - You Tube *[*http://www.jp27.fi/jaakarit/lockstedtin-koulutusjoukko/tulo-vaasaan Jääkärien tulo Vaasaan 25. 2 1918] *Mannerheimon sotasuunnitelma 24. 1. 1918 - Vaasa*Heikki Ylikangas - Vaasa 1918 *Vaasa postimerkki 1918 - englanniksi *Blåvita Vaasa 1918 *Vuoden 198 muistomitali *Adolf Bock - Taulu - Jääkärien tulo Vaasaan *Vuodxen 1918 sankarihaudat Vaasassa Tietoja talvisodan pommituksista | *Partiopoikien kokemuksia talvisodan pommituksista *Lyhyt kurkistus Vaasan historiaan


Lapuanliikke ja Vaasa



Vaasalaisia monumentteja, patsaita ja muistolaattoja

Kuva: Hiljaiset päivät Johan Hagström

Vaasassa on runsaat 50 julkista patsasta tai muistolaattaa, joista tunnetuin on kauppatorilla sijaitseva Suomen Vapaudenpatsas.
| Vaasaan sijoitetut patsaat ja muistomerkit


Vaasalaisia arkkitehtonisia yksityiskohtia

Fasaadeja, erkkereitä, tuuliviirejä ja muita rakennustaiteellisia yksityiskohtia.

Arkkitehtoonisia yksityiskohtia Vaasassa | Vaasalaisia porttaaleja, aitoja, portteja ect.

Vaasan julkiset ja monumentaalirakennukset

Vaasan julkiset- ja monumentaalirakennukset


Linkkejä julkiseen Vaasaan *Vapaudenpatsas *Patsaita ja muistomerkkejä


:


Vaasalainen ympäristö, exteriöörit ja interiöörit

'

Kustaanlinnan ranta. Vain harva suomalainen kaupunki tarjoaa tällaisen näkymän vain runsaan kilomaetrin päästä ydinkeskustasta. Kuva: Johan Hagström

Vaasassa on hyvät edellytykset liikkua ja oleskella ulkona luonnossa. Vierailukohteet tarjoavat useita erilaisia luontoelämyksiä ja mahdollisuuksia useille erilaisille toiminnoille sekä rentoutumiselle.

Kaikille on jotakin sopivaa, sekä urheilullisille ja lintuharrastajille että niille, jotka ovat kiinnostuneita muinaishistoriasta. Käydessäsi alueella, elämyksesi muodostuminen riippuu vuoden- ja vuorokaudenajasta. Näillä sivuilla saat tietää missä kiinnostavimmat luontokohteet ovat ja mikä tekee niistä erityisiä.

Yksi kiinnostavimmista kohteista on Öjen. Öjen sijaitsee Sundomissa noin 4 kilometriä etelään kaupungin keskustasta. Aluetta hallitsevat vanhat luonnontilaiset kuusimetsät ja tämän vuoksi Öjen kuuluukin vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 –suojelualueverkostoon. Öjeniä hallinnoi Metsähallitus, joka myös hoitaa alueen luontopolkua ja taukopaikkaa.

Kuntoradoilla , joissa on valaistus, toimivat arkisin klo 06:30 -22.00 ja viikonloppuisin klo 07:30-22:00 Valot toimivat hämäräkytkimillä.


Artikkeleita: Lenkkipolut, luontokohteet, rakennettu ympäristö,sisätilat


Liikuntalinkkejä *Koe maailmanperintö Merenkurkussa *Öjen *Luontoliikuntavinkkejä *Kuvakollaasi Öjenistä *Mustasaaren ulkoilureitit



Vaasan museot, kokoelma, näyttelyt ja tapahtumat

Tietoa vaasalaisista museoista, kokoelmista ja näyttelyistä.
Pohjanmaan museossa on mm. säätyläis- ja talonpoikaiskulttuuria, Vaasan historiaa ja kansantaidetta. Hallbergin rahakokoelma, Hedmanin kokoelmat, taidetta ja taideteollisuutta eri maista.

Vaasa on tunnettu tasokkaasta ja monipuolisesta kulttuuritarjonnastaan. Museoita kaupungista löytyy joka lähtöön, ja vierailla voi niin auto- ja moottorimuseossa, merimuseossa, sotaveteraanimuseossa kuin työväenmuseossakin. Kaupunki tarjoaa myös useita ulkoilmakohteita ja vanhoja rakennuksia. Museoita ja gallerioita löytyyy noin 25.

Historiallisten kohteiden rinnalle Vaasa tarjoaa myös nykytaidetta. Vuonna 2007 avattu modernin taiteen museo Kuntsi toimii vanhassa Tullipakkahuoneessa Vaasan sisäsatamassa.

Kuntsin säätiön taidekokoelmassa on yli 900 suomalaista ja ulkomaista teosta. Ennen kaikkea se on merkittävä suomalaisen modernismin klassikkokokoelma, joka tarjoaa keskeisen näkökulman 1950-luvun jälkeiseen suomalaiseen kuvataiteeseen. Säätiön kokoelma kuuluu myös merkittäviin taidekokoelmiin, jotka keskittyvät suomalaiseen nykytaiteeseen 1960-70-luvuilta lähtien.

Yksi mielenkiintoisimmista on Vaasan Taiteilijaseuran ylläpitämä Black Wall Gallery, joka sijaitsee Vaasan keskustan tuntumassa idyllisellä vanhan Kasarmin alueella. Galleria esittelee nykytaidetta neljän viikon välein vaihtuvissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta nykytaiteilijoilta.

Huomioi myös Tikanojan taidekoti ja Pohjanmaan historiallisen museon kokoelmat sekä useat taidegallaeriat.

Tapahtumia Vaasassa riittää ympäri vuoden: Vaasan Kuorofestivaali, Korsholman musiikkijuhlat, Taiteiden Yö, Maailmanperintöpäivät, Vaasan Marssi, luontoelokuvafestivaali Wildlife Vaasa, Vaasa Littfest Vasa, Jorma Panula Kapellimestarikilpailu ja paljon muuta.


Katso linkeistä lisää


Artikkeleita, mielipiteitä, kokemuksia | Museot, kokoelmat ja näyttelyt | Tapahtumia ja tutustumiskohteita | Wildlife festivaali |



ITE-taide, graffitit ja töhryt

Kuva: Hevonkosken kuuluisin työ on moderni patsas presidentti Tarja Halosesta. Hevonkosken töitä on sijoitettu Asevelikylän pururadan varteen, jota siten kutsutaan Edvininpoluksi.’.

Edvin Hevonkoski (10. syyskuuta 1923 Alavus – 8. syyskuuta 2009 Vaasa)

Suomen ITE-taiteen Nestori, Edvin Hevonkoski toivoi heinäkuussa 2006 että Edvininpolusta ja polun ympäristöstä syntyisi kansallinen näyttelypuisto.

Tein 6.10 kuntalaisaloitteen ITE-taidepuiston rakentamisesta Vaasaan. Tavoitteena oli että lähimmän kymmenen vuoden aikana rakennetaan nykyisen Edvin Hevonkosken lenkkipolun ja taidepuiston yhteyteen kansainväliset mitat täyttävä taidepuisto.

Pohjanmaan museon johtokunta käsitteli asian 14.12. 2005 ja asettui kielteiselle kannalle. Vastauksen mukaan ”Pohjanmaan museo pitää Vaasan Edvinipolkua ja omaa aluetoimintaansa toistaiseksi riittävinä tämän taidelajin esittelijöinä kaupungissamme.

-Mikäli kuitenkin Vaasasaan halutaan perustaa kokonaan uusi ITE-veistospuisto Edvininpolun lisäksi, museo esittää, että jokin yksityinen taho tai kolmas sektori ottaisi sen rakentaakseen ja ylläpitääkseen.

Kesällä 2007 pettyneellä Edvinillä ei ollut enää kuin yksi päätoivomus: että korsukylä säilyy tuleville sukupilville ja että ainakin osa metallitöistä tallennettaisiin johonkin taidelaitokseen. Näin ei koskaan tapahtunut.

Jos tiedät muita vaasalaisia ns. "nykykansantaiteen" tekijöitä, niin kerro heistä Vaasapediassa.

ITE-taidetta ja outsider-taidetta yhdistää itseoppineisuus ja omaperäinen luovuus sekä ennen kaikkea asema suhteessa virallisen taidemaailman ytimeen.

Taidesuuntauksesta käytetään useita nimiä kansainvälisissä yhteyksissä, joista yleisin on Outsider Art. Myös seuraavia, ITE-taidetta lähellä olevia suuntausten nimiä käytetään: Folk Art tai Contemporary Folk Art, Self-taught Art, Art brut tai Raw Art. Taidealan kansainvälinen lehti on Raw Vision.


Linkkejä: *Edvin Hevonkoski Yle Arenassa *Edvin IteNetissä *Edvin You Tubessa *Edvin in the english *Ite Taide Wikipedia *Vaasa graffitteja You Tubessa *Laillisia graffitteja Vaasaan *Graffitit around Vaasa- Flickr *Ulkopuolisuus


Villiä luovuutta ja vahingintekoa Edvin Hevonkoski ja muita ITE-taiteilijoita Lailliset graffittiseinät


Tutustu polkupyörällä Vaasaan

Vaasa on tasaisen maaston ja hyvien yhteyksien pyöräilykaupunki.
Vaasan keskustan pyörä-verkkoa pyritään kehittämään rakentamalla vilkkaasti liikennöityjen katujen varsille uusia laadukkaita pyöräteitä.'

Yli kahdeksankymmentä prosenttia vaasalaisista asuu alle viiden kilometrin säteellä keskustasta. Lyhyiden välimatkojen kaupungissa pyöräillään koko Suomeen verrattuna keskivertoa enemmän, ja katukuvassa pyöräilijöitä näkyy kesät talvet.

Vaasan kaupunkiliikenne on nykytilassaan hyvin paljon henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Suurin osa työmatkoista sekä ostos- ja asiointimatkoista tehdään henkilöautolla.

Pyöräilyn kasvattamiseen on Vaasassa potentiaalia lyhyiden etäisyyksien ja tasaisen topografian ansiosta. Tämä potentiaali saadaan parhaiten käyttöön rakentamalla nopeita ja mukavia pyöräväyliä.

'Painopisteenä on Vaasassa pyöräpysäköinnin ja pyöräväylien kunnossapidon kehittäminen. Väylien laatutasoa pyritään parantamaan rakentamalla pyöräilyn pääväyliä, jotka ovat nopeita ja suoria yhteyksiä asuinalueiden, työpaikkojen ja kaupungin keskustan välillä.

Vaasan keskustan pyörä-verkkoa pyritään kehittämään rakentamalla vilkkaasti liikennöityjen katujen varsille uusia laadukkaita pyöräteitä.


Vaasa-aiheisia artikkeleita | Pyöräilyvinkkejä|| Ajetaan me pyöräteillä |


Pyöräilylinkkeja


Vaasan kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus

Vaasan kaupunginvaltuuston istuntosali on täynnä nykytekniikkaa. Kuva: Kari Lajunen

Vaasan kaupunginvaltuusto on kuntalain mukainen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, joka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaaleilla. Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä valvoo kunnan toimielinten toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta.

Lisäksi se hoitaa kunnan hallinnon järjestämisen, käyttää kunnan taloudellista valtaa ja ilmaisee sen mielipiteen ja valitsee toimielinten jäsenet. Kaupunginvvaltuusto muodostuu eri poliittisia kantoja edustavista valtuustoryhmistä.

Toimikauden alussa kaupunginvaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajan, jonka tehtävä on kutsua koolle valtuuston kokoukset ja johtaa niissä puhetta. Valtuusto kokoontuu tarpeen vaatiessa; tavallisesti pidetään noin 10-20 kokousta vuosittain. Ollakseen päätösvaltainen, kokouksessa pitää olla paikalla vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista.

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat säännönmukaisesti julkisia. Kokouksissa tehtäviin päätöksiin tarvitaan ääntenemmistö. Aikaisemmin taloudenpitoa koskevat määräenemmistövaatimukset poistettiin vuonna 1995 säädetyssä kuntalaissa

Tule mukaan jakamaan laadukasta tietoa Vaasan kunnallispolitiikasta. Rekisteröidy Vaasapediaan ja kerää tänne laadukkaita linkkejä ja artikkeleita. Ne auttavat vaasalaisia ja tänne muuttavia ja Vaasasta kiinnostuneita luomaan käsitys kaupungista. Jos olet valtuuston tai kh:n jäsen niin täytä omasi ja puolueesi tiedot. Yhdessä voimme luoda tänne merkittävän tietopankin. Jaa tämä tieto mahdollisimman monelle vaasalaisesta kunnallispolitiikasta kiinnostuneelle.



Suora valtuuston kokous verkossa


Linkkejä: *Vaasan kaupunginvaltuuston jäsenet *Vaasan kaupunki Facebookissa *Vaasa sosiaalisessa mediassa *Tutustu päätöksentekoon Vaasassa


Syvemmälle Vaasan kunnalliselämään (puolueet ja valtuutetut] Vaasan kunnalliselämä


Vaasassa toimivia puolueita: RKP - Ruotsalainen kansanpuolue | SDP - Suomen sosiaalidemokraattinen puolue | KOK - Kansallinen kokoomus | VAS - Vasemmistoliitto | VIHRL - Vihreä liitto | KD - Kristillisdemokraatit | KESK - Keskusta | Vaasan Perussuomalaiset | Vasemmistolikitto


Vaasalaiset kansanedustajat verkossa: Vaasalaiset kansanedusstajat


Vaasa on merkittävä koulukaupunki

Vaasassa opiskelee yli 12 000 korkeakouluopiskelijaa.
Jokaviiden vaasalainen on korkeakouluoåpiskelija, joten nbiletyskavereita riittää...

Vaasassa on erittäin monipuolinen ja laadukas peruskoulun jälkeinen koulutustarjonta toisella asteella, kuten myös sen jälkeisellä korkea-asteella.

Opiskelijoita Vaasan korkeakoulukonsortion oppilaitoksissa (Vaasan yliopisto, Åbo Akademi i Vasa, Svenska yrkeshögskolan, Svenska Handelshögskolan i Vasa, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston oikeustieteen Vaasan yksikkö on runsaat 12.000 Vaasan ammattiopiston ja Svenska Yrkesinstitutin koulutuspaikkoja on lähes 3500.

Ammattikorkeakouluissa noin 4000 ja yliopistoissa noin 2200 opiskelijalle pakollinen harjoittelujakso

Väkilukuun suhteutettuna Vaasa on Suomen suurin opiskelijakaupunki. Vaasa on yksi Suomen merkittävimmistä korkeakoulukoulukaupungeista.

Tilastollisesti joka viides vaasalainen on korkeakouluopiskelija. Hyvä ilmapiiri ja tiivis yhteistyö eri oppilaitosten opiskelijoiden kesken tekee Vaasasta ainutlaatuisen opiskeluympäristön!

Vaasa houkuttaa myös opiskelukaupunkina siinnä mielessä, että Vaasassa syksystä kevääseen noin joka viides vastaantulija on opiskelija, eli bileitä riittää.


Linkkejä: *Vaasan ammattikorkeakoulu | *Yrkeshögskolan Novia *Vaasaan opiskealemaan - You Tube| Lisää itse linkkaejä' *Blogi - Kaikki tiet vie Vaasaan


Artikkeleita Vaasan koulumaailmasta: Vaasa - merkittävä koulukaupunki Oppilaitokset


Mistä Vaasa tunnetaan?

Kuva: Kotkapatsas, Suomen Vapaudenpatsas, Böklinki ja Kotipizza - siinä muutamia asoita, joista Vaasa tunnetaan, mutta onko se kaikki?

Vaasaan pääsee autolla, rautateitse, lentäen kuin laivallakin. Risteilylaivoille soveltuva satama sijaitsee vain parin kilometrin päässä ydinkeskustasta, rautatie on vuosien odotuksen jälkeen sähköistetty ja lentoliikenneyhteydet niin koti- kuin ulkomaille ovat lisääntyneet entisestään.

Suomen ensimmäinen maailman luonnonperintökohde, Merenkurkun saaristo, sijaitsee Vaasan välittömässä läheisyydessä. Monipuolinen tiede- ja ammattikorkeakoulutoiminta, kansainvälinen teollisuus sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumat tuovat kaupunkiin monenlaisia kävijöitä.

Aitous, alkuperäisyys ja ympäristöystävällisyys ovat nousevia matkailutrende.

Suomalaisittain Vaasa on melko suosittu perhematkailukohde samoin liikematka-, kokous- ja kongressimatkailukohde.

Vuosittain toistuvat ja kertaluontoiset kulttuuri-, urheilu- ja messutapahtumat tuovat matkailijoita kaupunkiin, ja satamassa pysähtyy kesäisin ulkomaisia risteilijöitäkin

Vaasa on Suomen energiansäästöteknologiaa kehittävän teollisuuden ydin. Se tunnetaan myös monikulttuurisuudesta ja monipuolisista taide-elämyksistä.

'Johanna Ahopelto, Pohjalainen maanantai 07. 05. 2012

Vaasaan pääsee suorilla lennoilla viidestä kaupungista; Helsingistä, Tukholmasta, Kööpenhaminasta, Riikasta ja Uumajasta. Vaasaan saapuu arkisin noin 14 lentoa ja 7 junaa. Tämän lisäksi Vaasaan on laivayhteys Ruotsista.


Linkkejä: *Böckling på svenska *Sundomin savusilakka *Maalahden limppu


Näistä Vaasa tunnetaan: | Mistä Vaasa tunnetaan?



Jorma Ojaharjun tarinoita

Jorma Ojaharju

Jorma Ojaharju ,16. lokakuuta 1938 Vaasa – 8. helmikuuta 2011 Helsinki, oli vaasalainen kirjailija.. Ojaharju toimi merimiehenä, nyrkkeilijänä, sukeltajana, panostajana ja satamatyöläisenä ennen kuin ryhtyi kirjailijaksi vuonna 1966. Vaasassa vuonna 1938 syntyneen Ojaharjun tuotannossa synnyinkaupunki nousee suureen rooliin.

Ojaharju julkaisi vuosina 1976-1982 Vaasa-trilogian, joka koostui kirjoista Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien, jossa hän kuvaa tapahtumia Vaasassa vuoden 1918 sisällissodasta 1970-luvulle saakka.

Ojaharjun kirjoitustyyliä on verrattu kolumbialaisen Gabriel García Márquezin kirjojen maagiseen realismiin. Kaikkiaan Ojaharjulta ilmestyi yli 40 kirjaa ja lisäksi kuunnelmia ja näytelmiä. Hänen viimeiseksi teoksekseen jäi vuonna 2010 julkaistu omakustanne Unholan ulapoilta dementian dyyneille. Ojaharju oli kulttuuriyhdistys Kiilan kunniajäsen.

Ojaharju oli kulttuuriyhdistys Kiilan kunniajäsen.

Ojaharju oli aktiivinen veneilijä ja urheilusukeltaja; hän omisti pitkään yhdessä näyttelijä Pertti Melasniemen kanssa nopean tuulilasiveneen. Veneellä ei ollut nimeä, mutta omistajat kutsuivat "varustamoaan" nimellä Käpylän Turskaporvarit Oy.


Linkit: | *Muistikirjoitus HS | *Jomppa, tuulten temmeltävä kasv atti, Yle |


Lisää löytämiäsi artikkeleita: |*Jorma Ojaharjun tarinoita | Unholan ulapoilta | Paloja Jompan elämästä | | Kosmos ja Amok| Kärsämäenen kansantasavalta | Arvio Unholan Ulapoista




Peku Sommerfeldtin tarinoita

Peku Sommerfeldt 2006

Peku on poissa Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfeldt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Pekua jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja laaja ystävien joukko.

Peku kirjoitti vuosina 1988-90 kymmeniä artikkeleita vaasalaisiin ilmaisjakelulehtiin Vasa Tindning, Vaasan Ikkuna ja Uusi Vaasalainen. Pekun ideana oli kertoa ihmisläheisiä tarinoita kaupunkikuvista. Jokaisessa jutussa oli vanha historiallinen kuva ja nykypäivää - siis 80-luvun loppua edustava kuva. Nämä pitäisi rekonstruoida uudelleen.

Sommerfeldt luovutti kirjoituksiensa oikeudet vaaslaisia.info sivustolle kesällä 2006. tapio.parkkari(miuku)gmail.com Jos Sinulla on lehtuileikkeinä Pekun tekstejä, niin ota yhteys yllpitoon.

Jos Sinulla on hallussasi Peku Sommerfeldtin artikkeleihin liittyviä vanhoja kuvia, ota yhteys yllämainittuun meiliosoitteeseen. Sommerfeldtin satunnaisesti tallentamissa lehtileikkeissä ei ole päivänmääriä, kuin sattumalta, joten päivänmäärät täytyy kaivaa esille.

Pekulla oli varsin omalaatuinen huumorintaju. Hän mm. haki Vaasan kaupunginohtaksi ilmeisesti protestina tiettyjä hakijoiuta kohtaan. Peku oli myös innoskas paikallisjazzin tukija.


Paikallisissa lehdissä julkaistuja juttuja: *Peku Sommerfeltin tarinoita




E.K. Louhikko

E.K. Louhikko

Louhikko, E. K.: Teimme vallankumousta. Helsinki, Oy Suomen kirja, 1943. 300 s.

Louhikon kuvaus viime vuosisadan alun Palosaaresta on yksi hurjimmistä, mitä koskaan on kirjoitettu. Kirjan Vaasan Palosaarta koskeva luku antaa varsin realistisen kuvan elämästä Palosaarella viime vuosisadan alussa. Tämä aikalaiskuvaus selittää omalta osaltaan myös kansalaissodan synnyn syitä.

Merkillepantavaa on Louhikon tekstissä luja usko sivistyksen voimaan. Työväenyhdistyksen toiminnan kautta ns. tavallisella työläisellä oli mahdollisuus nousta arjen yläpuolelle ja löytää aineksia oman taloudellisen aseman ja koko työväenluokan aseman parantamiseen.

E. K. Louhikon kirja on myös tarkka ajankuva Suomen sisällissodasta ja vuoden 1918 tapahtumista. Kirjoittaja oli sosialidemokraattinen ammattiyhdistysihminen, joka sodan aikana vastasi Kansanvaltuuskunnan (punaisten) alaisena suomalaisen metalliteollisuuden toiminnasta.

Kirjasta paljastuu, kuinka kapinalliset yrittivät organisoida hallussaan olevien alueiden hallinnon ja järjestää elinkeinoelämän toiminnan. Erityisen mielenkiintoisia ovat kirjoittajan tarkat luonnekuvaukset ja muistot Kansanvaltuuskunnan johtajista, kuten Otto Wille Kuusisesta ja Kullervo Mannerista.

Kirjoittaja toivoo, "että tämä teos auttaisi osaltaan sen kuilun umpeenluomisessa, jonka vuonna 1918 synnytti historiallinen välttämättömyys. Se kuilu ei ennen täyty, kun ymmärretään, että syntiä on tehty molemmin puolin."

E.K. Louhikon kirjoituksia

Jussi Kangas

Jussi Kangas

Vaasan historian muisti on poissa

Jussi Vihtori Kangas (18.11. 1936 Ylistaro -11.04. 2012)

Jussi Kangas (69) oli historiafriikki. Henkilöhistoria, ihmiskohtalot ja tapahtuneen yleiset ja salatummat yhteydet vetivät Kangasta vastustomattomasti puoleensa.

-Olen ollut koko elämäni ajan kiinnostunut historiasta. Ensimmäisen historiantutkimukseni tein jo nuorukaisena kun suoritin nuorisoseuramerkkiä, sanoi Kangas vaasalaisia.infon haastattekussa elokuussa 2005.

Paikkakunta ja yrityshistoroitsija Kankaasta tuli vasta eläkevuosina. Tätä ennen hän ehti tehdä pitkän päivätyön työnjohtajana, työteknikkona ja suunnittelijana ”Rompalla” eli nykyisessä ABB:ssä.

Yhteiskunnallisesta kiinnostuksesta kertoo se, että Kangas istui Vaasan valtuustossa 3 kautta valtuutettuna ja neljä kautta varavaltuutettuna. Tämän lisäksi hän oli 16 vuotta teknisessä lautakunnassa. Kangas toimi mm. Asevelikylän ”kyläpäällikkönä”.

Jussi ei tyytynyt kirjoittamaan vain Työväenopiston 400-piirin julkaisemiin vihkosiin, vaan on heilutteli sanan säiläänsä monissa paikallisjulkaisuissa mm. Pohjalaisessa, Vaasan Ikkunassa ja lakkautetussa Uusi Vaasalainen lehdessä.

Jussin kirjoituksia on luettavissa myös Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan kaupunginkirjastojen yhteisen Porstua projektin kokoelmassa. Kangas on henkilönä avoinja vilpiton ja häneen on helppo saada kontakti.


Linkkejä: *Tavallisia vaasalaisia


Vaasapedia kaipaa Jussin kirjoitusten digitoijia: *Jussi Kangas tarinoita Jussi Kangas im Memoriam



Risto Jalosen kirjoituksia

Risto Juhani Jalonen syntyi Vaasassa 28.10.1957. Hän oli aimissa ja on kolmen lapsen isä. Risto Jalonen oli Vaasassa ristiriitainen persoona. Hänet tunnettiin taiteen moniottelijana ja multitaiteilijana.

Risto Jalonen, s. 28. lokakuuta 1957  k. 22.08. 20113. Vaasa) on vaasalainen kuva- ja sanataiteilija. Jalonen on toiminut muun muassa taidemaalarina ja valokuvaajana. Jalosen retrospektiivinen näyttely Virran varrelta oli esillä galleria Art Alexissa vuonna 2008. Samaan aikaan ilmestyi Rajatapaus, 50-vuotisjuhlajulkaisu.

Risto Jalonen on Vaasassa ristiriitainen persoona. Hänet tunnetaan taiteen moniottelijana ja multitaiteilijana ja varsin kiivassanaisena miehenä. Tästä johtuen hänellä oli runsaasti kannattajia mutta myös runsaassti vastustajia.

Tässää läpileikkaus tämän värikkään vaasalaiasen tuotannosta muiden ja hänen itsensä kertomana. Vaasapeadian alaosassa on linkki Jalosen You Tube videoihin.

Multitaiteilija, innovaattori Risto Jalonen ei noudattele tekemisissään tai tuotannoissaan minkään valtakunnan rajoja. Shamanistisella otteella hän pystyy sitomaan yhteen niin eri tekijöitä kuin aiheitakin. Hänen julkaisumuotoinen poikki- - taiteellinen tuotantonsa on tähän meidän digitaaliseen aikakauteemme täydellisesti orientoituvaa materiaalia. - - Ajassa liikkuvalla työllään Jalonen tallentaa tulevaisuuden perinnettä, tietoisuutta joka terottaa meidän kaikkien profiilia. - - Lainaus varjokirjoittaja Harri O. Niskasen muotoilemasta tekstistä, Avain -teoksesta vuodelta 2005


Jalonen ja Jalosesta: *Risto Jalosen tarinoita *Pieni kelaus | *Jalonen ArtCity Blogissa | | *Lauri Oilinki Jalosesta Luokka:Risto Jalonen



Urbaanilegendoja, aavetarinoita sekä kylähulluja

Pulutalo oli vuoden 2006 paikka yksi Vaasan lendaarisimmista paikoista. Myös Valkolinnan ja Pohjanmaan Liaan purkutalot olivat yöllisten retkien kohteita

Tyypilliset kaupunkilegendat ja kansantarut tuntuvat useinmiten olevan näitä city-karhujen ja kaikenmaailman kylähullujen järjestämiä tempauksia. Nämä tapaukset leviävätkin sitten suusta suuhun ja vertaisverkostojen välityksellä lähes kaikkien huulille, kirjoitti nimm. Skorppari Näkökulma foorumissa 02.08.2007

Mutta kaupunkitarinat voivat olla myös todellisia tarinoita.

Kylillä, katukuvassa ja muissa yhteyksissä liikkuu yhtenään jos jonkinlaisia kertomuksia ja huhuja jostain omapäisestä viirapäästä, joka saa koko yhteisön jaloilleen ja joskus jopa varpailleen. Rekisterröidy Vaasapediaan ja kerro legemdasi.

Nykyvaasalaisten hyvin muistamia mieliharmeja ovat olleet Loffe ja Amigo. Loffe oli räyhäävä harminkappale ja humalassa väkivaltainen, Amigo taas kaupungin tunnetuin pummi. Molempia yhdisti tarina menetetystä lahjakkuudesta.

Loffe oli tarinan mukaan viulistilahjakkuus, joka menetti muusikon tulevaisuutensa jouduttuaan Yhdysvalloissa Harlemissa ”neekerin” partakoneella viiltämäksi. Viillot olivat osuneet Loffen käsiin, jonka jälkeen hän ei enää pystynyt pitelemään viulua, eikä strokaa.

Amigosta olisi taas voinut kehittyä maailmanluokan nyrkkeilysankari ellei olisi joutunut kehässä sääntöjen vastaisesti mukiloiduksi. Tarinoiden todenperäisyydestä ei ole mitään näyttöä.

Vaasan parhaat kaupunkitarinat löydät Radio Luxista: *Kaupunkitarinoita


Artikkeleita: *Vaasalaisia kylähulluja *Vaasalaisia aavetarinoita *Kuokka ja mummo *Outo juttu Rantarokissa *Timppa taas *Ovikello soi *Tarinoita Palosaaresta *Urbaani löytöretkeily *Urban exploration Vaasa *Bileet Pulutalossa Nuori Vaasa *Wasa Underground


Linkkejä: *Vaasalaiset kylähullut You Tubessa *Tulla kummittelee Loftetissa *Tiina Hietikko_Hautala aaveista


Vaasan kulttuurielämä

Kuvan kameran kohdalle on suunnitteailla Vaasan musiikki- ja kongressitalo. Puitteet on alusta akaen suunniteltava täyttämään kansainväisten artistien toiveet.

Tässä osiossa seurataan Vaasan kulttuurielämän uusia tuulia, suunnitelmia ja täytetään toiveiden tynnyriä. Ota ossa. Rekisteröidy Vaasapediaan ja ota oma paikkasi uusien tuulien ja visioiden esigtgelyssä.

Tässä yksi tulevaisuuden visioista. Suunnitelmien mukaan matkahuollontorille suunnitellusta kultttuu-musiikki- ja konferenssitalosta tulisi kansainväliset puitteet sisältä kulttuurikesku.

Vaasa ei ole ainoastaan energiakaupunki tai Suomen aurinkoisin kaupunki, vaan myös vahvasti kulttuurikaupunki. Kaupungistamme löytyy todella aktiivinen, laadukas kulttuurikenttä käyttäjineen ja mikä parasta  - kulttuuria on saatavilla kahdella eri kielellä.

Tosin tällä hetkellä puitteet toimia ovat puutteelliset ja kulttuurikentän kehittäminen sekä vieminen kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi eivät toteudu. Yksilösuoritusten kohdalla se on mahdollista.

Vaasaan tarvitaan ehdottomasti kongressi- ja musiikkitalo, jossa kulttuuritoimijat voivat tavoittaa suuren yleisön ja jota alueen elinkeinoelämä pystyy hyödyntämään. Taloa voitaisiin käyttää mm.konferenssien järjestämiseen ja vierailevien esiintyjien areenana. Näin Vaasaan saataisiin megaluokan ulkomaisiakin artisteja.

Puitteet on alusta alkaen suunniteltava täyttämään kansainväisten artistien toivee. Amerikkalaiset sanovat tällaisessa tilanteessa: THINK IT BIG.

Samassa talossa voisi olla tiloja nuorille kulttuurin tekijöille ja yksityisille kulttuuritoimijoille. Jos tulevaan rakennukseen vielä rakennettaisiin kulkuyhteys maan alle rautaatieasemalta, olisi meillä jotain mitä näyttää muille.



Artikkelekita: *Vaasan kaupungin kulttuurisivut | KulTour-kultturikierros | Volume - uuden kulttuurin yhdistys


Linkkejä: *Vaasanseudun kulttuurikoheet *Vanha työväen sivistystyö *Kulttuurielämyksiä - Visit Vaasa *Ritz tuo iloa *Skaffaeriet Ritz *Pohjanmaan Taidetoimikunta




Vaasan musiikkiskene

Klamydia on vuonna 1988 perustettu punk-yhtye. Yhtye on julkaissut lähes 400kappaletta. Kriitikot eivät ole koskaan Klamydian tuotantoa juuri arvostaneet, mutta albumit ovat silti myyneet hyvin.

Vaasa on monipuolinen musiikkikaupunki. Pelkästään nuorisomusiikin puolella kaupungissa on toistasataa yhtyettä. Myös musiikin kustannustoiminta on vilkasta. Kaupungissa on useita studioita. Klassisella puolella on mm. kaupunginorkesteri, kamarimusiikkiyhtye ja lukuisia kuoroja molemmilla kotimaisilla kielillä. Voit ryhtyä täyttämään vajaita kohtia.

Vaasarokkia tutkineen filtri Sven-Erik Klinkmanin mukaan vaikuttaa siltä että ruotsinkieliset musiikinharrastajat Vaasassa suosivat etenkin sellaisia genreja kuten soul, moderni jazz, funk, mutta myös pop, kun taas suomenkielisellä puolella sellaiset genret kuten heavy, blues, klassinen rock näyttäisivät olevan enemmän suosittuja. Klinkmannin mukaan vaasarokki on selkeäti suomenruotsalaista tai kaksikielistä..

-Suomenruotsalaisia on melko vähän ja he ovat hyvin organisoituneita, joten kulttuurivaikutteiden tuominen on ollut helppoa. Suomenruotsalaiset ovat kautta aikojen saaneet vaikutteita suoraan Ruotsista ja toimineet näin välittäjinä suomenkieliseen valtakulttuuriin. Tämän yhteyden tutkiminen ei kuitenkaan ole tutkimuksessani kuin yksi sivujuonne. Aivan yleisesti voidaan sanoa, että suomenruotsalaiset ovat toimineet välittäjinä ja vaikuttajina aina varhaisen rock and rollin alkuajoista lähtein.

-Se että Vaasan suomenruotsalaisten keskuudessa on paljon tunnettuja populaarimusiikin edustajia ei mielestäni johdu mistään erityislahjakkuusesta, vaan siitä että kieliryhmän sisälle on syntynyt kansainvälisempi perinne kuin suomenkielisellä puolella. Minun mielestäni voidaan puhua vaasarokista, niin marginaalista kuin se onkin koko maan rokkihistoriaa ajatellen, sanoo Klinkman.

Rekisteröitymällä voit liittää juttuusi myös bändin tai julkaisun kuvan.


'Vaasalaisia musiikkilinkkaejä: *RockPerry


Vaasan musiikkiskene

| Heavy, rock, punk ect *Bändit | Tanssimusiikki, Pop, folk, gospel ect *Yhtyeet | Jazz, blues, kokeileva *Patrick Lax | Orkesterimusiikki - klassinen *Orkesterit ja kokoonpanot | *Vaasan Orkesteriyhdistys | Kuoromusiikki *Vaasan kuorofestivaali | *Vaasalaisia kuoroja |Hengellinen musiikki *Elina Nortunen | Muusikkopersoonat *Vaasalaisia muusikkoja | Muusikkopersoonat *Vaasalaisia muusikkoja | Musiikin tuotanto *Studioita ja tuottajia | Vaasan musiikista sanottua *Artikkeleita Vaasan musiikielämästä |


Vaasalaisia musiikkilinkkejä


Vaasan näyttämö- ja teatterielämä

Vaasan kaupunginteatteri on ammattiteatteri. Sen edeltäjiä olivat Vaasan Työväen Teatteri ja Vaasan Suomalainen Teatteri. Nykyisen nimensä teatteri sai vuonna 1972. Teatteri kunnallistettiin vuonna 1992.

Historiankirjojen mukaan Vaasassa on näytelty ainakin jo vuodesta 1814 lähtien useissa eri paikoissa. Toiminta vakiintui kun vuodesta 1863 lähtien esityksiä voitiin pitää Vaasan Raatihuoneella toimineen koulun tiloissa.

Varsinaisesti suomenkielin teatteritoiminta sai alkunsa syksyllä 1906, kun Vaasan Työväen Teatteri perustettiin. Suomen itsenäistyessä ja venäläisten poistuessa maasta teatteritoiminta pääsi jatkumaan syksyllä 1917, mutta keskeytyi pian sisällissodan takia. Teatteritalo joutui suojeluskunnan haltuun, joka löysi näyttämön alta sinne piilotettut kiväärit ja patruunat. Rangaistukseksi talon näyttämö ja sen varusteet tuhottiin.

Vasta syksyllä 1919 talo saatiin taas teatteriväen hallintaan, ja vuonna 1922 teatterille perustettiin myös kannatusyhdistys. Vaasan Työväen Teatterin toiminnan loputtua syksyllä 1929 aloitti toimintansa Vaasan Näyttämöharrastajat. Syksyllä 1930 teatterin toiminta jouduttiin taas keskeyttämään, kun työväentalon kellarista löytyi jälleen punaisten asekätkö, ja toimitilat otettiin takavarikkoon.

Lopullisesti Vaasan Näyttämöharrastajien toiminta päättyi vuonna 1941, jolloin suomalaisen teatterin toimintaa jatkamaan perustettiin ensin Vaasan Näyttämö vuodesta 1942 vuoteen 1946, ja sen jälkeen uudistetulla nimellä Vaasan Suomalainen Teatteri. Vuonna 1972 teatteri viimein kunnallistettiin, ja se muuttui Vaasan kaupunginteatteriksi.

Wasa Teater on Vaasassa toimiva ruotsinkielinen ammattiteatteri. Teatteria ylläpitää Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur (SÖFUK) -niminen kuntayhtymä. Teatteri on Pohjanmaan alueteatteri. Uutena ovat tulleet mukaan Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi ja maahanmuuttajien Teatteri Mirax. Jälkimmäinen on esittänyt jo useita näytelmiä entisellä Nuoriskalla eli nykyisin Miratalossa.

Vaasassa toimii myös italialais-suomalainen Pikkuaasin nukketeatteri, joka esittää vanhoja taruja ja legendoja sekä satuja lapsille ja teatteri Soiva Sammakko.


Vaasa on ammatti- ja harrastajateatterikaupunki.
Artikkeleita Vaasan teatterielämästä


Linkkejä: | Vaasan kaupunginteatteri | Wasa Teater | Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi | Vaasan Ooppera | Teatteri Mirax Teater Casa vid Novia/Scenkonst



Vaasan kuvataide-elämä

Taideinstituutioiden ja ammattitaiteilijoiden lisäksi Vaasassa on vilkas harrastelijoiden taide-elämä.

Useimmat pitkään Vaasassa asuneet taiteijat ovat kuvanneet myös omaa elämänympäristöää..

Monen vaasalaisen perheen seinällä on Reino Selkäinahon maalauksia vaasalaisesta maisemasta, usein Palosaaresta. Selkäinaho ei ole ainoa omaa maisemaa kuvannut vaasalaistaiteilija.

Frans Hiivanainen, Frans Hautal, Einari Uusikylä, Jorma Haavaisto ja Hannu Ojala sekä lukuisat muut vaasalaistaiteilijat ovat kuvanneet Vaasaa.

Myös harrastajamaalari Aleksanteri Salsa on kuvannut Vaasan Palosaasaarta useissa töissään. Unohtamatta Mauri Kessunmaata.

Tälklä hetkellä tunnetuin vaasalaistaiteilija lienee Rolf Holm. Hän julkaisi vuoden 2013 sykyllä Vaasa akvarelleina-kirjan. Kirja koostuu maalauksista, jotka kuvaavat vaasalaisia maisemia ja rakennuksia.

Tälllä hetkellä toimivat vaasalaiset taiteilijat edustavat koko taiteen kenttää. Joukossa todellisia mestareita.

Lisää tänne linkkejä ja artikeleita ja kuvia vaasalaisista taiteilijoista ja heidän töistään.


Vaasalaisia kuvataiteilijoita: *Nandor Mikolan kotisivu *Maire Ruotsalainen *Juha Tammaenpää *Tapani Tammaenpää *Aarne Lintulaakso


'Taiteesta sanottua:¨¨


Linkkejä: | Taidelainaamo | Atelje Stundars | Galleria Platform | Tikanojan taidekoti | Aimon kuviskoulu | Vaasan Taiteilijaseura | *Vaasan taiteilijaseuran historiaa *Paula Blåfield - Kantaaottavaa keramiikkaa *Kuvataideopetus Vaasassa] *Taiteen perusopetus Vaasassa *Pohjanmaa fi Kuvataide *Tapani Tammenpää Mega-lehdessä *Suomen kuvataiteilijat verkko matrikkeali


Vaasan kaupunginkirjasto, Maakuntakirjasto

Vaasan kaupunhnkirjasto uudistuu vuodenv aihteesa monin eri tavoin.

Suomen ensimmäinen lainakirjasto, Vaasan Luku-kirjasto perustettiin 2. päivänä elokuuta 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden ”huviksi ja ajankuluksi”. Lukukirjastosta lainattiin kirjoja myös muille kuin lukuseuran omille jäsenille. Kirjastosta muodostui nopeasti kaikille kaupunkilaisille avoin lainakirjasto.

Kirjasto toimi useita vuosia monissa eri tiloissa. Kaupunginarkkitehti Carl Schoultz aloitti vuonna 1932 kirjastotalon suunnittelun. Kirjasto muutti 4 vuotta myöhemmin vuonna 1936 ensimmäiseen varsinaista kirjastotoimintaa varten suunniteltuun taloon nykyiselle paikalleen Kirjastokadulle.

Kaupunginkirjasto on tuottanut mm. Vaasan kirjastohistoriaa esitteleviä filmejä. Historialliset kirjastonäytelmät ovat kirjaston henkilökunnan käsikirjoittamia, puvustamia ja näyttelemiä. Hankkeeseen on saatu tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Kaupunginkirjaston yhteydessä toimiva maakuntakirjaston talo vihittiin käyttöön 2001. Viime vuosina kirjastoista on tullut tärkeitä kohtaamispaikkoja. Sen takia on varmasti hyvä, että Vaasan kulttuurikeskus muuttaa kaupungintalolta Vaasan pääkirjastoon.

Kirjasto elää ajassa myös Vähässäkyrössä, jonne avataan ensi kesänä Pohjanmaan ensimmäinen itsepalvelukirjasto. Sinne pääsee virka-ajan ulkopuolella kirjastokortilla ja pin-koodilla.


Artikkeleita Vaasan kaupunginkirjasto/maakuntakirjastosta


Linkkejä:




Vaasa-kirjailijat, kuvateokset ja historiikit

Leif Färding

"Hippisukupolven runoilijaksi sanottu Leif (Lefa) Färding (1951 - 1983) oli äärimmäisyysihminen, joka etsi kiihkeästi jumaluutta mutta löysi itsensä valottomasta pimeydestä. Hän päätti päivänsä marraskuun lopulla 1983 sielullisessa eristyneisyydessä, harhojen vankina. Kulttirunoilijan otsalla paloi kynttilä merkkinä itsemurhan kulttiluonteesta.

Tämä merkillinen 1970-luvun kirjallisuuspersoona ei ole saanut elämänkertaa, vaikka sellaisia Suomessa väsätään lähes jokaisesta keskitason puoluepukaristakin, puhumattakaan misseistä ja urheilujohtajista. Runoilijaelämänkerran kautta Lefan elämä voisi luoda valoa myös aikamme henkiseen etsintään liittyviin ongelmiin. Miehen tie näet oli kaikessa ainutlaatuisuudessaan kuitenkin eräänlainen kouluesimerkki henkisestä harhautumisesta." Reijo O. Holopainen

Lefa on vain yksi vaasalainen kirjailijatarina, vaikkakin yksi kiehtovimmista. Niitä on paljon muitakin:

Vanhana vaasalaisena muistan, että vaasalaiskirjailijoita ovat ainakin Jorma Ojaharju, Venny Kontturi, Risto Rasa ja Leif Färding, Jarl Hemmer, Johannes Wirtanen, Gösta Ägren, Anna-Liisa Sahlström. Algot Strömsholm ja Olof Granholm. Tämänpäivän kirjailijoista muistuu mieleen Marko Hautala ja Harri V. Hietikko ja Tiina Hautala-Hietikko sekä Pirkko Aitoaho, Ralf Andtbacka, Satu Grönroos, Yvonne Hoffman, Heikki-Antero Laurila, Marjatta Ripsaluoma ja Catharina Östman. Sitten lyökin tyhjää.

Kirjoita heistä ja muista artikkeli, niin mekin tiedämme.


Vaasalaisia kirjallisuuslinkkejä: | *21 vuotta Lefan kuolemasta | *Ristol Rasa Wikipediassa | *Rasa kertoo itsestään | * Venny Kontturi Wikipediassa | *Venny Kontturi linkkejä vaasalaisia.info | *– Jorma Ojaharju Wikipaediassa | *Jorma Ojaharju Vaasapeadiassa | *- Pirkko Aitoaho | *- Harri V. Hietikko Lausukaa Paranoid || *- Harri V. Hietikko Näkemkiin Shosanna | *- Marko Hautala - teokset| *Harri V. Hietikko| *Marko Hautala| *Olof Granholm| * Algot Strömsholm| * Anna-Lisa Sahlström | *Gösta Ågren Wikipaediassa| *Jarl Hemmer Wikipediassa| *Perusteellisemmin Jarl Hemmeristä | *Marjatta Ripsaluoma | * – Tiina Hautala-Hietikko -Vaasan ikkuna | *– Ralf Andtbacka Wikipaediassa | * Satu Grönroos Yle Arena | * – Yvonne Hoffman Wikipediassa | * – Heikki-Antero Laurila KirjaSampo * Catharina Östman – Kiiltomato | *-Johannes Wirtanen


Leif Färding ja muita vaasalaisia kynäniekkoja ja teoksia

| Kirjailijat, teokset ja lähteet | Tuula ja Marko Hautala | Varjoisen kaupungin tarinoita


Vaasalaiset urheiluseurat

Vaasa on urheilukaupunki. Rekisteröidy Vaasapediaan ja lisää seura ja artikkeli.
Kiinnostaisiko Sinua ryhtyä Vaasapedian "urheiluvastaavaksi". Mielenklintoinen ja haastava tehtävä auttaa vaasalaisia urheiluseuroja saamaan lisää jäseniäja kannattajia

Vaasalaisilla urheiluseuroilla on mahdollisuus tulla esittelemään lajiansa omakustanteisesti Action Power liikuntakerhoon. Kerhoissa liikkuu satoja 1-6-luokkalaisia lapsia. Yksi liikuntakerhokerta kestää 60min ja se järjestetään koulun liikuntasalissa tai koulun pihalla.

Action Power on mukana erilaisissa koko perheen tapahtumissa. mm. Helmikuussa järjestetään koko perheen luistelurieha ja toukokuussa koko perheen liikuntarieha, joissa seuroilla on mahdollisuus esittäytyä ja esitellä toimintaansa lapsille, nuorille ja lasten vanhemmille. Ota yhteyttä jaakko.saarinen(a)vaasa.fi

Toiminta-avustukset Vapaa-aikalautakunta myöntää liikunta- ja nuorisotyötä tekeville yhdistyksille harkinnanvaraista toiminta-avustusta edellisvuoden toiminnan perusteella. Avustusta myönnettäessä huomioidaan ensisijaisesti yhdistyksen alle 18-vuotiaille järjestetty toiminta.

Liikuntaneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan liikuntatottumukset sekä tehdään yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Neuvonnan lähtökohtana ovat asiakkaan omat kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet liikunnan lisäämiseen. Liikuntaneuvonta Pääterveysasema.

Vaasan yliopiston Opiskelijaliikunnan vuorot ovat opiskelijoille avoimia ja maksuttomia liikuntavuoroja, joissa voi harrastaa liikuntaa monipuolisesti ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

Liikuntavuoroissa tarjolla on sählyä, ryhmäliikuntaa, cheerleading, lentopalloa, koripalloa, futsalia, sulkapalloa, amerikkalaista jalkapalloa ja jääkiekkoa. Tarkemmat ajat ja paikat löytyvät alla olevasta linkistä opiskelijaliikunta.

Perusteellista tietoa Vaasan kaupungin liikuntapalveluista ja opiskelijaliikunnan järjestelyistä saat allaolaevista linkinstä Vaasan liikuntanaeuvonta ja opiskealijaliikunta.


Linkkejä:


Artikkaeleita | Vaasalainen urheiluelämä |


Vaasalainen seurakunta- ja uskonelämä

Kaksikielisenä ja monikulttuurisena kaupunkina Vaasassa on monipuolinen uskonelämä.
Vaasassa puhutaan yli 100:taa kieltä, joten on selvää että kaupungissa on lukuisten eri uskontojen ja maailmankatsomusten edustajia.


Suomen väestöön kuuluu erilaisia vähemmistöjä, joilla on eri kieli, kulttuuri tai uskonto kuin suurimalla osalla suomalaisista. Suomen perinteisiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, juutalaiset ja tataarit.

Ensimmäisinä islaminuskoisina tuli Suomeen tataareja Venäjän vallan aikaan 1800-luvulla. Osa tuli Suomeen kauppiaina ja osa kotiuduttuaan Venäjän armeijasta. Heidän jälkeläisensä ovat sopeutuneet ongelmitta Suomeen.

Suomeen juutalaiset saapuivat 1800-luvun puolivälin molemmin puolin Venäjän keisarikunnan armeijan pakkovärvättyinä sotilaina. Kansalaisoikeudet he saivat Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917. Tätä nykyä Suomessa toimii kaksi juutalaista seurakuntaa - Helsingissä ja Turussa. Yhteensä maassa asuu noin 1500 juutalaista, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla.

Muutamia Ruotsissa asuvia suomalaisia liittyi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon 1860-luvun loppupuolella. Pian sen jälkeen Ruotsista lähetettiin Suomeen kirkon ensimmäiset lähetyssaarnaajat. Maaliskuun 5. päivänä 1876 kastettiin Vaasassa ensimmäiset kaksi Suomessa kirkkoon liittynyttä jäsentä, Johanna Berg ja Johanna Sundström. heinäkuun 1. päivänä 1948 Suomen valtio tunnusti kirkon virallisesti ja kirkko rekisteröitiin.

Seurakunnat ja uskonelämä


Linkkejä yhteisöjen sivuille: | Vaasan suom. seurakuntayhtymä | Vaasan ruots. seurakuntayhtymä | Vaasan Ortodoksinen seurakunta | Vaasan babtistit | Raamattu Puhuu - Vaasa | Svenska Lutherska Evangeliföreningen | Vaasan Cityseuerakunta | Vaasan helluntaiseuerakunta | Vasa missioförsamling | Vaasan vapaaseurakunta | Ev.lut. kansanlähetys |


Vaasalaiset yhdistykset ja yhteisöt

Rekisteröidy ja kerro oman yhdistyksesi toiminnasta.
Vaasan kaupungin talousarviossa on vuosittain varattu määräraha yksityishenkilöiden, työryhmien ja yhdistysten kulttuuritoiminnan tukemiseen.

Yhdistys on joukko ihmisiä, jotka haluavat tehdä tai saada aikaan jotakin yhdessä. Suomessa on yhdistymisvapaus. Kaikki täällä asuvat voivat vapaasti perustaa yhdistyksiä. Ihmisillä on oikeus pyrkiä jäseneksi yhdistykseen, olla kuulumatta yhdistykseen ja erota yhdistyksestä.

Yhdistyksen perustamiseen ja kokoontumiseen ei tarvita viranomaisen lupaa. Yhdistys saa toimia vapaasti, jos yhdistyksessä ei tehdä rikoksia tai loukata hyviä tapoja

Vaasan kaupungin talousarviossa on vuosittain varattu määräraha yksityishenkilöiden, työryhmien ja yhdistysten kulttuuritoiminnan tukemiseen. Määrärahan jakamisesta päättää kulttuuri- ja kirjastolautakunta.

Yhteisöt Kohderyhmänä ovat sosiaalisesti tärkeät erityisryhmät: työttömät, sotaveteraanit, vanhukset, maahanmuuttajat sekä lapset ja nuoret.

Avustusta myönnetään - Vaasalaiselle yhteisölle, joka tekee vaasalaista kulttuuria tunnetuksi - Yhteisölle, jonka toiminta on yleisöaktiivista ja kohderyhmänä ovat ensisijaisesti vaasalaiset -Taiteellisesti tasokkaaseen projektiin 

Avustusta myönnetään vain erityisen painavasta syystä: - Hakija saa kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta jo muunlaista taloudellista tukea - Yhteisön toiminnan ylläpitämiseen


Vaasalainen yhdistyselämä |


Linkkejä: *Yhdistyksen perustaminen *Yhdistyslaki Finlex


60- ja 70-luku, Vapaa-aika, huvit ja lasten leikit

Maximillians oli mahtava paikka niille, jotka eivät viihtyneet perinteisillä tanssilavoilla. Me olimme siellä lähaes kaikki 40-luvulla ja 50-luvun alussa syntyaneet.


Maximillians Discoteque, Prekkaaminen, puttaaminen, tussarit, mökkielämä...

Maximillians aloitti toimintansa joskus 60-luvun lopussa. Ikärajaa lienee ollut alkuvuosina 16 vuotta, joka myöhemmin keskioluen rantaudutttua suomalaisiin baareihin nousi 18 vuoteen, anniskelupuolella. Disco- eli tanssilattian puolella 16v. ikäraja säilyi paikan sulkemiseen (-89?) saakka. Maximillians oli mahtava paikka niille, jotka eivät viihtyneet perinteisillä tanssilavoilla.

Vielä viisikymmenluvulla prekkaaminen ja puttaaminen olivat ainakin palosaarelaisten pikkupoikien jokakeväinen huvi. Molemmat rahapelit otettiin käyttöön heti kun maa oli sulanut sen verran kiviseinän vieressä, että pääsi lyömään kolikkoa seinään. Paras pelivälinen oli kupari- tai nikkkelimarkka.

Prekkaaminen eteni niin, että kukin poika löi vuorollaan kolikon seinään ja yritti osua mahdollisimman lähelle toista jo maassa olevaa kolikkoa. Jos ylettyi vaaksanmitalla eli peukalon ja etusormen "vaaksalla" lähimpään kolikkoon sen sai poimia itselle. Tässä oltiin tietysti hyvin tarkkoja ja vaaksan osumisen arviointtin tarvittiin joskus ulkopuolista asiantuntemusta.

Tyttöjen leikkejä olivat hyppynaruleikit joko yksin tai kaksin Kaksi ”lengasi ja yksi tai kaksi hyppivät, rintttaaminen ja pallon pompottelu seinään.


Klikkaa jotain allaolevista linkeitä. Lisää ja täydennä linkkejä.

____
Artikkeleita leikeistä ja vapaa-ajasta

Vaasan uussuomalaiset

Ent. Nuorisotalo ja ent. Miratalo, rak. 1887 Talo on toiminut mm. palokunnantalona ja teatterina.Yhdistysten omaehtoinen monikulttuurinen toiminta Kulttuuriseura Mira ry:n vetämänä jouduttiin lopettamaan 31.1.2015 kun Vaasan kaupungin kulttuurikeskus hääti yhteistyöyhdistyksen tiloista ja otti toiminnan itselleen.
Noin 7% vaasalaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.  Venäjä on niistä suurin kielivähemmistö. Tilastojen mukaan seuraavaksi eniten puhutut kielet ovat kurdi,arabia, persia ja albania.    

Vaasassa ja lähiympäristössä asuvat uussuomalaiset ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneet suomalaiset ovat järjestäytyneet. Monet maahanmuuttajaryhmät ovat perustaneet omia yhdistyksiään. Niiden toimintaa koordinoi Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry. Seuralla on n.180 varsinaista jäsentä seuraavista maista: Afganistan, Angola, Azerbaidzan , Bosnia-Hertsegovina, Etelä-Sudan, Etiopia, Gambia, Ghana, Intia, Irak, Iran, Irlanti, Iso-Britannia, Kamerun, Kanada , Kazakstan , Kenia, Kiina, Kongo, Kosovo, Liettua, Pakistan, Romania, Saksa, Somalia, Sudan, Suomi , Syyria, Tansania, Tsetsenia, Turkki, Ukraina, Unkari ja Venäjä (34).

Miralla on 13 yhdistyksen edustajia jäsenistössään, ja niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 1000 henkilöä.

Nimi Mira tulee sanoista Multicultural, Interactive, Real ja Approach. Mira on myös arabialaisperäinen sana, joka tarkoittaa ihmeellistä. Sanasta on myös johdettu muita sanoja, jotka tarkoittavat mm. rauhaa, kansaa ja kyläyhteisöä.

Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry on maahanmuuttajayhdistysten yhteistyöjärjestö, joka toimii uussuomalaisten perustamien yhdistysten ja muiden monikulttuuristen ryhmien kokoajana.



Artikkeleita maahnamuuttajista: Uussuomalaiset vaasalaiset


Linkkejä: *Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry. |


Vaasalaiset ystävyysseurat ja etniset yhdistykset

Kirjoita artikkeli vaasalaisesta ystävyystoiminnasta ja maahanmuuttaja yhdistyksistä
Ystävyysseurojen päätehtävänä on lisätä edustamansa maan tunnettuutta Suomessa. Osa seuroista pyrkii myös lisäämään Suomen tunnettuutta kohdemaassaan'

Suomessa toimii yli 100 ystävyysseuraa, jotka kukin hoitavat ystävyys- ja kulttuurisuhteita ystävyysmaansa kanssa. Näistä yhdistyksistä valtaosa kuuluu Ystävyysseurojen liitto ry:een.

Tunnetuimmat ovat Suomi-Amerikka -Yhdistysten Liitto ja Suomi-Venäjä-Seura. Muita vastaavia seuroja ovat esimerkiksi Suomi-Intia-seura, Suomi-Somalia-seura, Arabikansojen ystävyysseura ja Suomen latinalaisamerikkalainen yhdistys.

Lisäksi erilaisilla etnisillä vähemmistöillä on omat yhdistyksensä. Mm. somalit ovat perustaneet useita yhdistyksiä. Edelleen useat järjestöt tekevät kehitysyhteistyötä ja auttavat pakolaisia Suomessa ja ulkomailla. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee osana kansainvälisen yhteistyön tukitoimia Suomessa toimivia eri maiden ystävyysseuroja. Näistä osa saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä toiminta-avustusta ja osa projektiavustusta.

Ystävyysseurojen päätehtävänä on lisätä edustamansa maan tunnettuutta Suomessa. Osa seuroista pyrkii myös lisäämään Suomen tunnettuutta kohdemaassaan. Valtionavustuksella tuetaan ystävyysseurojen kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta edistävää toimintaa.

Artikkelit: | IMEROS | Suomi-Amerikkayhdistys | Vaasa-Pärnu yhdistys | Vaasan ystävyyskaupungit |


Linkit:



Tunnettuja vaasalaisia nyt ja ennen

Tunnettuja vaasalaisia
Lisää luetteloon tunnetuin vaasalainen, mielestäsi puuttuva nimi klikkaamalla Tunnettuja vaasalaisia kautta aikojen linkkiä ja kirjoittamalla nimi aikaisempien mallin mukaan ja klikkaamalla "Tallenna sivu" painiketta.
Klikkaa sen jälkeen uudelleen nimeä ja täytä tekstialue tiedoilla.

Valinnan perusteena on että listaan tuleva henkilö on vaikuttanut näkyvällä tavalla vaasalaiseen elämään jollakin alueella. Pilanimet tullaan poistamaan heti kun ne havaitaan.


Tunnettuja vaasalaisia kautta aikojen


Linkkejä: | Jussi Mäntylä | Asko Halme| Risto Jalonen | Heikki Kouhi | Miapetra Kumpula | Nandor Mikola | Jorma Ojaharju | Tapio Osala | Esa Siltaloppi | Seppo Rapo | Raimo Rauhala | Juha Tammenpää | Mathilda Wrede | Klaus Berg |





Merenkurkku, majakat, pookit ja haaksirikot sekä veneily

Tämä osio tarvitsee "vastaavan toimittajan"
Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luontokohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa ja kuuluu yhdessä Korkean rannikon kanssa maailmanlaajuiseen yhteisöön joka koostuu yhteensä 46:sta meriin liittyvästä maailmanperintöalueesta.'

Merenkurkku (ruots. Norra Kvarken tai vain Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalle. Leveydeltään se on noin 70–80 km. Merenkurkun alueella maa kohoaa 8–9 mm vuodessa. Merenkurkun yli on ehdotettu siltaa, mutta minkäänlaista poliittista päätöstä asiasta ei ole tehty.[1] Merenkurkun suolapitoisuus on noin 0,4–0,45 % (Wikipaedia)

Merenkurkun luontokeskus Terranova antaa kävijälle monipuolisen tietopaketin Merenkurkun saariston elävästä, merestä kohoavasta maailmanperintöalueesta sekä sen luontopoluista ja tapahtumista. Luontokeskuksen jääluola, kivien valtakunta ja luontoelokuvat kertovat maapallon kehityshistoriasta, jääkausista ja maankohoamisesta innostavasti.

Merenkurkun saaristo muuttuu jatkuvasti. Täälläkin maa kohoaa 9 mm vuodessa. Koska pohjat ovat matalia ja rannat loivia, Merenkurkku kuroutuu kokonaan umpeen parissa tuhannessa vuodessa. Ellei ilmaston lämpeneminen nosta meren pintaa, Perämeri irtaantuu Itämerestä erilliseksi järveksi.


Kaisa ja Unto Lintalan kirjoituksia Merenkurkun merihistoriasta. Kirjoitukset on julkaistu urheilusukellusseura Delfin´in kerholehdessä vuosina 1982-2007 Tämän osion ylläpitäjäksi ylläpito toivoo jonkun meriargeologiasta kiinnostuneen yhteistyökumppanin, joka digitalisoisi Delfiien lehdessä olevat hienot artikkelit tänne.


Kaisa ja Unto Lintala


Artikkeleita: | Merenkurkku |


Linkkejä Merenkurkkuun: Vasabåtarna | Oy Vasa-Umeå Ab | Rederi Vasa-Umeå | Viimeinen matka Uumajaan | Privat - Vasabotarna | Casino Express | Merenkurkun virtuaaliveneretki | Merenkurkun saaristo | Merenkurkku v. 4000 | Merenkurkku muuttuu | Melomassa Merenkurkussa | Merenkurkun neuvosto | Merenkurkku ja luononsuojelu | | Merenkurkun luonto | | Merenkurkun silta - energiaväylä | *-Merenkurkun laivaliikenteen historiaa *Merenkurkun historiaa *Vaasan mareografi - veden korkeus


Söderfjärden, ympäristön tila, ympäristötutkimus

Söderfjärden Google Earthin vinkkelistä. Söderfjärden on ylivoimaisesti tärkein kurkien levähdyspaikka Suomessa. Lisää omia kuviasi Vaasapedian kuvagallaeriaan.

Söderfjärden on törmäyskraatteri, joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Vaasan kaupungista etelään. Alueella sijaitsevat Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät. Söderfjärden syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten, ja sen halkaisija on enimmillään noin 6,6 kilometriä ja alkuperäinen syvyys noin 300 metriä. Kraatteri on nykyisin täyttynyt kambrikautisilla hiekkakivillä, ja siitä on näkyvissä enää sen metsäinen ulkoreuna ja kraatterin pyöreä muoto.

Puolet peltoaukeasta sijaitsee Sundomissa joka kuuluu Vaasan kaupunkiin ja toinen puoli Mustasaaren kunnassa, Sulvan ja Munsmon kylässä. Pieni alue lounaassa sijaitsee Maalahden kunnassa. Alueen pitkässä ja mielenkiintoisessa historiassa on tapahtunut useita dramaattisia ja harvinaisia tapahtumia.

Söderfjärden on tänä päivänä tasainen, kuusikulmainen maanviljelysalue, jonka pinta-ala on 2.300 hehtaaria ja läpimitta lähes 6 km. Sitä reunustaa 50 m:n korkeuteen nouseva kallio- ja harjurengas. Kraatterin pohja on syvimmillään 300 metriä pinnan alla. Kraatterilla on myös keskuskohouma, joka nousee hyvin lähelle pintaa.

Söderfjärden on yksi Ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja se on tunnettu sinne kerääntyvistä kurkien muuttoparvista. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä nousee yli 10 000 yksilöä.


Artikkeleita: | Söderfjärden on ainutlaatuinen | Ympäristöseuran kurkiretki 13.09.2007 | Kuvagalleria 13.09.2007 | Yleinen kuvagalleria Söderfjärdeniltä |


Linkkejä: Söderfjärden | Suomen törmäyskraaterit | Sundomin historia |


Vaasa: moottori-, kone- ja pajateollisuuden kaupunki

Vaasalla on kiehtova moottorihistoria: Wickström, Sarin , Rukkinen, Tammi, Kultti, Olympia ja monta muuta.. Rekisteröidy Vaasapaediaan ja auta kirjoittamalla oma tarinasi ja lisäämällä kuvia. Tehdään Vaasapedista koko kaupungin muisti.'

Insinööri John Wickström (s. Koivulahdessa 13.12.1870) perusti vuonna 1906 moottoritehtaan veljensä Jakob Wickströmin kanssa. Palosaarelle, mutta jo vuonna 1909 tehdas laajaensi Vaskiluotoon. Tästä alkoi vaasa-moottoreiden tarina.

Vaasan Puuvillatehtaan korjaamossa, Rahkolan levyteollisuustehtaassa sekä monissa muissa vaasalaisissa verstaissa ja konepajoissa valmistui viime vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä useita kymmeniä, ehkä satoja viraapeleja tai firaappeleja.

Viraapeli oli alun pitäen Puuvillatehtaan korjaamossa luvan kanssa tehty omatekoinen veneenmoottori, mutta ajan myötä siitä tuli nimi kaikille omatekoisille tai itse viritellyille veneen moottoreille.

Viraapelillä oli myös suuri sosiaalinen merkitys. Tuohon aikaan vuosisadan alussa pihassa kuin pihassa oli liiteri ja liiterin yhteydessä aina jonkinlainen tila värkkäämistä varten. Palosaarelaisten miesten tyypillisin asento olikin kädet taskussa seurata, kun joku teki jotain tai sitten puolikumarassa asenossa neuvoja jakaen.

Vaasa oli aina 1970-luvulle päiviimme venemoottorikaupunki, Moottoritehtaita on Vaasassa toiminut neljätoista vuodesta 1901 alkaen 1970-luvulle.

– Työolot olivat karut tuohon aikaan erityisesti moottoritehtaiden valimoissa. Ne olivat pahimpia paikkoja, kun oli pölyä ja katkua. Suomen moottoritehtaasta kerrotaan, että lähitalojen naisväki ei pessyt pyykkiä niinä päivinä, kun tehtaalla oli valu käynnissä. Se pöllysi savua niin, että pyykin sai pestä uudelleen,kertoo aiheesta Marakatteja ja kissanpäitä - vaasalaisten moottoritehtaiden tarina -kirjan kirjoittanut Rauno Grönbacka.


Moottoreiden ja pajojen kaupunki


Linkkejä: *- Anssi Marttinen haastattelee Rauno Grönbackaa | Maamootoreita | Maamoottorit verkossa | Olympia moottorit | Suomen kansalliskirjasto: Olympia | Hae kansalliskirjastosta | Vaasan auto- ja moottorimuseo ]





Vaasan energiakeskittymä ja muita yrityksiä

Kirjoita artikkeli vaasalaisesta yrityksestä. Sen nykypäivästä ja historiasta.

Vaasan seudulla toimii merkittävä osa Suomen energiaklusterista; alueella sijaitsevien lukuisten alan teollisuusyritysten lisäksi monipuolista energia-alan osaamista löytyy myös paikallisista oppilaitoksista

Vaasan seudulta viedään 12 prosenttia koko Suomen teknologiaviennistä. Seudulla on eniten vientiyrityksiä Suomessa suhteessa väestömäärään.

Yhteinen nimittäjä on kymmenen vuotta ollut energiateknologia. Vaasassa toimii pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, joka kasvaa kasvamistaan ja työllistää jo 10 000 henkeä. Yli 70 prosenttia alueellisen energiaklusterin tuotteista ja palveluista menee vientiin.

Vaasan seudun energiaklusteri on muodostunut konepajakonserni Wärtsilän sekä elektroniikka- ja sähköyhtiö ABB:n ympärille. Kansainväliset markkinat ovat pikkuhiljaa ohjanneet molempia nimenomaan energiateknologiaan.

Seutu on kansainvälisestikin mitattuna edelläkävijä, erityisesti metalli- ja energiateollisuudessa. Kärkiyritysten menestyksen kautta on seudulle muodostunut valtava yritysverkosto, joka työllistää koko seudun väkeä.

Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö antaa mahdollisuuden nopealle kehittymiselle ja korkeatasoiselle työvoimalle. Vaasan seudulta löytyy teollisuuden vastapainoksi myös perinteistä maataloustuotantoa, luomutuotantoon ja maaseutumatkailuun erikoistuneita maatiloja sekä runsaasti kotiseutuyrittäjyyttä.


Vaasalaisia yrityksiä


Linkkejä: *Aasvalttienergia on polttava aihe *Vaasan Energiainstituutti *Wärtsilän aikajana


Kierrätys vähentää energian kulutusta

Tarkemmat ohjeet ja tiedot keräyspisteistä saat Vaasan jätehuoltoviranomaiselta, jäteneuvojalta tai jätehuoltoyritykseltä.

Monet jätteet sisältävät kierrätettävää tai energiana hyödynnettävää materiaalia. Kierrätyksellä tarkoitetaan jätemateriaalien käyttämistä uusioraaka-aineena tuotannossa korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita.

Energiahyödyntämisessä jätteen energiasisältö otetaan käyttöön korvaamaan fossiilisia polttoaineita lämmön- ja sähköntuotannossa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä r Kierrätettävä jäte voi olla esimerkiksi yhdyskunta- tai teollisuusjätettä.

Kierrätystä varten jäte tulee lajitella materiaalin mukaan. Yhdyskuntajätteestä voidaan lajitella erilleen ja hyödyntää esimerkiksi lasi, paperi, metalli, pahvi ja kartonki, biojäte sekä energian tuotantoon soveltuva jäte kuten yleisimmät muovit ja tietyt tekstiilit.

Lajittelematon sekajäte ja kuivajäte loppusijoitetaan Suomessa tavallisimmin kaatopaikoille. Vaikka jätteiden kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina, on kaatopaikkajätteen määrä vähentynyt.

Kun vanhasta sähkövempaimesta aika jättää, ei vanhaa laitetta kannata jättää nurkkiin pölyttymään. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromut eivät kuulu sekajätteeseen vaan ne täytyy viedä viralliseen SER-keräyspisteeseen, josta laitteet kuljetetaan kierrätykseen. Palautus on maksutonta.

Energiansäästölamput ja loisteputkilamput sisältävät pieniä määriä elohopeaa ja siksi myös ne tulee palauttaa sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) tai vaarallisen jätteen keräyspisteisiin


Kierrätys Vaasassa *Kierrätys Wkipedia *Kunnalliset jätehoitomääräykset *Stormossen - Ekopiste




Vaasan kaupunginosat ja asuinalueet

Kotikatu ja kotitalo säilyvät mielessäsi loppuun saakka. Rekisteröidy Vaasapediaan ja kerro oman kotikatusi ja kotitalosi tarina kuvien kanssa.

Mitä enemmän vuosia kuluu, sitä tärkeämmäksi muodostuu muistoissa lapsuuden asuinalue ihmisineen, leikkeineen, leikkipaikkoineen, kujineen, takapihoineeen ja kulkureitteineen.

Aluksi määriteltiin viisi kulmakiveä, joilta Vaasa ponnistaa. Ne ovat hyvinvointi, energisyys, nopealiikkeisyys, historiallisuus ja kansainvälisyys. Filosofisesti voisi sanoa, että nämä ominaisuudet eivät ole vain kulmakiviä, vaan pikemminkin eräänlaisia kollektiivisen vaasalaisen tietoisuuden luonteenpiirteitä tai ainakin tavoiteltavia ominaisuuksia.

Kaupunkikulttuuri ei tarkoita kahviloissa croisanttejaan mussuttavia laihoja hipstereitä, putsaamatta jätettyjä töherryksiä tai mitään sellaista, jota puhekielellä kutsutaan postmoderniksi tekotaiteelliseksi paskaksi. Paitsi että kaupunkikulttuuri tarkoittaa juuri sitä.

Kaupunkikulttuuri tarkoittaa kuitenkin myös pihajuhlia, motoristien toritapaamisia, paikallisradiojulkimoita, nousevia kunnianhimoisia bändejä, kirpputoreja, sähläystä ja ravintoloiden myyntinsä edistämiseksi järjestämiä minifestareita.

Harri V. Hietikko

Tämän osion tarkoituksena on luoda Vaasan kaupunginosien, asuinalueiden ja asuinpaikkojen muisti. Siihen tarvitaan Sinua. Rekisteröidy Vaasapeadiaan ja kerro oma tarinasi.



Linkkejä *Väestö ja muuttoliike *Nimellään paikka löydetään *Asevelikylästä vuoden 2012 kaupunginosa *Sundom kasvava kylä *Palosaari Wikipedia *Palosaaren metamorfosit *Vanhan-Vaasan kanaali *Tiilikasarmin historiaa *Palosaaraen historiaa *Palosaaraen apteekki



Katso kohta Katuminiluettelo aakkosjärjestyksessäja kerro omasta kotikadustasi.

|Kaupunginosat suuralueittain|Väestönkehitys|Kaupunginosat ja kaupunkikulttuuri - Harri V.Hietikko

Jussi Kankaan kirjoituksia kaupunginosista:

Vaasan kaupunginosat ja asuinalueet | Katunimiluettelo aakkosjärjestyksessä | J. Kangas: Vaasa muodostuu kaupunginosista | J:Kangas: Katunimistön periaatteet | J.Kangas: Vaasan historiaan liittyvät nimet | J.Kangas: Kantakaupungin ensimmäinaen kaava | J.Kangas: Asevelikylä oli kunniavelka | J.Kangas: Asevelikylän asemakaava | J.Kangas: Purola - Bobäck | J.Kangas: Kotirannan asemakava 45/58 | J.Kangas: Kustaala ja Kumpukylä | J.Kangas: Vetokannas vuodelta 1941 | J.Kangas: Hietalahti-Sandviken | J.Kangas: Vaskiluoto-Vasklot | J.Kangas; Palosari-Brändö | J.Kangas: Vöyrinkaupunki-Våröstan | J. Kangas: Kantakaupunki



|

Asukasyhdistykset

Rekisteröidy Vaasapediaan ja kirjoita artikkeli ja lisää kuvia tai video omasta asuinaluaeestasi. Se varmasti kiinnostaa.

Vaasan kaupunki jakoi vuonna 2014 22 asukasyhdistykselle toiminta-avustusta tänä vuonna Sen suuruus on 730 euroa. Asukasyhdistysten tavoitteena on edistää tietyn kaupunginosan tai alueen asukkaiden yhteistyötä ja omatoimisuutta, parantaa asuinalueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä toimia alueen ja sen asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana.

Yhdistykset pyrkivät toiminnallaan mm. edistämään alueen harrastus- ja kulttuuritoimintaa, tukemaan palveluiden ja elinolosuhteiden kehittämistä.

Kylätoiminnan keskeinen piirre on paikallisuus. Kylätoiminnan tavoitteena on parantaa paikallisia elinoloja ja edistää paikallista kehitystä yhteistyön, omatoimisuuden, oma-aloitteisuuden ja omaehtoisuuden hengessä.

Kylätoiminnan taustalla vaikuttavat vanha talkooperinne sekä perinteisen kansalaistoiminnan näkemys tarpeesta yhdessäoloon, yhdessä tekemiseen ja vaikuttamiseen. Kylätoimintaa järjestävät pääasiassa kyläyhdistykset. www.osallistu.fi

Vaasan asukasyhdistykset Kylätalkkaritoiminta apuna Asukasyhdistysten kuvagalleria


Linkkejä: |Asuminen ja asukasyhdistykset | Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys | Purolan kyläyhdistys | Vanhan Sataman asukasyhdistys |






Marginaali ja triviaali knoppologia

Rekisteröidy Vaasapediaan ja kirjoita artikkeli tai lisää linkki triviaaliseen tietoon Vaasata, jonka avulla voit hämmästyttää kaverisi.

Onko Sinulla koskaan ollut tarve hämmästyttää kaverisi työpaikan kahvihuoneessa tai ravintolassa vaasalaisella sirpaletiedolla, joka antaa sinusta kuvan tietäjänä. Tunnet ja tiedät kaikki Vaasan kaupunginohtajat tai Pohjalaisen päätoimitttajat tai muistat kuka oli vaasalainen penkkipunnerruksen maailmanmestari.

Näitä marginaaliljien ja eksoottisten lajien maailmanmestareita löytyy Vaasasta useampiakin. Muistatko esimerkikisi, että Reino Kalervo Kangasmäki oli vaasalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija ja olympiamitalisti.

Tai osaatko nimetä vaasalaisia keräilijöitä, jotka ovat kerännaee maailman- tai vaasan mitassa mahtavan kokoelman.

Vaasasta löytyy vaikka kuinka paljon marginaalitietoa, jota ripottelemalla annat itsestäsi tietäjän kuvan. Hauskaa ja harmiotonta huvia.

Rekisteröidy Vaasapediaan ja lisää tänne löytämääsi tietoja ja kuvia tai kirjoita marginaaliaiheesta artikkeli.


Linkkejä: *Vaasan kaupunginjohtajat ennen ja nyt *- Pohjalaisen päätoimittajat


Artikkeleita: *Patanokka Volvo *Ford toimi tovin Vaasassa



Vaasa mediassa

Kuva: Vaasan tunnettuus netissä sekä somessa on tänä päivänä muihin vertailukaupun kaeihin verrattuna keskinkertaisella tasolla. Parannettavaa on paljon , mjutta hyvään suuntaan olemme menossa.

Vaasasta voi saada mielenkiintoisia tietoja esimerkiksi YouTubesta. Hakusana Vaasa YouTuben hakukenttään toi 30.111.2014 noin 501 000 tulosta Painopiste videoissa on huumorissa sekä musiikissa.

Useimmat videoklipit ovat tekniseltä laadultaan vaatimattomia ja kuvattu esimerkiksi videokännykällä, mutta ei klipeistä puutu myöskään todellista yrittämistä. Mukana on myös selvästi suunniteltuja, käsikirjoitettuja ja ohjattuja klippejä.

Vuosien 2013 ja 2014 aikana sekä Facebook, että Twitter ja Instragram ja Pisaca sekä Pinterest ovat lisännneet huomattavasti vaasalaisia toimijoita. Vaasa on hyvin esilllä mm. netin kuvapalveluissa.

Erityisen paljon hyvänlaatuisia kuvia Vaasasta on Flickerissä. Kuvien laatu ja monipuolisuus on hämmentävä kokemus. Onko meillä Vaasassa näin paljon kehittyneitä kuvaajia? Fickr tuo Vaasan koko maailman tietoisuuteen. Flickriin kuvansa jättäneet ovat kaupungin suurlähettiläitä maailmalla.

Tilanne nettinäkyvyyden suhteen on Vaasassa parantunut radikaalisti neljän viime vuoden aikana. Nyt kaupunki satsaa todella nettinäkyvyyteen niin Twitterrissa, Facebookissa, Pinterestissa kuin Instragramissakin ja myös omilla nettisivuillaan. Kaupunki noudattaa nyt kunnallislain kohtaa, jonka mukaan ”tiedottamalla kunnan asioista asukkaille luodaan edellytyksiä vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon ja tuetaan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia".

Peruskunnanvaltuutettu on myös pikkuhiljaa siirtymässä netin käyttäksi sen jälkaeen kun kaupunki hankki valtuutgetuille läppärit ja ryhtyi antamaan kouluatusta.j


Vaasa maailmankartalla | Flickr | Brage sanomalehtiarkisto | *Vaasa Sosiaalisessa mediassa



Vaasa mediassa

Vaasa You Tubessa

Kuvia Vaasasta

Karttoja Vaasasta

Linkkejä