Eemu Myntti

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eemu Myntti, kansainvälinen taitelija

Lisää artikkeleita Eemu myntistä

Eemu Myntti (1890—1943)

Vaasalainen Eemu Myntti oli kansainvälinen taiteilija. Hän opiskeli 1912-14 Pariisissa, jolloin tutustui pohjoismaisiin Matissen oppilaisiin ja sai vaikutteita Matisselta ja kubismista. Myntin suuria taiteilijaihanteita olivat Cézanne, van Gogh ja Gauguin. Suomalaisten ekspressionistien, marraskuulaisten tapaan Mynttikin päätyi alkuajan maisema- ja henkilökuvissa käyttämään tummia värisävyjä ja selkeitä maalauspintoja, kuten teoksessaan Tupakoiva tyttö. Kuitenkin 1920-luvulle tultaessa hän löysi taiteilijaluonteensa värikkäästä ekspressiivisestä tyylistä.

Myntin kiihkein luomiskausi osui 1920-luvulle, jolloin Myntti asui ja työskenteli Etelä-Ranskassa. Myntti sai ymmärtäjäkseen ja tukijakseen kauppaneuvos Tikanojan, jonka taloudellisen tuen voimin Eemu Myntti sai vapaasti "lyödä väreiksi" Etelä-Ranskan elämyksiään. Vuosina 1919-21 Myntti opiskeli maisemamaalausta ja maalasi tummasävyisesti, mm. Vanhoja rakennuksia. Vuosina 1922-24 matkusti Italiaan ja Ranskaan ja perehtyi henkilökuvaukseen. Myöhäisimpinä Ranskan-vuosinaan 1928-29 Myntti maalasi kevyemmin ja valoisammin kuin koskaan aiemmin. Tältä ajalta ovat meriaiheiset työt, mm. Kylpyranta Biarritz. Myntin ja Tikanojan kymmenen vuoden mesenaattisuhde päättyi 1929, mutta Tikanoja jatkoi vielä 1930-luvullakin Myntin teosten hankintoja.

Lue lisää Tikanojan taidekodin sivuilta

Eemil Aleksander Eemu) Myntti

(27. marraskuuta 1890 Vaasa − 29. elokuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari, jonka töille oli ominaista voimakas värimaailma.

Myntin vanhemmat olivat tehtailija Juho Myntti ja Maria Nissilä. Hän jätti koulun kesken reputettuaan ylioppilaskirjoituksissa ja päätti vuonna 1910 ryhtyä taiteilijaksi. Myntti oli aluksi Arthur Heickellin oppilaana ja matkusti sitten 1912 Pariisiin kauppaneuvos Frithiof Tikanojan tukemana, jossa hän opiskeli pari vuotta tutustuen muun muassa kubismiin. Myntin tauluja oli näytteillä ensimmäisen kerran 1916. Hänen parasta luomiskauttaan oli 1920-luku, jolloin hän seurusteli monien Tulenkantajat-ryhmään kuuluneiden kirjailijoiden ja runoilijoiden kanssa.

Myntti oli saanut vuonna 1919 mesenaatikseen lankonsa kauppaneuvos Tikanojan. Tämän antaman taloudellisen tuen turvin hän saattoi omistautua yksinomaan maalamiselle kymmenen vuoden ajan ja teki muun muassa kolme pitkää ulkomaanmatkaa. Vuosina 1918-1921 hän harjoitteli maisemamaalausta asuen Etelä-Ranskassa, pienessä Cagnesin kaupungissa. Toisen matkansa hän teki 1922-1924 Italiaan ja Ranskaan ja maalasi useita henkilömuotokuvia. Kolmas matka 1928-1929 suuntautui taas Etelä-Ranskaan. Tällä matkalla autokuumeen valtaan joutunut Myntti osti helmikuussa 1929 seitsenpaikkaisen Renault-avoauton mesenaattinsa Tikanojan laskuun.

Ehkä tämän takia tai sitten Tikanojan vaimon ja Myntin sisaren Ruusa Elisabethin kuoleman johdosta vuonna 1930 kuukausipalkallinen mesenaattisuhde päättyi. Tikanoja osti kuitenkin myöhemminkin Myntin töitä. Ölyvärimaalausten ohella Myntti teki pastellimaalauksia omaperäisellä väritekniikalla ja hänen tuotantoonsa kuuluu myös akvarelleja, monotyyppejä ja etsauksia. 1930-luvulla Myntti hankki toimeentulonsa tilaustöiden avulla, tekemällä muun muassa henkilömuotokuvia.

Hän toimi myös keksijänä, kehittäen muun muassa kölittömän purjeveneen ja napittoman paidan. Myntin tuotantoa on esillä Tikanojan taidekodissa Vaasassa, jossa säilytetään myös hänen arkistoaan. Myntin puoliso vuodesta 1917 oli taidemaalari Ruth Eva Bremer.

Katso lisää Wikipediasta