Arkkitehdin työstä

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

ARKKITEHDIN TYÖSTÄ

Arkkitehti on ihminen, joka tavalla tai toisella osallistuu rakennetun ympäristömme suunnitteluun ja kehittämiseen.

Joskus sanaa käytetään kuvaannollisesti esim. ”Kekkonen oli hyvin- vointiyhteiskunnan arkkitehteja” tms.

Renessanssin aikoihin arkkitehti usein oli myöskin kuvataiteilija. Rooman Pietarinkirkon suunnittelija Michelangelo tunnetaan enem- mänkin freskojen ja veistosten tekijänä. Siihen aikaan koulutus luul- tavasti tapahtui mestari – oppilas systeemillä.

Palaneen Vaasan kaupungin uudissuunnittelija 1854 – 1871 C.A. Setterberg oli aloittanut opintonsa Gävlessä muurarioppilaana ja jatkoi sitten taideopinnoilla Tukholmassa.

Kun itse aloitin opiskeluni 1952 Helsingissä, oli Teknillinen korkea- koulu ainoa arkkitehtien koulutuspaikka Suomessa. Vuosittain pää- si n. 40 kpl karsintakurssin (piirustusta ja matematiikkaa) läpäissyttä aloittamaan opiskelunsa. Teoriassa opiskelu ja diplomityö sen päät- teeksi olisi voinut kestää 4½ vuotta. Yleensä se kesti huomattavasti kauemmin. Opiskelija huomasi, etteivät luennoilla hankitut tiedot ja harjoitustöillä kertyneet taidot vielä oikein riittäneet. Arkkitehtitoimis- toihin kaupungissa pääsi kesätöihin, jotka helposti jatkuivat talvitöinä- kin.

Opintoihin liittyvät harjoitustyöt tehtiin yleensä illalla tai yöllä. Kun vaimo ja sitten lapsi liittyivät hommaan tuli ruokarahojen hankkiminen entistä tärkeämmäksi. Mitään valtion maksamia opintorahoja ei vielä ollut. Mutta kun kymmenes opintovuosi läheni usea meistä lopulta valmistui.

Nykyään arkkitehteja Suomessa koulutetaan kolmessa paikassa. Lukumääräkin on noussut 1950- luvun 500 arkkitehdista vajaa 3000:ksi Opiskelussa ei vielä erikoistuttu kaupunkisuunnitteluun tai rakennus-suunnitteluun. Opeteltiin molempia. Käytännön työ vei sitten ihmisen jommallekummalle tai molemmille aloille.

Omat taipumukseni liittyivät selvästi rakennussuunnitteluun, mutta mel- kein sattumalta jouduin valmistuttuani 13 vuodeksi kaupunkisuunnittelu- töihin. Ensin 8 vuotta Erik Kråkströmin toimistossa lähinnä Vaasan ase- makaavan uusimista ja sitten 5 vuotta Helsingin yleiskaavatöitä. Ainakin viimemainittu raskaan byrokraattinen ja kunnallispoliittinen työ turhautti ihmistä joka oli kuvitellut hakeutuneensa rakennustaidetta tekemään. Tästä syystä – taas hiukan sattumalta – lähdin 1976 Helsingistä takaisin Vaasaan kaupunginarkkitehdiksi.

Setterbergin jälkeen kului 38 vuotta ilman kaupunginarkkitehtia. Kuvitel- tiin ettei sellaista poliitikkoja tai liikemiehiä häiritsevää virkamiestä tarvit- taisi. Seuraaja, kovin suppein valtuuksin, valittiin vasta 1911. Itse olen luettelossa Vaasan seitsemäs (viimeinen?)kaupunginarkkitehti

11.10.2006 Asko Halme