Ajetaan me pyöräteillä

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jussi Kangas

Ajetaan me pyöräteillä, ajetaan ja syljeskellään - jo vuodesta 1970

Vaasalaisille on viime vuosikymmeninä kerrottu, että Seppo Sanaksenaho olisi kaupunkimme pyörätieverkoston luoja. Kuitenkin hänen tullessaan teknisen apulaiskaupunginjohtajan virkaan vuonna 1980, Vaasan kevyenliikenteen raitteja oli rakennettu jo 10 vuotta ja niitä oli valmiina 70 kilometriä, liki puolet nykyisestä. Joten annetaan kunnia heille joille se kuuluu.

Vuonna 1970 oli teknisenä apulaiskaupunginjohtajana Eilo Eriksson, kaupungininsinöörinä Lars Jansson ja toimistoinsinöörinä Lars Rönnqvist. Eilo Eriksson siirtyi kaupunginjohtajaksi, Seppo Sanaksenaho valittiin apulaiskaupunginjohtajaksi, Lars Jansson jäi eläkkeelle ja Lars Rönnqvististä tuli kaupungininsinööri, henkilömuutokset osuivat kaikki 1980-luvun taitteeseen.

Eläkkeellä oleva Rönnqvist kertoi idean jaetusta liikenteestä tulleen Ruotsista - mistäpä muualtakaan. Ensimmäinen kevyen liikenteen raitti toteutettiin Sepänkyläntien viereen Ammattikoululle saakka, sitä jatkettiin seuraavana vuonna ohi Asevelikylän Purolan rajaan saakka. Voimakkaimmillaan raittien rakentaminen oli vuosina 1975-80, jolloin niitä valmistui 50 kilometriä.

Tämän jälkeen uusien asemakaava-alueitten rakentaminen saneli myöskin pyöräteitten rakentamistarpeen. Viisivuotiskautena 1992-96 kevyenliikenteen raitteja ei juurikaan rakennettu, lama näkyi siinäkin. Nykyisellään näitä kevyen liikenteen raitteja on yhteensä liki 170 kilometriä, mutta kysyntää on varsinkin keskikaupungilla.

Raittien toteutuksesta ei ole pelkkää hyvää sanottavana. Katujen ja teitten ylitykset nostattavat ärräpäitä. Korkeat reunakivet viisteitä huolimatta saavat tekarit putoamaan eläkeläisen suuta ja pikkulapset äidin tarakalta. Autot saavat ajaa sileitä katuja, mutta pyöräilijöillä on hyppyreitä. Tosin hyppyreitä on viime aikoina rakennettu myös ajoradoille autojen vauhdin hiljentämiseksi. Pahoja paikkoja ovat myös tunneleiden suut. Koska ne ovat tien alituksia, niihin yleensä ajetaan alamäkeen. Kun vastassa on risteys, pyöräilijöitten kolareita sattuu aina silloin tällöin ja loukkaantumisiakin. Tunneleiden suut on tehty liian ahtaiksi, eikä aina ole kyseessä tilanpuute. Auttaisiko turvallisuuteen katupeilit?

Arvaamaton seuraus jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantumisesta on paikallisen linja-autoliikenteen kohtalo, matkustajamäärien romahtaminen. Osasyynä on kuitenkin myös kaupunkiterminaalin pitkäkestoinen siirtely paikasta toiseen. Vaasan sydän on Kauppatori, siinä pitäisi olla kaikkien linjojen päätepysäkki, kuten oli ennen. Mutta - ajetaan me pyöräteillä - turvallisesti jo 35 vuoden kokemuksella.