Strømpriser | Refinansiering uten Sikkerhet | Test av Varmepumper | Flislegger | Helseforsikring | Husalarm | Beste Kredittkort i Norge | Billig Mobil
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Uskotaanko salaliittoihin oikeasti?

Uskotaanko salaliittoihin oikeasti?

Salaliittoteorioita koskevassa keskustelussa tavallisin kysymys on ollut, miksi salaliittoteorioihin uskotaan. Kenties kysymys vaatisi kuitenkin tarkennusta. Ehkä olisi parempi kysyä, miksi salaliittoteorioita kannatetaan.

Se, että joku kehittää salaliittoteorian tai jakaa sitä ja tässä merkityksessä kannattaa teoriaa, ei tarkoita, että hän kirjaimellisesti uskoo sen väittämiin.

Kuten olemme saaneet kuulla ja lukea, salaliittoteoriat ovat usein pelkkää politiikkaa. Joku saattaa levittää poliittista salaliittoteoriaa hyvässä uskossa, pitäen teorian väitteitä tosina, mutta aika usein poliittisia salaliittoteorioita kehitetään ja jaetaan vain siksi, että niistä katsotaan olevan apua politiikassa. Totuudella ei ole niin väliä.

Jotkut salaliittoteoriat on tehty huumorin vuoksi. Epäilemättä joskus on hankalaa sanoa, ovatko mukana olevat vitsit tahallisia vai sittenkin tahattomia, mutta välillä hauskuus on selvästi harkittua. Kun joku kehittää teorian, ettei Suomea ole oikeasti olemassa, hän ei kai ole vakavissaan.

Rahan takia tehdään paljonkin salaliittoteorioita. Vaikka jotkut bestseller-salaliittoteorioiden lukijat taitavat juttuihin uskoa, niiden kirjoittajat eivät taatusti usko. Noissa teorioissa suosittu vihollisjoukko koostuu esimerkiksi lääketeollisuuden ja maatalouden jättiyhtiöiden edustajista. Tuon tahon koetaan olevan sopivan epämääräinen, sopivan rikas ja sopivan epäilyttävä. Idea myy hyvin.

Salaliittoteorioita tehtaillaan myös poliittisen päätöksenteon hankaloittamiseksi. Strategiset salaliittoteoriat perustuvat havaintoon, että päätöksentekijät katsovat usein parhaaksi jatkaa toistaiseksi vanhaan malliin, jos asiat ovat epäselviä. Tässä tilanteessa muutosta vastustavat voimat kylvävät julkisuuteen kiistanalaisia asiantuntijalausuntoja, huhuja ja suoranaista disinformaatiota, esimerkiksi ilmastonmuutoksen kiistäviä salaliittoteorioita.

Kaikesta päätellen salaliittoteorioihin uskotaan aika vaihtelevasti. Mutta kai sentään he, jotka itse sanovat uskovansa teorioihin, myös uskovat niihin – mikäli he ovat rehellisiä?

Asia ei ole yksinkertainen. Näyttäisi siltä, että ihmiset voivat erehtyä omista uskomuksistaan. Kun ihmisellä on rasistisia uskomuksia, hän saattaa hyvin uskoa, ettei hänellä sellaisia ole. Uskonnollisen ryhmän jäsen voi uskoa, että hän uskoo kuolemanjälkeiseen elämään, vaikkei hän oikeasti niin usko. Hän saattaa itsekin havaita vain luulleensa uskoneensa tietyllä tavalla, jos sosiaalinen ympäristö aikanaan vaihtuu maallisemmaksi.

Henkilö voi hyvin uskoa uskovansa eliittejä arvostelevaan salaliittoteoriaan, vaikka hän tosiasiassa vain toivoo sen pitävän paikkansa. Teorian totuus toisi mukavaan valoon sen tosiasian, että hänen asiansa ovat huonolla tolalla. Vastuu tilanteesta olisi muiden. Toiveet eivät kuitenkaan ole uskomuksia.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Datajournalismi – Tutkiva journalismi

Tutkiva journalismi on journalismin kuninkuuslaji. Avointa dataa, exel-taulukoita ja erikoishakuja ja googlehakujen osaamista sekä instituutioiden …

Vastaa