Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Kellotornissa koko ihmisen elämä

Näe syvemmälle Vaasaan: Kellotornissa koko ihmisen elämä

Kiireiselle, väsyneelle

Jokaiselle kutsun tuomme

Iäisyyden, rauhan maasta

Lohdutuksen Jumalalta

Teksti kirkonkellossa

Vaasan Kirkon torin ylimmältä huipulta huomaa, miten pieni ja miten vihreä kaupunki Vaasa on. Tornista näkee selvästi mihin kantakaupunki päättyy ja mistä se alkaa. Arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kirkko edustaa englantilaista uusgotiikkaa.


Kirkon valmistumista hankaloitti kirkon tornin halkeaminen. Valmis torni jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen.

Kaksi ensimmäistä kirkonkelloa hankittiin Tukholmasta, kolmas vasta 1960-luvulla Heidelbergistä Länsi-Saksasta.

Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että kirkon kello lyö tasatunnein. Mutta millainen tuo kello on ja millaisia ovat muut kellot ja on niiden tehtävä? Se selviää vain kysymällä ja kiipeämällä kapeita, osin puisia, osin rautaisia kierreportaita torniin. Vaasan kirkon torni vastaa hyvin ennakkokuvaa pimeästä tornista.

Tornissa on kolme etappia. Ensimmäisellä tasanteella on neljään suuntaan näyttävät kellot. Kellot on akselilla yhdistetty keskuslaitteeseen, niin että kaikki kellot käyvät samaan tahtiin. Kerroksessa vallitsee hämärä että taustavalo ei pääsisi häiritsemään kellotauluja.

Seuraavaa etappia
voisi kutsua valokerrokseksi. Tämä on juuri se kerros, jonka suuret ikkunat loistavat joulun aikaan valoa kaikelle kansalle. Kesällä ikkunoista lankeava v alo luo jännittävät varjot tasanteen seinille. Tänne voisi tulla mietiskelemään elämän ja jazzin syvintä olemusta.

Ylin kerros sijaitsee paljaan taivaan alla. Paljaan taivaan alla on myös vaasalaisille tuttu ja rakas tuntikello. Kellon pieni koko tuntuu hieman hämäävältä sen merkitykseen nähden.

-Tuntikellon lisäksi tornissa on ”Kutsukello” joka lyö puolelta ennen kirkonmenoja, papinkello joka lyö varttia vaille ennen kirkonmenoja ja vielä yhteensoitto (kello) joka lyö
viittä vaille, sanoo kirkon vahtimestari Erkki Mäkinen

-Oma tehtävänsä on myös sielunkelloilla. Pieni, heleämpi kello lyö naispuoliselle vainajalle ja isompi matalaääninen miespuoliselle vainajalle.

Vaasan kirkko

Kirkon sokkeliin käytetty harmaa kivi on tuotu hevospelillä Punakarilta. Rakentamiseen käytetty kalkki, määrältään 4000 tynnyriä tuotiin Ruotsista. Seinätiilet on vaasalaista alkuperää ja peräisin Hietalahdessa sijainneesta tiilitehtaasta. Kirkon ikkunalasit ovat Nuutajärven tuotanto.

Kaupunkiseurakunnasta tuli 1857 kappeliseurakunta . Mustasaaren emäseurakunnasta se itsenäistyi vuonna 1872. Kielellinen seurakuntajako astui voimaan 1928. Vuodesta 1977 Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta ovat muodostaneet seurakuntayhtymän, missä kumpikin hoitaa itsenäisesti oman toimintansa mutta talous on täysin yhtenäinen.

Kirkon puisto

Kirkkoa ympäröivä puisto suunniteltiin ja rakennettiin v. 1865. Puistoa ympäröi kuusiaita, joka poistettiin 1920-luvulla. Nykyisen muotonsa kirkkopuisto sai v. 1996.

Puistossa on 27 harvinaista puuta, joista 7 on havupuita ja loput lehtipuita. Puulajit ovat: , siperianpihta, metsävaahtera, saarni, euroopanlehtikuusi, japaninlehtikuusi, siperianlehtikuusi, serbiankuusi, kartanopoppeli, laakeripoppeli, ruhtinaanpoppeli, tuoksupoppeli, pylväshaapa, tammi, terijoensalava, suomenpihlaja, taatanpihlaja, pihasyreeni, japaninmarjakuusi, kanadantuija, niinipuuu, puistolehmus ja vuosijalava.

(Tiedot seurakunnan proshyyristä)
http://www.vaasaevl.fi

 

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa