Home / Kolumnit / Seppo Kauppi – Vapun jälkeen Suvilahteen

Seppo Kauppi – Vapun jälkeen Suvilahteen

Vapun jälkeen Suvilahteen

Vappu oli meidän perheessämme eräänlainen vedenjakaja. Talvi oli ohi ja kesä tulossa. Niinpä vapun jälkeen alkoi ”työleiri” huvilallamme Suvilahdessa.

Suvilahti oli aikoinaan nimensä veroinen. Eli, kun vanhaa Rantatietä ajeli nelisen kilometriä ohi Korkeamäen, niin mäen ahteen alta alkoi Suvilahden huvilatie. Sen alussa oli Rahkolan tila ja muovitehdas.

Siellä Hilkka-emäntä hoiti lapset ja lehmät myyden maitoa meille huvila-asukkaille, ja isä-Esko hoiteli tehdastaan, joka valmisti mm. erilaisia muovikoteloita esim. Strömbergille. Ja tekipä siinä ohessa myös piippuja niille, joille piippu oli savuketta mieluisampi.

Varsinainen huvilatie oli pituudeltaan noin puolitoista kilometriä, ja me pojat ja tytöt katsoimme sen loppuvan armeijan hevosten aitaukseen. Rahkolan maalaistalon jälkeen mieleeni muistuvat Perkan, Hannukselan, Roseliuksen, Kutvosten, Laakson ja Valkosten huvilat.

Ne olivat todella nimensä veroisia, eivät mitään pieniä kesämökkejä, vaan kaksikerroksia. Esimerkiksi meidän huvilamme muistutti kirkkoa. Siinä oli kaksi asuinkerrosta ja kolmas, vintti rakentamatta. Taitaa muuten olla vieläkin ainoana pystyssä muistuttamassa ”vanhoista hyvistä ajoista”.

Vanhempani ostivat sen vuonna 1952 ja myivät 1970-luvun puolivälin paikkeilla, kun isäni totesi, että Vanhan Vaasan talon hoidossakin on ihan tarpeeksi puuhaa.

Ajat olivat todella poikaviikarin mielestä ihan kelvolliset, vaikka vesi tuli sisään ja ulos kantamalla ja noudettiin kaivosta. Kaivon pesimme isän kanssa joka kevät, ja muistan, että isä kehui vettä hyväksi, kun kaivossa oli sammakoita. Ne eivät olisi isän mukaan huonossa vedessä eläneet. Mutta toki käyttö eli juomavesi tuotiin Hovioikeudenpuistikon asunnolta.

Vapun jälkeen alkoi siis poikaviikarin ”työleiri”. Eli isä oli sitä mieltä, ettei maailma laiskaa elätä. Eli sain opetella jo pienestä pitäen haravan, sahan ja kirveen käytön. Ja aika lujille joskus 10-12-vuotiaana jouduinkin. Isot koivutkin kaadoimme isän kanssa justeerilla, pätkimme ja lopuksi klapitimme.

Mutta oli noista loppujen lopuksi mukavista vuosista se hyöty, ettei tarvinnut em. taitoja myöhemmällä iällä opetella. Luulenpa, että netissä viihtyvä nykynuori voisi olla aluksi pienissä vaikeuksissa. Ja jos joku ihmettelee, kuinka huvilatontilla oli näin paljon puutöitä, kerron että tontin koko oli vajaa hehtaari, eli 10 000 neliötä.

Suvilahden kesistä on mieleeni jääneet mieluisat muistot, eritoten, kun ikää karttui ja tytötkin alkoivat pikkuhiljaa kiinnostaa. Eli palataan asiaan, kuten entinen mies sanoi.

Seppo Kauppi

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa