Dagens Spotpris | Forbrukslån uten Sikkerhet | Vikarer | Läppärit | Vardia Forsikring Test | Boligalarm | Beste Bensinkort | Beste Advokat

Uusimmat kolumnit

Uusimmat artikkelit

Näe syvemmälle Vaasaan: Bio-Bio oli Präntöön Hollywood

Aleksander Wihore Bio-Bio oli Palosaaren Holluwood Keskeinen maamerkki Palosaarellla oli tietysti elokkvateatteri Bio-Bio Varisselänkadulla.  Elokuvateatterrin lipunrepijä Peter Wihore oli kaikille tuttu kovasta kuristaan. Peter hukkui kalastusmatkalla Vaasan saaristossa.  Elokuvateatterissa oli yksinkertaiset ovet teatterista poistumista varten valkokankaan oikealla puolen. Kun pikkupojat menivät pissille juuri silloin kun cowboy suuteli valittuaan, kangas valaistui …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Miksi Vaasa oli NIkolainkaupunki?

Miksi Vaasan nimi oli joskus Nikolainkaupunki? Jorma Ojaharju Miksi Vaasan nimi on joskus ollut Nikolainkaupunki. Kertaan syyt lyhyesti: Palon (1852) jälkeen lahjoitti keisari Nikolai I Vaasalle omista varoistaan kymmeniä tuhansia kultaruplia. Tämän johdosta halusi kuvernööri (maaherra) von Rechenberg vaihtaa Vaasan nimen Nikolainkaupungiksi Mielenkiintoisin lukemani Vaasan historiasta kertova teos on Vasabladetin …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Kapakat 60-ja 70-luvuilla

Kapakat 60 ja 70 luvulla Ensimmäinen nuorten suosima kapakka Vaasasa modernissa mielessä oli Kauppapuistikolla sijainnut ns. ”Vanha-Birra”. Nykyisen ”Pikku-Forumin” paikalla oli yksikerroksinen rakennus, jonne KPO perusti Birra nimisen ravintolan. ”Vanha-Birra” perustettiin Kronqvist omistaman Kahvi-Baarin tiloihin Kauppapuistikko (16). Kronqvist omisti useita baareja Vaasassa 1950-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen oli Jäätelöbaari Kauppapuistikko 21. …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Mikä oli Vapauden Temppeli

Vapauden Temppeli ei koskaan toteutunut ILKKA VIRTANEN Seinäjoella luotiin jo perusta suunnitelmalle pystyttää Vapaussodan muistomerkki Vaasaan. Jäseniksi muistomerkkikomiteaan Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan, päämajoitusmestari Hannes Ignatiuksen ja taidemesenaattina tunnetun teollisuusmies Gösta Serlachiuksen. Kesällä 1918 toimikuntaa täydennettiin tärkeillä vaasalaisilla liikemiehillä ja kaupungin virkamiehillä. Toimikunnan ensimmäinen ehdotus oli Vapauden temppeli -rakennus. Vapaussodan …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan SP:n vanha konttori

Tulen julkaisemaan tällä palstalla Peku (Pertti) Haapalinnan, myöh. Sommerfelt kirjoituksia Vaasan historiasta, jotka on julkaistu eri medioissa, ja joiden oikeudet olen saanut. Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Tekstit on poimittu Vaasapediasta, joka on minun ylläpitämä …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Fannyn koti

Fannyn koti kertoo Präntööstä Tämänpäivän ihmisellä on erinomainen tilaisuus tutustua Venny Kontturin romaaneissa kuvattuun elämään ja esineistöön Vaasan työväenmuseossa sijaitsevassa Fannyn kodissa. Fannyn kotitalo sijaitsi Käsityöläiskadun ja Huvilakadun kulmatontilla, vain kivenheiton päässä Vennyn aikuisiän kotitalosta. Fanny Männistö syntyi 1904 Vaasan Palosaarella kirvesmies Jeremias Männistön perheeseen. Perhe asui asunto-osuuskunta Avussa. Hänt …

Lue lisää »

Näe syvemmällea Vaasaan: Vaasalaiset tanssipaikat

Vaasalaiset tanssipaikat Tanssiiko nykynuori enää yleisissä tansseissa? Onko sellaisia enää olemassakaan muuta kuin seniori-ikäisille? Kerro omat tanssimuistosi ja jaa ne meidän muiden kanssa. Pirjo Uddin mainio kuva 60-luvun Järkkäriltä vie aiheeseen. Kuva on otettu 16.3.1963. 1950 luvun alkupuolella oli Hietalahd  Villaan vievän kadun oikealla puolella olevassa metsikössä tanssilava johon jokaiseen …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan Puuvillatehdas

Vaasan Puuvillasta on vähän fiktiivistä ta jopa fakatiasta meteriaalia. Susanna Alakosken työhuoneessa on valmistumassa neliosainen romaanisarja, joka nostaa valokiilaan neljä sukupolvea Vaasan puuvillatehtaan naisia: heidän työnsä tehtaassa ja elämänsä ahtaissa palosaarelaisasunnoissa, ilot ja surut, ystävyydet ja rakkaudet. Ensimmäinen osa ilmestyy syksyllä 2020. Vaassan Puuvillatehdas oli myös  Ruukinkuja-romaanin ”Viiran”, ja myös …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasalaisten elokuvateattereiden historiasta

Jorma Ojaharju Vaasan elokuvakuningas Nikolai Philp Tutustu vaasalaisten elokuvateattereiden historiaan Nikolai Philipsin osalta. Nikolai Philp omisti Glorian, Rion, Hollywoodin, Scalan, sekä useita teattereita Vaasaa ympäröivällä maaseudulla. 1905 saivat vaasalaiset lukeakseen ilmoituksen jossa sanottiin, että ”Pysyväinen Kinematografi-Teateri elokuvia varten, ”Maailman Ympäri” on perustettu Hovioikeudenpuistikko 10.” Myöhemmin tiloihin tuli Sarinin paperikauppa. Suurinpiirtein …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Sananmuunnokset tai munansaannokset

Munansaannokset eli sanamunnikset olivat vaiennettua nuorisokulttuuria viisikymmen ja 60-luvuilla. Ne levisivät sinikantisissa vihoissa lähinnä pojilta pojille. En ole kuulkuut että tytöillä olisi ollut samanlasta kulttuuria. Niiden klassikko oli ”Ollin kuppivuodet” Muita olivat erilaiset ”isojenpoikien laulut” mm. ”Laulu Maijasta” ja ”Raaspiikkilaulu”, joka alkoi, että ”K:llä tehdään kuninkaita, hienoja herroja runtinaita – …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Tex Willer ja keräilykuvat

Viisikymmenluku ja 60-luvun alku olivat keräilyn kulta-aikaa. Me Palosaaren pojat keräilimme Pauligin kahvipakettien suojakansia, joissa oli autonkuvia ja Tex Wlillaer-lehtiä. Tytöt keräilivät filmitähtien kuvia ja kiiltokuvia. Suomessa Tex Willer alkoi ilmestyä tammikuussa 1953 nimellä Tex. Lehti ilmestyi piccolo-muodossa vuoteen 1965 saakka noin 26 numeron vuosivauhdilla. Lehden ilmestymispäivä oli muistaakseni tiistai. …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Cella ja Maximillians

Paikan nimi oli Cella tai oikeammin Cella Wasaensis. Paikka oli ns. tavallisen kansan tanssipaikka. Siellä oli elävää musiikkia niin kuin lähes kaikissa vaasalaisissa tanssiravintoloissa 60-70 luvuilla. Cella ja myöhemmin Maximillians sijaitsi nykyisen Tammipihan kohdalla. Paikan vakio-orkestereita oli Kurt Lindqvistin kvartetti. Siinä soittivat ainakin Kurt itse, Martti Lyyra, Toivo ”Topi” Mandell …

Lue lisää »

Näe syvemmällea Vaasaan: Jousipyssyt ja ritsat

Olen monta kertaa pohtinut sitä, että mitä pleikkarisukupolvi ajattelisi jos heiltä vietäisiin lelu ja tilanne annettaisiin jousipyssy tai hernepyssy tai ritsa. Meille viisikymmen- ja kuusikymmenluvuilla kasvaneulle nämä, ja monet muut itsevärkätyt lelut ja varusteet olivat täyttä elämää. Jousipyssy Yksi keskeisitä leluista oli jousipyssy ja itsevuoltu nuoli. Jousen tekemiseen tarvittiin ehdottomasti …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Korkkipiippu ja mermeri

Meillä pikkujätkillä ei viisikymmenluvun Präntööllä ollut koskaan tekemisen puutetta. Varsinkin kesät olivat yhtä ja samaa haipakkaa aamusta iltaan. Juoksuaika alkoi jo keväällä kun lumet sulivat ja allikkoihin syntyi pieniä lammikoita. Niillä ”reekattiin” eli seilattiin omatekoisella lautalla. Seuraava vaihe oli koijien eli havumajojen tai lautarakenteisten koppien rakentelu. Keväällä tietysti myös prekattiin …

Lue lisää »

Näe syvemmällea Vaasaan: Espa

Vaasan Espa Minun muistoni Espasta ulottuvat vain viisikymmenluvulle. Sitäkin ennen Espalla näyttäydyttiin. Varsinkin kaupungin herrasväki promeneerasi edestakaisin Espalla sunnuntaisin. Meille ”suurelle ikäluokalle” se oli jokailtainen pistäytymispaikka. Tämän tarinan viimeeksi editoitu versio on julkaistu Vaasapediassa 6. helmikuuta 2008 ja kevyestik editoitu 08.03. 2019. Espa oli erityisesti koulunuorison tapaamispaikka. Sama luokkajako kuin aikaisempina …

Lue lisää »