Solceller | Lån uten Sikkerhet lav Rente | Prisvurdering Bolig | Billig Internett | Billig Forsikring | Husalarm | Visa Kredittkort | Mobilselskaper
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasa 1918

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasa 1918

Prof. Heikki Ylikangas

Esitelmä tapahtumista Vaasassa 1918, pidetty 1.12.2014.)

Vaasan kaupunki oli vuoteen 1918 saakka voi sanoa tavallinen pohjoissuomalainen läänin pääkaupunki. Vaasassa oli asukkaita noin 21 000, runsaasti vähemmän kuin puolet siitä, mitä esimerkiksi Tampereella, Turussa ja vaikkapa Viipurissa. Suomen julistautuminen itsenäiseksi kuudes joulukuuta 1917 ei mitenkään erityisesti muuttanut juuri Vaasan asemaa. Se jatkui entisellään, mutta ei jatkunut kauan.

Tammikuussa 1918 Vaasan nimi sai äkisti kokonaan uudenlaisen kaiun. Sieltä käsin ryhdyttiin kenraaliluutnantti C.G.E. Mannerheimin johtamin vapaaehtoisista kootuin suojeluskuntajoukoin riisumaan yöllä 28.1. vasten maakunnassa olevia venäläisvaruskuntia aseista. Toisekseen neljä senaattoria matkusti samana päivänä eli 28.1. Helsingistä Vaasaan ja muodosti sinne väliaikaisen hallituksen.

Miksi näin kävi? Mikä teki nimenomaan Vaasasta näin tärkeän kaupungin? Syitä oli monia, tärkeimpänä ja välittömimpänä näistä Suomen itsenäistyminen Venäjästä ja toisekseen vallankumous ensin Venäjällä, sitten Suomessa. Tsaarin kukistumisesta lähtien Venäjä vähensi joukkojaan Suomessa, mutta ei vetänyt niitä kokonaan pois vedoten siihen, että maailmansota yhä jatkui; Venäjän ja Saksan välillä oli tehty vain aselepo bolsevikkien päästyä marraskuussa 1917 valtaan, rauhasta vasta neuvoteltiin. Niinpä Suomessa oli tammikuun lopulla 1918 vielä noin 40 000 venäläistä sotilasta.

Tähän poliittiseen ja sotilaalliseen asiaintilaan oli tietynlaisessa yhteydessä se, että Suomen sosialidemokraattisen puolueen radikaali siipi päätti hankkia asevoimin käsiinsä vallan maassa. Punakaarteiksi kutsutut aseistetut työväenkaartit miehittivät 28.1. koko eteläisen Suomen aina Porin, Tampereen, Lahden ja Viipurin pohjoispuolta myöten. Pohjanmaa pysyi punavallan ulkopuolella, minkä vallankumouksen johtajat olivat ottaneet jo kapinaa suunniteltaessa huomioon. Yleistäen sanoen eteläinen teollistunut Kartano – Suomi jäi vasemmiston eli punaisten, pohjoinen Talonpoikais – Suomi oikeiston eli valkoisten käsiin.

Sanottu selittää sen, miksi neljä senaattoria pakeni Helsingistä, mutta ei anna vastausta siihen, miksi heidän kohteenaan oli juuri Vaasa. Avoimeksi jää niin ikään, minkä vuoksi Mannerheimin päämaja perustettiin nimenomaan Vaasaan. Miksei valkoisen Suomen sotilaallista ja hallinnollista keskusta tullut esimerkiksi Jyväskylään, joka sekin jäi valkoiselle puolelle, jonne sinnekin meni rautatie ja joka kaiken lisäksi sijaitsi keskellä maata?

Lue lisää:

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Merenkurkun mielenkiintoinen historia

Merenkurkun historiaa Koska Merenkurkku Pohjanlahden kapeimpana osana yhdisti Pohjanmaan ja Västerbottenin oppivat ihmiset täällä jo …

Vastaa