Billig Strøm | Forbruksfinansiering | Bilforsikring | Beste varmepumpe | Sykkelforsikring | Husalarm | Kredittkort Avbestillingsforsikring | Boliglån
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Leif Färdigin ruukku kaupunginkirjastossa

Näe syvemmälle Vaasaan: Leif Färdigin ruukku kaupunginkirjastossa

Leif Färdingin ruukku Vaasan kaupunginkirjastossa

Vaasan kaupunginkirjasto kunnioittaa kaupungin tunnetuinta runoilijaa Färdingin ruukulla.

Runous on elämän sokeri

Keramiikkataiteilija Catharina Kajanderin keramikkateos, Tuhkauurna/Amfora/”Sokerikko” Leif Färdingin muistolle on sijoitettu Vaasan kaupunginkirjaston 1 kerrokseen sivuhuoneeseen.(Edit 15.11. 2019)

Olet varmaan monta kertaa kävellyt ruukun ohitse huomaamatta tai ehkä miettien, että mikä ruukku siiinä on? Leif Färding (1951 – 1983) on vaasalainen ns. hippisukupolven runoilija. Färding tuotannosta on julkaistu 7 teosta. Färding kärsi elämänsä loppupuolella mielenterveyden häiriöistä ja joutui Huutoniemen sairaalaan. Syksyllä 1983 hän poistui sairaalasta ja katosi. Hänet löydettiin vuonna 1984 metsästä kuolleena rintansa päällä vanha intialainen filosofiakirja.

Ennen kuolemaansa hän oli lähettänyt ystävilleen kirjeen, jossa hän kertoi itsemurhansa syistä, ja hänen toiveidensa mukaisesti kyseinen teksti julkaistiin Suomi-lehdessä 7/1984. Hänen muistokseen on kuolinpaikan lähelle nimetty Leif Färdingin polku 11.10.2001.

Runo syntyi unessa

Vaasan kaupunginkirjastossa sijatsevan ruukun pintaan on kaiverrettu runo, jonka Kajander kuuli unessa 1988. Teoksen , sokerikon, muotoon Kajander päätyi, koska elämä on ”sokeria” Teos sijoitettiin paikallaeen 2002. KYNÄÄ MINULLA EI ENÄÄ OLE MUTTA IHOA VOI AINA TATUOIDA TULE SITTEN VANHANA HYVÄILAEMÄÄN SE POIS

Vaasan kaupunginkirjastossa säilytetään dokumenttia,joka tuo liusävalaistusta ns. Färdingin ruukun syntyyn.

Catharina Kajander

Catharina Kajander (synt. 1945 Helsingissä) on vapaa taiteilija, joka tunnetaan muun muassa näyttelystään Tokiga kaffekalaset. Näyttely koostuu keramiikkakannuista ja -kupeista, joiden innoittajia ovat olleet muun muassa monet suomalaiset julkisuuden henkilöt, esimerkiksi Hurriganesin Remu Aaltonen.

Idean näyttelyn ensimmäiseen teokseen Kajander sai ollessaan tekemisissä Leningrad cowboys -yhtyeen kanssa vuonna 1995. Seuraavana vuonna hän sai viiden vuoden työstipendin ja päätti tehdä kahvikutsuteemasta kokonaisen näyttelyn. Näyttely oli esillä Vaasassa Tikanojan taidekodin takapihalla.

Sokeriruukku

Näyttelyn teema näkyy myös Kajanderin teoksessa Leif Färdings sockerskål, vaikka se ei kuulukaan varsinaiseen Tokiga kaffekalaset -kokoelmaan. Kajander ja Färding eivät tunteneet toisiaan, mutta heillä oli monia yhteisiä tuttavia Helsingissä.

Sokerikulho-teoksen inspiraationa toimi uni, jonka Kajander näki vuonna 1988 eli muutama vuosi Färdingin kuoleman jälkeen. Sokerikulho valmistui vuonna 1988 ja se sijoitettiin kirjastoon vuonna 2002. Teos on lahjoitus vaasalaiselta taiteilijayhdistykseltä Pro Artibukselta. Kajanderin unessa Färding ensin näytti hänelle tien kuolemaan ja esitti sitten runon. Tämän runon Kajander kirjoitti sokerikulho-teoksen pintaan ja kulhon sisällä olevaan lappuun. Kajanderin mielestä runo on aito Färdingin kirjoittama runo, mutta se ei sisälly mihinkään Färdingin runokokoelmaan.

Sokerikulhon Kajander valitsi Färdingin symboliksi siksi, että runous on elämän sokeri. Teoksessa näkyvä koivu-aihe puolestaan symbolisoi Färdingin kuolinpaikkaa eli metsää mutta myös Färdingin naisellista puolta.

Catharina Kajander

Tavoitin Catharinan Berliinistä joulukuussa 2014 Berliinin Suomi Gallaeriasta

-Ruukussa oleva runo on tehty unen jälkeen jonka näin Leifistä 80-luvun lopulla. En tuntenut Leifiä , mutta tiesin hänean olemassaolostaa.. Ystävät tunsivat.

Sokerikko sen takia, että runous on elämän sokeri ja koivuritvat, koska koivu on feminiininen puu ja koivut ovat Leifin kuolin naamio, koska hänet löydettiin metsästä. Kesti yhdeksän vuotta ennen kuin tein työn. Uni oli vahva ja näin sen nähtyäni tv- doku,eantin Leifistä.

-Runon viesti on, että elämä satuttaa ja saat arpia joita sitten Leif silittää pois kun siirtyy hänen luokse. En tienyt pitikö se kirjoittaa ruotsiksi vai suomeksi herättyäni.

-Leif lausui minulle runon unessa ja kirjoitin sen muistiin. Se on ruukkuun kaiverrettu. Sen jälkeen hän neuvoi miten mennään toiselle puolelle ja päällysti unessa kaarevan seinän hopeapaperilla. Intialainen nainen seisoi senän vieressä. Kun katsot seinää niin astraaliruumis voi siirtyä Leifin luo.

-Se oli aikamoista, mutta olin nuorena tutustunut Buddismiin ym. ja 80-luv new age juttuihin.

-Kun minulla oli näyttely Tikanojan taidekodissa 90-luvulla, vein sokerikon Vaasan kirjastoon näytille näyttelyni ajaksi ja sieltä Dan Holm bongasi sen ja halusi että Pro Artibus ostaa sen, mitä sitten tapahtui.

Catharina Kajander

Catharina lähettää uuden viestin 02. 01. 2015

-Löysin tyhjententävät tiedot lähettämästäsi linkeistä, kiitos Itse en juuri ehtinyt istua Vanhalla tai Kosmoksessa paljonkaan, mutta tiesin kyllä piirit.

-Valmistuin taideteollisesta 1966 ja minulle tarjoitui tilaisuus muuttaa Donnerien pihalla olevaan Tigerstedtin ateljeehen osoitteessa Pohjoisranta 12 viideksi vuodeksi .

-Pari vuotta seurustelin Olli Tammisen kaa joka oli tavannut Lefaa Vanhalla mutta en muistanut kohdanneeni, enkä koko Leifiä. Piti soittaa ystäville ja kysyä, ja kävi ilmi että lähes jokainen oli tuntenut Leifin.

-Kirkkokadun kirjapainossa (Tricontin Demo-paino) olen saattanut tavata Leifin 70-71, koska olin maolainen silloin ja tein kuvituksia ja taittoa Demon painotöihin..

-Itse lähdin Afrikkaan parantamaan maailmaa 72 ja palattuani muutin Tohmajärvelle ekoviljelijäksi mieheni kanssa vikideksi vuodeksi. 1980 muutin takas Helsinkiin ja unen näin Laaja- salossa missä olen nyt asunut 29v. (2015)

-Sokerikko oli osa  ”Hullut Kahvikutsut” nimistä näyttelyä Designmuseolla 2000 ja se kiersi Jyväskylään keskisuomen museota, Kuopion Historiallista museota, Vaasan Tikanojaa,Tamperen kulttuurikeskusta ja Lappeenrannan taidemuseossa.

Hyvää vuoden jatkoa 2015

Kiitos Catharina erittäin mielenkiitoisesta vastauksestasi.  Jos vielä jaksaisit kertoa keitä ”nämä kaikki” olivat, jotka tunsivat Lefan. 

Myös tuo mainitsemasi Pohjoisranta 12 kiinnostaa. Bunkkarin joskus 70-72 pitkiä aikoja pienen taidekaupan takahuonessa Pohjoisrannassa, joka taisi sijaita samassa talossa. Taidekaupan  omistajan koko nimirimpsu taisi kuulua Elsa Iida Maria Hakola.

Melkein putiikkia vastapäätä oli asuntolaiva Eila, jonka kannella istuimmae kerran Lefän kanssa kokonaisen kesäpäiväm ja puhuimme kirjallisuudesta ja okkulatismista..

Jatkan vielä, sillä Leifin tarinoiden kerääminen on kaapannut minut kokonaan. Taitoit siis lehtiä Kirkkokadun Tricontin Demo painossa jos ymmärsin oikein? Muistatko lehtien nimiä ja muistatko kirjoittiko Leif niihin. Tiedätkö mitään Tricontin painon ja Jorma Elovaaran Tähti-lehden suhteista. Osaatko arvioida tunsiko Leif Elovaaran. Tämä on kiehtova tarina.

Tapsa P

Catharina vastaa 03.01. 2015

Catharina vastaa kysymykseeni ihmisistä, jotka mahdollisesti tunsivat Leifin.

Näitä oli ”Eero Antvuorinen jolla oli antikvariaatti 70-luvulla Robban Pasaasissa, mutta menehtyi muistaakseni 2014, Olli Tamminen, muotoilija – kuoli viime syksynä. Kaikki Lefan tunteneet kertovat että hähn haisi aina pahalta.

-Koska olin 72-80 poissa Helsingistä, en muista paljoakaan poliittisista riennoista, mutta kun palasin Afrikasta kaikista ystävistäni oli tullut taistolaisia.

-Tohmajärvellä olin kyllä vasemmiston edustaja kulttuurilautakunnassa, mutta en missään puolueessa vaan kulttuurivasemmisto-taiteilija ja sain perheen.

-Monet sen ajan ihmiset kuolevat nyt. Joka kuukausi on joku kuollut. Viime vuodesta lähtien etenkin miehet.

-Pohjoisrannassa Tapio Junno ensin ja sitten Joksa olivat yläkerrassa, Joksa oli kuvanveistäjä joka vielä elää ja muutti maalle. En muista sukunimeä. Hän varmaan tunsi Leifiä. Kysyn kun tapaan ihmisiä.

-Roi Vaara saattaa tuntea mutta on muuttanut Budapestiin ja näytti hyvinvoivalta. Viina ja tupakka tappanut suiurimman osan.

Loppusanat

Catharinan kanssa käymäni meilien vaihto antaa väläyksen 1970-luvun taiteilijoiden elämästä ja aatteellisesta suuuntauksista Helsingissä.

Leif Färdigin varhaisvuodet Vaasassa:

http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Reima_Luukkanen_-_Leif_ja_Korsholmanpuistikko_15

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Vaasassa kehitettiin maaginen seikkailupeli

Magis – Maaginen seikkailu -pelin on kehittänyt Vaasanseudun mielenterveysseura yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen sekä …

Vastaa