Strømleverandører | Forbrukslån Student | Selge Bolig | Beste Bilforsikring | Billig Forsikring | Boligalarm Test | Beste Kredittkort Norge | Billigste Mobilabonnement
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Isänmaa lasimaalaus Pohjanmaan museossa

Näe syvemmälle Vaasaan: Isänmaa lasimaalaus Pohjanmaan museossa

ISÄNMAA-lasimaalaus Pohjanmaan museossa

Isänmaa-lasimaalaus on näyttävä osa Pohjanmaan historiallisen museon Vapaussodan muistohallia. Tilan vihki tarkoitukseensa juhlallisin menoin Tasavallan Presidentti Lauri Kristian Relander 1. päivänä heinäkuuta 1930.

Muistohallin lasimaalaus on ikkunassa, josta ulkovalo tulee huoneeseen lännestä päin, meren puolelta. Rakennuksen ulkopuolella lasimaalauksen alapuolelle on seinään valmistettu Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta.

Lainauas Pohjanmaan museon sivulta:

Pohjanmaan museon vapaussodan muistohallin suunnitteli ja toteutti Karl Hedman uuteen museorakennukseen, joka vihittiin käyttöön kesäkuussa vuonna 1930. Muistohallissa Hedman halusi osoittaa kunnioitustaan Suomen vapaussotureille, jotka olivat johtaneet Suomea itsenäisyyteen, mutta joiden suoritus oli hänen mielestään liian nopeasti unohtunut. Muistohalliin sijoitettiin vapaussodan johtohahmojen pronssiin valetut muotokuvat, joista merkittävimmät olivat ylipäällikkö C. G. Mannerheimin ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin muotokuvat. 

Muistohallin ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa”, lattiaa peittää C. G. Mannerheimin Aasian-matkaltaan tuoma suurikokoinen itämainen matto ja katosta roikkuu barokkityylinen pronssiin valettu kynttiläkruunu. Venäläiset ryöstivät sen Vanhan Vaasan kirkosta Isonvihan aikana, mutta se onnistuttiin saamaan takaisin Vaasaan ensimmäisen maailmasodan aikana. 

Muistohallin esikuvat löytyvät antiikista, jonka traditiota kunnioittaa sankareitaan on vuosisatojen aikana jatkettu eri puolilla Eurooppaa. Tällaisia ”siviilitemppeleitä” on rakennettu mm. Pariisin Pantheoniin (1791) ja Saksan Regensburgiin (Walhalla). Suomen suurmiehet saivat 1870-luvulla oman ”kulttigalleriansa” Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Tilaan sijoitettujen artefaktien avulla muistohallista muotoutuu isänmaallinen installaatio, jossa jokaisella elementillä on hallin sanomaa vahvistava merkitys. 

Muistohalli on oman aikansa historiallinen monumentti, jossa kansallinen näkökulma yhdistyy antiikin ilmaisutraditioon. Sen tarkoituksena oli nostaa esiin taistelu maan vapauden ja läntisen kulttuuriyhteisön puolesta. Se muistuttaa myös Vaasan menneisyydestä valkoisena pääkaupunkina vuonna 1918.”

Lainaus päättyy

Toinen lainaus:

POHJANMAAN HISTORIALLISEN MUSEON OPAS, laatinut 1932 -1933 Arne Appelgren, s. 11.

Ikkunan lasimaalaus on vertauskuvallinen esitys Isänmaastamme. Ylinnä näemme Menneisyyden, historian hengen hahmossa, liitelevänä naishahmona, joka käsissään pitää soihtua ja palmunoksaa; keskellä kuvataan Tulevaisuudentoivoa nuorena äitinä, joka nostaa ojennetuin käsivarsin pientä lastansa; tämän alla on Nykyhetki, täysivarusteinen mies, joka nojaten kätensä miekan kahvaan on valmis puolustamaan kalleimpia arvojansa; alinna Suomen keltainen leijona, Pohjanmaan kuusi kärppää ja Vaasan lyhde, valtakunnan, maakunnan ja kaupungin vaakunat.”

Lainaus päättyy

”Vuonna 1922 Albert Gebhardin luonnostelema idea Vapauden temppelistä ei toteutunut Vaasaan Hietalahteen.

Sen sijaan Karl Hedman antoi temppelisuunnitelmille henkilökohtaisen revanssin Pohjanmaan museon uuden rakennuksen muodossa, joka valmistui 1930. Antautuneesti hän suunnitteli siihen Vapaussodan muistohallin. Hedman valitsi siihen 10 vapaussodan sankaria, joihin kuuluivat esimerkiksi Mannerheim, Oskari Peltokangas ja Hannes Ignatius. Heidän rintakuvansa nostettiin korkeille mahonkipylväille, joka eleenä merkitsee apoteoosia (korotetaan kuoleman jälkeen jumalaksi). Menettelyn esikuva löytynee Regensburgin temppelistä Walhallasta, joka rakennettiin Atenan Parthenonin mukaan 1830-42 ”saksalaiselle kunnialle”.

Lue lisää alkuperäisestä lähteestä: Vaasa ennen ja nyt

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/01/isanmaa-lasimaalaus.html

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Merenkurkun mielenkiintoinen historia

Merenkurkun historiaa Koska Merenkurkku Pohjanlahden kapeimpana osana yhdisti Pohjanmaan ja Västerbottenin oppivat ihmiset täällä jo …

Vastaa