Strøm | Lån uten Sikkerhet | Parhaat Kaiuttimet | Pris på Maler | Billig Forsikring | Hjemmealarm | Beste Kredittkort | Advokater
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Fannyn koti

Näe syvemmälle Vaasaan: Fannyn koti

Fannyn koti kertoo Präntööstä

Tämänpäivän ihmisellä on erinomainen tilaisuus tutustua Venny Kontturin romaaneissa kuvattuun elämään ja esineistöön Vaasan työväenmuseossa sijaitsevassa Fannyn kodissa. Fannyn kotitalo sijaitsi Käsityöläiskadun ja Huvilakadun kulmatontilla, vain kivenheiton päässä Vennyn aikuisiän kotitalosta.

Fanny Männistö syntyi 1904 Vaasan Palosaarella kirvesmies Jeremias Männistön perheeseen. Perhe asui asunto-osuuskunta Avussa. Hänt eki leipätyönsä Työväenosuusliikkeen leipomossa ja oli aktiivinen työväenjärjestöissä.

Fannyn koti ei ole minkään tietyn aikakauden näyteikkuna, vaan siinä on historiallisia kerrostumia aina 1990-luvun puoliväliin asti, kunnes Fanny muutti vanhainkotiin.

Fanny Männistön oikea koti käsitti huoneen ja keittiön. Museon näyttelyssä Fanny ”asuu” hellahuoneessa. Lähes kaikki näyttelyn kalusteet ovat Fannyn kodista.

Fannyn lapsuudenkodissa arvostettiin lukemista ja niinpä yksi tärkeimmistä näyttelyn huonekaluista on Fannyn isän tekemä lasiovinen kirjakaappi, jossa säilytettiin mm. Työväen kalentereita ja muuta kirjallisuutta.

Työväenmuseon näyttely ei kiinnity mihinkään tiettyyn aikaan, eikä se kerro kovinkaan selvästi esimerkiksi sota-ajan puutteesta. Onhan Fannyn kodissa kaikki modernit koneet ja laitteet: televisio, puhelin, kahvinkeitin, jääkaappi jne.

Hämeenlinnan naisvankilaan

Fanny oli aktiivi työväenaatteen kannattaja ja tuomittiin 1931 Hämeenlinnan naisvankilaan maanpetoksesta kahdeksi vuodeksi. Fannyt oli tuolloin 27-vuotias. Fannyn kavalsi hänen silloinen sulhasensa Antti V.

Etsivän keskuspoliisin eli ohranan kuulusteluissa. A. V ei kestänyt ohranan kidutusta vaan paljasti Fannyn osuuden illegaalissa toiminnassa.

Kommunistilait

Loppuvuonna 1930 eduskunta hyväksyi lain kommunistilehtien lakkauttamisesta ja viisi kommunistilakia, jotka kielsivät kaiken kommunistisen toiminnan. Kun kommunistien eduskuntaryhmä, vaalijärjestöt, muut järjestöt ja sanomalehdet lakkautettiin, tutkinta oli EK:n tehtävänä. EK käytti aikalaistiedon mukaan varsin julmia kuulustelumenetelmiä.

Valtio- ja maanpaetostuomiot lisääntyivät vuosina 1930-1935. Etsivän Keskuspoliisin toimikautena 1918-1939 Suomessa tuomittiin valtio- ja maanpaetoksista vapausrangaistuksiin yli 4000 henkilöa.

Illegaalit naise

Naisilla oli 1930-luvulla merkittävä rooli maanalaisen puoluetyön jokapäiväisten rutiinien hoitajina. Naiset osallistuivat lentolehtisten sekä maanalaisten lehtien kirjoittamiseen, monistamiseen ja levittämiseen. He toimivat myös yhteyksien ja tietojen välittämistehtävissä, hoitivat poliittisten vankien avustustyötä ja majoittivat maan alle siirtyneitä henkilöitä.

Poliittiset naisvangit keskitettiin Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilaan. Naisten tuomiot olivat keskimääräisesti pituudeltaan 1-2 ja puoli vuotta. Naiset edustivat 1920-luvun uutta itsenäistä naista, heidän keski-ikänsä oli suurinpiirtein 25-29 vuotta .” (Kansanarkisto)

Fanny pääsi vapauteen

Päästyään vankilasta Fanny eli naimattomana elämänsä loppuun saakka. Tosin hänellä oli seinänaapurina miesystävä Gunnari muutaman vuoden ajan. Gunnarin mielenterveys horjui aika ajoin ja hän oli väliin lyhyitä kausia hoidettavan SÖD:ssä. Suhteen todellista laatua arvuuteltiin kovasti ympäristössä.

-Palosaaren työläisyhteisö arvosti Fannin korkealle. Hän oli kiltti ja lempeä ja puhui sivistyneellä äänellä. Puheessa ei ollut mitään murretta. Hän ei koskaan korottanut ääntään. Puheesta kuulsi lävise suuri lukeneisuus, joka oli yhteistä koko Männistön suvulle, sanoo palosaarelainen Eila Ilola.

Fannyn kavaltanut Antti V. eli koko elämänsä Palosaarella. Hän katui vasikoimistaan syvästi mutta ei koskaan saanut ympäristöltään täyttä anteeksiantoa vaikka osallistui innokkaasti työväenliikeen toimintaan, mm. vapaaehtoiseen talkoo- ja rakennustyöhön Järkkärillä.

Präntöö

Fannyn koti yhdessä Vaasan Työväenmuseon perusnäyttelyn kanssa kertoo Vaasan työväen historiasta, miten präntööläiset asuivat, millaista heidän elämänsä on ollut ja mitkä asiat ovat heille tärkeitä sekä ajasta ennen sisällissotaa ja sotaan johtaneista syistä aina 1950-luvulle asti.

Tapio Parkkari

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan puistokatujen historiasta

Vaasan puistokadut Vaasan puistokadut – aluksi pelkkää paloturvallisuutta 1800-luvulla oli Suomessa useita suuria kaupunkipaloja – …

Vastaa