Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta /
Maria Tolppanen – Maksuaikalaki pienyrittäjien kannalta (22.1.2015)

Maria Tolppanen – Maksuaikalaki pienyrittäjien kannalta (22.1.2015)

,

Täysistunto ja suullinen kyselytunti 141/2014

Maksuaikalaki pienyrittäjien kannalta (22.1.2015)

Arvoisa puhemies! Nyt kun, arvoisa valtiovarainministeri, sanoitte, että pienten yritysten pitää saada tätä rahaa nopeammin tililleen, varmasti sen takia, että likviditeetti ei horjuisi.

Voisitteko nyt kertoa meille, että mikä on se tapa, miten nämä pienyritykset saavat sen rahan tilille, jos suuryritykset pitävät kuitenkin maksuaikana 60:tä vuorokautta, joka on täysin mahdollista? Onko teillä mahdollisesti tulossa esitys siitä, että pienyritykset voisivat vaikkapa saada siksi aikaa pankista korotonta lainaa, jonka valtio takaa, jotta he pystyisivät pyörittämään yritystään ja hankkimaan uusia tavaroita yrityksiinsä ja pitämään myöskin palkansaajat ja työntekijät yrityksissään, niin että sen takia, että maksuajat näin pitkiä ovat, ei tarvitsisi ihmisiä panna ulos noista pienistä pajoista?

Ministeri Ihalainen.

Maria Tolppanen (ps):

Arvoisa puhemies! Minusta olisi hyvä muistaa myöskin se asia, että hyvin monet näistä ihmisistä, jotka tulevat kuntouttavaan työtoimintaan — ettei ole niin, että kaikkienkin pitää olla — ovat sellaisia, jotka ovat nauttineet työmarkkinatukea sitä ennen useampia kuukausia, ei ihan vuotta, mutta useampia kuukausia, ja työmarkkinatuki on reippaasti alle tuhat euroa kuukaudessa miinus verot. Sillä pitäisi tulla toimeen. Jos he pääsevät kuntouttavaan työtoimintaan, niin se tuo ihan oikeasti 9 euroa per viikko lisää rahaa.

Se tuntuu meistä pieneltä rahalta, mutta kun se pannaan kuukaudessa yhteen, niin se on tosiaankin 36—45 euroa per kuukausi. Sillä ostetaan jo ihan oikeasti ruokaa tai sillä saadaan jotain lapselle tai itselle, jotain sellaista, mikä pikkuisen antaa sitä elämänintoa ja elämänhalua eteenpäin. Kyllä meidän täytyy tämmöiset inhimilliset asiat ottaa huomioon.

Toivoisin todella — en tiedä, pystyykö se tapahtumaan, vaikka tätä asiaa nyt käsitellään — että tätä ei nuijita pöytään ja sanota, että näin tämä asia on, vaan tälle asialle on tehtävä jotakin. On kerrottava koko eduskunnalle, mitä täällä takana on ja mitä se merkitsee niille ihmisille. Tämä on tyypillinen asia, missä pitäisi uskaltaa kääntää lantti toisin päin ja katsoa, mitä sen lantin takana lukee. Silloin me tiedämme, mitä se tarkoittaa.

Tämä on asia, joka näyttää paperilla hyvältä, mutta kun paperin takana on aina ihminen, ja sen paperin vaikutukset kohdistuvat ihmiseen, niin pitäisi ottaa myöskin ne huomioon. Me olemme kansanedustajia, meidän pitää ottaa kansan hyvinvointi huomioon myös tässä talossa, ja joskus on kyllä mentävä ihminen edellä, eikä aina se euro edellä.

Maria Tolppanen (ps):

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen osalta olen todella surullinen. Tässä maassa on virallisesti työttömiä, vailla työtä olevia ihmisiä, noin 500 000, noin puoli miljoonaa. Sen päälle ovat ne ihmiset, jotka ovat jo syrjäytyneet, joita ei enää edes kuntouttava työtoiminta pysty auttamaan. Meillä alkaa olla ihmisiä kohta yli 600 000 vailla työtä; aikuisia ihmisiä, ihmisiä, joiden pitäisi päästä elämään ja pitäisi päästä elämässä eteenpäin. Meidän työttömistä iso osa on henkilöitä, joiden sairauspäiväajat ovat jo menneet umpeen. He ovat ihmisiä, jotka ovat masentuneita tai joilla on mahdollisesti kaksisuuntainen mielialahäiriö. Nämä ovat sellaisia sairauksia, joita sairastetaan useita vuosia — vuosi, puolitoista, kaksi vuotta — ja kun sieltä halutaan palata takaisin työelämään, se ei varmasti käy niin, että kävellään työpaikkaan ja ryhdytään tekemään töitä. Tarvitaan kuntouttavaa toimintaa.

Tällä hetkellä, jos tämä lakiesitys menee läpi, niin kuin se kaiketi tulee menemään läpi, se tulee tarkoittamaan sitä, että vuositasolla 169 000 työpäivää heitetään noilta osin nurkkaan. Se tarkoittaa rahassa 1,5 miljoonaa, ja se otetaan niiltä kaikkein vähäväkisimmiltä ihmisiltä, jotka yrittävät työelämässä olla ja työelämään päästä takaisin. Henkilötasolla leikkaus tarkoittaa viikkotasolla 9:ää euroa. Kuntouttavasta työtoiminnasta maksetaan tällaista toimintaan osallistumislisää 9 euroa per päivä, ja jos siellä ollaan neljä päivää viikossa, niin se on 9 euroa per päivä. Kuukausitasolla se on 36—45 euroon riippuen siitä, onko kuukaudessa neljä vai viisi viikkoa.

Tämä on ensinnäkin iso raha niille ihmisille, jotka ovat kuntouttavassa työtoiminnassa, joilla ei muita tuloja ole olemassa. 45 eurolla saa nyt, kun kaupat ovat laskeneet ruoan hintaa, hyvinkin ison muovipussillisen, ja kun oikean kaupan valitsee, niin jopa kaksi muovipussillista ruokaa, ja sillä elää jo jonkin kokoinen perhe jopa viikon.

Tämä on vähän semmoinen asia, että tässä ikään kuin taas jälleen kerran syyllistetään työtön ja syyllistetään henkilö, joka on sairas. Tällä kaudella, jonka olen ollut nyt eduskunnassa, valitettavasti tällaista toimintaa on ollut aika paljon. Tuntuu siltä, että tässä salissa ollaan sitä mieltä, että työttömyys on työttömän vika, ja koska se on työttömän vika, hänen on maksettava siitä, että hän on työtön. Esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan päivien leikkaaminen on minun mielestäni törkeää. Aikaisemmin ansiosidonnaista sai 500 päivää, nyt sitä saa 500, 300 tai 200 päivää.

Sen lisäksi tuon päivärahan määrää leikattiin, ja jos siinä on korotusosa, niin korotusosaa leikattiin. Voisin vakuuttaa, että olipa työpaikka mikä tahansa muu kuin työttömän työpaikka, elikkä se koti, puistonpenkki tai katu, niin pylly menisi penkkiin, jos sanottaisiin, että tästä eteenpäin sinulta leikataan 280 euroa kuukaudessa. Tai vaikka otettaisiin vain se pikkujuttu, se yhdeksänkymppiä kuussa, niin ei työssäoleva väestö, työssäkäyvä väestö sitä hyväksyisi, mutta työttömän on hyväksyttävä, koska eduskunta on näin päättänyt.

Eli tämä on tosiaankin lakiesitys, jota toivoisin, että sitä ei koskaan, ei koskaan hyväksytä. Ainakin ennen kuin tämä hyväksytään, siihen pitäisi saada tiedot siitä, kuinka paljon menetetään sitten tuloja siitä, kun menetetään nämä yhdeksät eurot. Kuinka paljon siitä menee verotuloja, ja sen lisäksi, kuinka paljon se tekee, kun tämä varmasti tulee aiheuttamaan sitä, että kuntien sakkomaksut pysyvät ylhäällä. Mitä vähemmän työllistetään, mitä vähemmän annetaan toimenpiteitä työttömille, sitä enemmän kunnat maksavat ja sitä huonommassa jamassa kunnat tulevat olemaan.

Kunnilla tulee olemaan seuraavan neljän vuoden aikana todella tiukat paikat. Joka ikinen heikennys kuntatalouteen tietää heikennystä jokaisen kuntalaisen tilipussiin ja jokaisen kuntalaisen elämään ja elämisen laatuun.

Maria Tolppanaen

Arvoisa puhemies! Tässä on olemassa vielä yksi sellainen kohta. Vuonna 2012 on hyväksytty laki, missä tätä kuntouttavaa työtoimintaa voitaisiin antaa vain ihmisille, jotka ovat olleet 500 päivää työttömänä. Sehän asettaa aikamoisen rajan tähän.

Sen lisäksi täällä on nyt puhuttu siitä niin, että tämä neljä päivää viikossa olisi hyvä sen takia, että sitten kuntoutuja saattaisi käydä pankissa tai hakea töihin. Voi hyvänen aika! Kyllä pankkiin pääsee, vaikka olisi kaikki päivät 7,5 tuntia kuntouttavassa työtoiminnassa. (Välihuuto) — Kyllä, niin, niillä ei edes ole pankkitunnuksia. — Kyllä pankkiin pääsee.

Siksi toisekseen, kuntouttava työtoiminta ei tarkoita sitä, että siellä ollaan 7,5 tuntia päivässä. Siellä voidaan olla 4:stä 7,5:een tai 8:aan tuntia päivässä. Siellä voidaan nytkin olla päivästä viiteen päivään. Mutta miksi heiltä, jotka kykenevät olemaan viisi päivää, täytyy leikata pois? Se on täysin käsittämätöntä, koska heitä, jotka ovat siellä sen viisi päivää nyt kuntoutumassa työelämään, tämä todennäköisesti auttaa kaikkein eniten.

Heillä on siitä sutjakka tie, sikäli mikäli työpaikka on olemassa, siirtyä työelämään siten, että he tietävät jo, että työhön täytyy mennä tiettyyn kellonaikaan ja sieltä pääsee tiettynä kellonaikana pois. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on esimerkiksi kertoa tietyille ihmisille, että silloin, jos olet tehnyt jonkun kontrahtin, jonkun sopimuksen, tulet tiettyyn kellonaikaan tiettyyn paikkaan, niin silloin sinä tulet.

On olemassa erilaisia, esimerkiksi meillä Vaasassa on semmoinen kuin Jupiter, niin sinne voidaan tulla tekemään kuntouttavan työtoiminnan tehtävää ja opetellaan siihen, että säännöt koskevat kaikkia ja pitää ottaa vastuuta itsestään.

Sen takia tätä lakiesitystä ei missään nimessä saisi tässä vaiheessa hylätä, varsinkin kun työttömyys on edelleenkin näin kova.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa