Solcellepanel på Hus | Norges Beste Forbrukslån | Varmepumpemerker | Jus | Billigste Forsikring | Alarm | alle kredittkort i norge | Billigste Mobiltelefon
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Lähetystyöntekijöiden rooli Afrikassa

Lähetystyöntekijöiden rooli Afrikassa

Vuonna 1904 Suomen suuriruhtinaskunnassa sanomalehdet täyttyivät uutisilla kenraalikuvernööri Bobrikovin murhasta. Japani ja Venäjä kävivät sotaa. Pohjolasta katsoen kaukana Afrikassa, nykyisen Namibian alueella alkuperäisväestöön kuuluvat hererot nousivat kapinaan saksalaisia siirtomaaisäntiään vastaan. Saksalaiset kukistivat hererot verisesti, ja tapahtumista puhutaan nykyään 1900-luvun ensimmäisenä kansanmurhana.

Parinsadan kilometrin päässä hereroiden ja saksalaisjoukkojen välisistä taisteluista Ambomaalla työskenteli kymmenkunta suomalaista lähetystyöntekijää. Levoton ilmapiiri tuntui sielläkin, vaikka saksalaishallinto ei kunnolla ulottunut Ambomaalle. Saksalaiset viranomaiset lähettelivät lähetyssaarnaajille kirjeitä, joissa he tiedustelivat alueen tilannetta: eiväthän ambomaalaiset olleet liittymässä kapinaan?

Suomalaisilla lähetystyöntekijöillä oli oma roolinsa tapahtumien kulussa. He neuvottelivat ambohallitsijoiden kanssa. Suomalaisten tarkoituksena oli ensisijaisesti varmistaa, etteivät ambomaalaiset lähtisi mukaan kapinaan. Mutta olivatko suomalaiset rauhanvälittäjiä vai oman edun tavoittelijoita?

Suomalaiset osasivat paikallista oshindongan kieltä ja he olivat usein tekemisissä paikallisten hallitsijoiden kanssa. Erityisen arvostettu oli Martti Rautanen. Hän oli saapunut Lounais-Afrikkaan ensimmäisten Suomen Lähetysseuran työntekijöiden joukossa jo vuonna 1870. Vuonna 1904 hän oli kuitenkin sodan vuoksi jumissa Lounais-Afrikan rannikolla lähetystyöntekijäryhmän kanssa. Vastuu yhteydenpidosta hallitsijoiden kanssa jäi ensisijaisesti Albin Savolalle; nuoremmalle, mutta asiaan omistautuneelle lähetyssaarnaajalle. Hän kävi vierailuilla paikallisissa hoveissa ja keskusteli tilanteesta.

Suomalaisten tavoite oli vakuuttaa hallitsijat siitä, ettei heidän kannattanut osallistua kapinaan. Saksalaisviranomaisia ei ollut pysyvästi Ambomaalla, mutta solidaarisuudesta hereroita kohtaan ambot olisivat silti voineet osallistua sotaan. He olisivat voineet myös osoittaa, ettei Ambomaata kannattanut valloittaa jatkossakaan. Lopulta ambomaalaiset eivät liittyneet sotaan, ja suomalaiset pitivät sitä osaltaan omana ansionaan. Asialla on kuitenkin toinenkin puoli.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Datajournalismi – Tutkiva journalismi

Tutkiva journalismi on journalismin kuninkuuslaji. Avointa dataa, exel-taulukoita ja erikoishakuja ja googlehakujen osaamista sekä instituutioiden …

Vastaa