Topic: Historiaa sadan vuoden takaa

[herkkoo]

.

Suomalaisille myöhemmin erittäin tutuksi tullut Isä Aurinkoinen -hahmo oli jo vuonna 1917 agitoimassa radikaaleja kansanryhmittymiä myös Suomessa

Punainen lyhty syttyi sata vuotta sitten Työväentalon torniin – Helsingin Kalliosta alkoi yksi Suomen historian surullisimmista tapahtumasarjoista

"Marraskuun 27. päivänä vuonna 1917 Työväentalolla puhui tumma gruusialainen. Venäjän bolševikkihallitusta edustanut mies, J. V. Stalin nimeltään, oli tullut tervehtimään suomalaisia työläisiä sosiaalidemokraattisen puolueen puoluekokoukseen.

Tai ei vain terveh­timään. Stalin oli tullut tuomaan viestin vallan­kumouksen voitosta Venäjällä. Kapita­listeille oli kuulemma pantu suitset suuhun. Työläi­sille se tarkoitti uusia aikoja. Vilja virtasi nyt venäläi­siin kaupun­keihin, Stalin julisti.



Stalin puhui Työväentalolla marraskuussa 1917.

Hän kertoi, että bolševikkeja oli ennen vallankumousta peloteltu niin hajaannuksella, elintarvikepulalla, sabotaasilla kuin vastavallankumouksellakin. Vaikeuksia oltiin kuitenkin jo voittamassa.

Nyt suomalaisten työläisten olisi vain seurattava bolševikkien esimerkkiä. Lopuksi Stalin antoi vielä lupauksen.

”Ja jos te tarvitsette meidän apuamme, me annamme sitä teille, veljellisesti ojentaen teille kätemme. Tästä voitte olla varmat.”

Levottomuudet olivat lisääntyneet ympäri Suomea jo vuonna 1917. Maasta katosi vahva järjestysvalta Venäjällä keväällä tapahtuneen vallankumouksen vuoksi. Yhteiskunnallinen epätasa-arvo ja muun muassa elintarvikepula ruokkivat työväestön katkeruutta.

 Työväestö ja sen yhteistyöelimet olivat pitkään hyvin erimielisiä siitä, pitäisikö aseelliseen vallankumoukseen ryhtyä. Lopulta radikaali siipi sai tahtonsa läpi."

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005540955.html

.

[herkkoo]

Ikitie- elokuva kertoo sosialistiseen karjalaan huijattujen kohtalosta joutua stalinistien tapattamiksi

Tästä ei oikein hyviä karttoja tahdo löytyä tämä alkuperäinen sosialistinen karjala oli kuitenkin Suomen rajojen itäpuolelle  Vienanmereen lähinnä rajoitttunut alue nykyisen luovutetun karjalan alueen pohjoispuolella (nuo alueet menee noilla kartoilla osittain päällekäin).

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta



Karjalan kielen ja suomen kielen karjalaismurteiden alueet



Suomen Karjala vuoteen 1940 asti. Vaaleammalla värillä Neuvostoliitolle luovutettu alue joka on nykyisin osa Venäjää.

"Suomalaisia punaisia oli Suomen sisällissodan myötä paennut Venäjälle yli 5 000, joista monet nousivat johtaville paikoille Itä-Karjalassa, kuten Jaakko Mäki, Kustaa Rovio ja Edvard Gylling, josta tuli Itä-Karjalan vallankumouskomitean puheenjohtaja, käytännössä pääministeri.

Itä-Karjalan asema oli vielä 1921–1922 epävakaa, koska karjalaisten kansannousu, johon myös vapaaehtoiset Suomesta eli heimosoturit osallistuivat, oli epäonnistunut.

Autonominen neuvostotasavalta

Neuvostoliiton perustamisen jälkeen Karjalan Työkommuunin nimi muutettiin Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi heinäkuussa 1923 ja hallituksen virallinen nimi muuttui kansankomissaarien neuvostoksi.

Vuonna 1924 Itä-Karjalaan liitettiin Lotinapellon kihlakunnasta Latvan pitäjä ja suurin osa Soutjärven pitäjästä. Näissä oli 12 000 asukasta, joista 9 000 vepsäläisiä.

Suomalaiskansallinen politiikka

Koska karjalan kirjakieltä ei ollut, vaihtoehtona oli venäläistyminen ja siksi Itä-Karjalan hallitus pyrki tietoisesti juurruttamaan suomen kieltä. Osana suomalaiskansallista ohjelmaa perustettiin vuonna 1925 neljästä komppaniasta koostunut Karjalan jääkäripataljoona, jonka ensimmäisenä komentajana toimi Ahvenanmaalta kotoisin ollut Eyolf Mattsson. Vuonna 1931 pataljoona laajennettiin Karjalan jääkäriprikaatiksi, joka lakkautettiin 1935.

Yhdysvalloista ja Kanadasta muutti 1920-1930-luvulla noin 5 000–12 000 amerikansuomalaista. Heidän motiivinsa olivat aatteellisia ja Neuvostoliiton poliittinen johto tuki muuttoa. Amerikansuomalaisten perustamia kolhooseja olivat mm. Hiilisuo lähellä Petroskoita, Säde Aunuksessa ja Vonganperä Uhtualla.

Taloudellinen ja poliittinen itsehallinto tosiasiallisesti lopetettiin 1935, jolloin Itä-Karjalan puoluejohtaja Roviota ja pääministeri Gyllingiä syytettiin suomalaisten suosimisesta ja nationalistisesta sovinismista ja heidät syrjäytettiin. Tilalle tulivat Neuvostoliiton keskushallinnolle uskolliset venäläiset johtajat.

Rovio ja Gylling siirrettiin Moskovaan muodollisesti toisiin tehtäviin, mutta heidät Jaakko Mäen tavoin tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin 1938.

Suomalaisjohtajien syrjäyttäminen oli alkusoitto suomalaisiin kohdistuneelle systemaattiselle puhdistukselle Itä-Karjalassa Stalinin vainojen yhteydessä. Kymmeniä tuhansia suomalaisia teloitettiin ampumalla tai siirrettiin pakkotyöhön vankileireille Siperiaan. Suomen kieli korvattiin 1937 Dmitri Bubrihin kehittämällä karjalan kirjakielellä, jota kirjoitettiin kyrillisillä aakkosilla ja joka runsaiden venäläisten lainojen vuoksi oli karjalaisille vaikea ymmärtää.

Suomalaiskansallisen politiikan vastainen toiminta kuitenkin lopetettiin ennen talvisodan alkamista 1939, sillä Neuvostoliitto tarvitsi suomen kieltä osaavaa väestöä asettamansa Terijoen hallituksen palvelukseen. "

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_autonominen_sosialistinen_neuvostotasavalta

https://www.kielikello.fi/-/kotimainen-kielemme-karjala