.Mielenkiintoista dataa mihin yleverot oikein menee (lyhennelmä, linkissä pitkä juttu kokonaisuudessaan)
Yle-verostasi maksetaan joka vuosi 40 miljoonaa euroa veroparatiiseja käyttävälle yhtiölle
Yleisradion lähetysverkon myynti lähti Paavo Lipposen hallituksesta ja liikenneministeri Tuula Linnainmaan aloitteesta"Digitalisointi vaati rahaa, jota Yleisradiolla ei ollut. Vasemmisto oli valmis korottamaan lupamaksuja, oikeisto ei. Investointipankkiiri Björn Wahlroosin Mandatum-pankki alkoi selvittää yhtiöittämistä, samalla kun hallintoneuvostossa jatkettiin kiistelyä.
Suomalaisia televisiolähetyksiä alettiin digitalisoida vuoden 1996 toukokuussa, kun kokoomuslainen liikenneministeri Tuula Linnainmaa esitteli suunnitelman sosialidemokraattien suuren miehen Paavo Lipposen hallituksen iltakoulussa. Moni ministereistä ei todennäköisesti edes ymmärtänyt mistä oli kysymys, sillä suunnitelmasta ei laajemmin keskusteltu ja päätös vain kopautettiin pöytään.
Lopulta syyskuussa 1998 hallintoneuvostossa päätettiin yksimielisesti, että perustetaan yhtiö nimeltään Digigate. Liikenneministeri Linnainmaa lähetti kirjeen, jonka mukaan Yleisradion oli ryhdyttävä ”pikaisiin toimiin digitaalista yleisradiotoimintaa hoitavan tytäryhtiön perustamiseksi sekä laatimaan suunnitelman jakeluverkon yhtiöittämiseksi”.
Suunnitelma kuulostaa yllättävän samanlaiselta, kuin tämän päivän tieverkon yhtiöittämiset.
Digita saa Yle-verotDigigatesta tuli myöhemmin Digita, jolle siirrettiin Ylen omaisuutta lähetysverkon antennimastoina ja kiinteistöinä 250 miljoonan euron edestä. Yhtiötä ei olisi tarvinnut edes myydä, mutta Ylen johto halusi kassaan rahaa. Vaikka suurin osa vasemmistosta oli vastustanut myyntiä, sitä alkoi järjestellä demaritaustainen Yleisradion toimitusjohtaja Arne Wessberg.
Sonera oli kiinnostunut ostamaan 34 prosenttia Digitasta, mutta koska se ei olisi saanut perustaa televisiokanavaa, yhtiö vetäytyi. Joulukuussa 2000 ranskalainen Télédiffusion de France (TDF) osti 49 prosenttia Digitasta 180 miljoonalla eurolla.
Yleisradion toimitusjohtaja Arne Wessberg järjesti lähetysverkon myynnin, nyt hän toimii Digitan hallituksen puheenjohtajanaYleisradio ja kaupalliset mediatalot maksavat nyt joka vuosi Digitalle lähetysverkon käytöstä 80–90 miljoonaa euroa, Yleisradion osuus on puolet. Ja tuo Digitalle maksettava 40 miljoonaa euroa saadaan tietysti nykyisin lähes yksinomaan kansalaisilta ja yhteisöiltä kerättävällä Yle-verolla. Ylen tulobudjetti vuonna 2016 oli 472,5 miljoonaa euroa, josta Yle-veron osuus oli 461,8 miljoonaa.
Digitan hallituksen puheenjohtajana toimii jo mainittu 73-vuotias Arne Wessberg. Deleten talous- ja rahoitusjohtaja Robert Öhmanin lisäksi muut neljä hallituksen jäsentä ovat FSI:n johtajia.
Jos
First State Investments -rahaston nimi tuntuu tutulta, kyseessä on sama taho, joka omistaa 40 prosenttia verokikkailustaan ja hinnankorotuksistaan kuuluisaksi tulleesta sähkönsiirtoyhtiö
Carunasta. FSI on perustanut Digitan omistuksia varten Luxemburgiin holdingyhtiön, joka kytkeytyy kahden muun luxemburgilaisen yhtiön kautta samaan holding-yhtiöön, jonka kautta hallinnoidaan omistuksia Carunassa.
Ja mitä tapahtui tulokselle – tilivuotena 2014 yli 80 miljoonan euron liikevaihdolla Digitan liiketulos oli aluksi yli 13 miljoonaa euroa voitollinen. Mutta koska luxemburgilainen yhtiö oli lainannut Suomeen 218 miljoonaa euroa yli kymmenen prosentin korolla, tulos saatiin näyttämään 26,4 miljoonaa euroa tappiota. Digita ei maksanut Suomeen lainkaan yhteisöveroa vuonna 2014.
Vuonna 2015 yli 80 miljoonan liikevaihdolla saatiin jälleen tappiota 24,2 miljoonaa euroa. Entisestä rahantekokoneesta tuli yhtäkkiä miljoonatappioita tuloksessaan näyttävä yhtiö.
Yleisradio on maksanut jo nyt enemmän vuokraa Digitalle, kuin se itse sai lähetysverkon myynnistä. Vuosittain syntyy kymmeniä miljoonia euroja tappiota lisää verrattuna siihen, että omistus olisi pidetty itsellä.
Rahoitus olisi löytynyt esimerkiksi suomalaisilta eläkesäätiöiltä. Yleisradion eläkesäätiö on käynyt nyt puolestaan muillakin kiinteistöostoksilla, marraskuussa 2016 se osti Kiinteistö Oy Lahden Konserttitalo Oy:n koko osakekannan. Eläkesäätiöissä riittää varallisuutta.
Jotain perheriitaa on Yleisradion ja Digitan välillä kuitenkin syntynyt. Alkuvuodesta 2014 Digita kieltäytyi jakamasta Ylen teräväpiirtokanavia antenniverkossaan ilman eri korvausta, jolloin Yleisradio kääntyi 85 prosenttia kotitalouksista kattavan DNA:n puoleen. Ylen HD-kanavien katsominen vaatii näin uuden VHF-antennin ostamisen niiltä, joilla on vain UHF-antenni eikä kaapelioperaattoria.
Yleisradio näyttää nykyisin entistä enemmän uusintoja ja kohdistaa säästötoimenpiteitä laatukanaviin. Ja se kaikki johtuu kammottavasta virhearvioinnista, joka tehtiin 20 vuotta sitten.
Lähteenä olleet Yleisradio, Yleisradion eläkesäätiö, Digitan julkaisut, Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Kauppalehti sekä Vesa Sisätön kirja ”Tuhansien mokien maa” (SKS). EDIT 8.1.: Lisätty Kiinteistöyhtiö Technopolis."
http://www.paivanlehti.fi/yle-verostasi-maksetaan-joka-vuosi-40-miljoonaa-euroa-veroparatiiseja-kayttavalle-digitalle/"Suomalainen tietokirjailija Kari Kallonen , Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n julkaiseman Seura-lehden toimituspäällikkö kirjoittaa Yle-verosta maksettavasta 40 miljoonasta eurosta joka vuosi veroparatiiseihin."
Kari Kallonen on kirjoittanut siitä, miten 40 miljoonaa euroa vuodessa valuu Yle-veroa veroparatiisiin
http://mvlehti.net/2017/01/08/ylen-veroja-maksetaan-veroparatiisiin/.
