Author Topic: Historiaa 70 vuoden takaa  (Read 1047 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6931
  • Gender: Male
    • View Profile
Historiaa 70 vuoden takaa
« on: 30. 10. 2019 18:06 »
Lapin sota on jostakin syystä ollut jollakin tapaa vähän hyljeksitty tai aliarvostettu historiantutkimusaihe mutta aivan yhtä lailla siellä saattoi saada kuulan päähän niin kuin missä tahansa muuallakin rintamalla

Yksi osa sitä oli saksalaisten karkoittaminen Kemistä

Aikaisemmista sodista poiketen tässä oli myös paikallisten siviilien omaisuuden tuhoutuminen ja kotien polttaminen ja typerryttävä pakkosota entistä aseveljeä vastaan venäläisten vaatimuksesta

Kemin valtaus

"Kemin valtaus (myös nimellä Kemin taistelu) oli 1.–8. lokakuuta 1944 käyty Lapin sodan taistelu.



Valtakatua Kemin taistelun päättymispäivänä

"Lapin sodan alkaessa suurin osa Kemistä oli saksalaisjoukkojen valvonnassa. Ainoastaan Kemiyhtiön ja Veitsiluodon tehtaiden suojaksi oli Luttojoelta siirretty pataljoonan vahvuinen osasto Pennanen.

Taistelu Kemin kaupungista alkoi 1. lokakuuta aamuyöllä kello kaksi, samana päivänä jolloin tehtiin Tornion maihinnousu. Suomalaiset valtasivat Ajoksen saaren ja Kraaselin sillan pienen taistelun jälkeen. Sillan saksalaiset kuitenkin valtasivat heti aamulla takaisin.

Pennasen avuksi kenraaliluutnantti Siilasvuo lähetti eversti August Kuistion johtaman 15. prikaatin, joka oli jo saanut kosketuksen uuteen viholliseen Olhavan taistelun aikana. Prikaatin eteneminen oli hidasta perääntyvien saksalaisten tuhotessa ja miinoittaessa siltoja ja teitä.

5. lokakuuta prikaatin osasto Ojala saapui Veitsiluotoon ja sai yhteyden osasto Pennaseen. Hyökkäysvalmistelut aloitettiin vasta, kun prikaatin pääosat olivat saapunut Kemiin 6. lokakuuta. Tiedustelujoukkojen tietojen perusteella tiedettiin, että suurin osa saksalaisista oli asemissa kaupungin eteläpuolella. Eversti Kuistio antoi illalla 6. lokakuuta hyökkäyskäskyn, jonka mukaan suuri osa prikaatista kiertää kaupungin itäpuolelle ja aloittaa hyökkäyksen sieltä 7. lokakuuta klo 11. Samaan aikaan loput joukot hyökkäävät saksalaisten asemiin etelästä.

Hyökkäys kaupungin itäpuolen metsistä yllätti saksalaiset. Kiivaiden taistelujen jälkeen saksalaiset jäivät lähes saarroksiin, mutta osa onnistui kuitenkin pakenemaan kaupungista. Vangiksi suomalaiset saivat 500 saksalaista. Suomalaisten tavoitteena oli saada haltuunsa Kemijoen ylittävät sillat ja lentokenttä ehjinä, mutta saksalaiset ehtivät ne tuhota.

Saksalaiset pommittivat teollisuuslaitoksia syöksypommittajillaan. Taistelujen yhteydessä tuhoutui myös muun muassa Karihaaran kansakoulu ja useita liikerakennuksia. Kolmetoistakerroksinen kaupungintalo yritettiin tuhota räjähdyspanoksin, mutta vaikka rakennus kärsikin suuria vaurioita pysyi se kuitenkin pystyssä. Asuinrakennuksia tuhoutui 76. Saksalaisten tappiot olivat satoja kaatuneita. Suomalaisten menettivät kaatuneina tai haavoittuneina yhteensä noin 500 miestä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_valtaus

Täältä esim.museoverkon kartasta 1946 voi tarkastella sodan jälkiä jota ei oltu vielä ehditty korjata

https://kartta.museoverkko.fi/#

Esim. tuossa kohtaa koordinaatit  (WGS84 koordinaatisto) 65.799779, 24.661139  näkyy erikoisen näköisiä aukkoja jotka luultavasti on saksalaisen tukikohdan jäänteitä jotka he räjäytteli ennen pois lähtöään (Lidar- korkeusmalli)

https://aijaa.com/Du5NUn

EDIT : tuo kartta saattaa häiriintyä ad-blockereista joten vapautus ko. sivulle auttaa asiaan


Lapin Sota 1944-1945

<a href="http://www.youtube.com/v/Okvgq3OWMiY?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" class="new_win">http://www.youtube.com/v/Okvgq3OWMiY?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=Okvgq3OWMiY
« Last Edit: 30. 10. 2019 18:06 by herkkoo »

Vaasalaisia.info - keskustelut

Historiaa 70 vuoden takaa
« on: 30. 10. 2019 18:06 »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6931
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Historiaa 70 vuoden takaa
« Reply #1 on: 23. 02. 2020 06:06 »
Inkeriläisten kovia kohtaloita yle areenassa ne jotka ei suostuneet bolseviikkien kollektivisointiin ammuttiin ja loput lastattiin juniin Neuvostoliiton toiselle laidalle

Inkeriläiset luterilaisina eivät sovjetisoituneet niin kuin olisi pitänyt ja saivat kärsiä siitä mm. kaikki inkeriläiset papit ammuttiin

Inkerissä oli 200 suomalaista koulua ja opettajamaistraatti kaikki nationalistisia uhkia keskelle Inkerinmaata perustetulle Pietarin kaupungille josta bolseviikkien vallankumous oli alkanut

Inkerinmaa



https://twitter.com/hashtag/inkerinmaa

"Greger Grönqvistin sarjassa saamme tutustua Inkerinmaan historian eri vaiheisiin. Inkeriläiset kertovat bolsevikien hirmuvallasta, kuinka viattomia vietiin, useimmiten keskellä yötä. Tapaamme myösk viimeisiä vatjalaisia ja inkerikkoja, varsinkin vatjalaiset ovat harvalukuisia, muutaman vuoden päästä vatjan kielen puhujia tuskin enää on. Inkeriläiset asuvat tänään neljässä maassa, Venäjällä, Suomessa, Virossa ja Ruotsissa."

https://areena.yle.fi/1-3856834
« Last Edit: 23. 02. 2020 07:07 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6931
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Historiaa 70 vuoden takaa
« Reply #2 on: 03. 06. 2020 15:03 »
Kekkos-historioissa riittää kaikenlaisia omituisiakin yksityiskohtia  ja yksi liippaa pohjalaisiakin epäsuorasti vuodelta 1974 joka liittyy vuosikymmeniä aikaisempaan natsi-historiaan  ( Horst Wessel on tunnettu natsien propganda-laulu ,
 Sävelmää   käytettiin myös suositun tietokonepelin, Wolfenstein 3D:n tunnusmusiikkina (mikä oli osasyynä pelin kieltoon Saksassa), ja Otto Al’Antilan sanoittamassa Lapuan liikkeen ja IKL:n laulussa ”Luo lippujen”.), Kekkonen on palaamassa Saksasta 1932
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/11440/TMP.objres.2339.html?sequence=1

(Hitlerin valtaantulon 31.1.1933 muiston johdosta)
Veikko Huuska

"Tämä Saksassa vietetty talvi oli terveellistä oppiaikaa suomalaiselle demokraatille.  Kirjoitin ”Kainuun Sanomiin” pari artikkelia havainnoistani.  Loppupäätelmäni oli, että kansallissosialismi tulee kukistamaan heikon ja hajanaisen Weimarin tasavallan.

Näine eväineni palasin Suomeen.  Täällä äärioikeistolaisuus, isänmaallinen kansanliike, fasismi, natsismi, kauniilla lapsella on monta nimeä, eli suurta nousuaan.  Saksasta käsin olin eronnut Akateemisesta Karjala-Seurasta, joka minulle oli aina ollut suomalaiskansallisessa hengessä tapahtuvan kansakunnan eheyttämisen instrumentti, mutta joka oli sortunut oikeistoradikalismin sormijuotoksi.  Silloin tällöin pistäysin vanhojen osakuntatovereitteni seuraan Ostrobotnialla.  Kerroin heille pelottavia havaintojani Saksasta, mutta ainoa asia, jonka he minulta oppivat, oli ”Horst Wessel” –laulun sävel ja sanat, jotka heille suuressa jalomielisyydessäni opetin.

Suorastaan pelästyin sitä henkisen ilmapiirin samankaltaisuutta, joka oli yhteistä ensimmäisessä maailmansodassa pettyneiden saksalaisten ja Ostrobotnian keltanokkien välillä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/11440/TMP.objres.2339.html?sequence=1

 -  Tulkoon tähän mainituksi, että oman elämäni aikana olen kuullut mainitun ”Horst Wessel” –laulun esitettävän livenä yhden kerran.  Tapahtui vuonna 1974 tilanteessa, jossa työni puolesta olin istumassa suomalaisten maidontuottajien ja Valion omistaman ja talousneuvos Heikki Norrin perustaman Ikaalisten Kylpylän suuressa ravintolasalissa erästä valtionhallinnon haaraa edustavien virkamiesten seurassa kotikauppalani kunnallisjohdon vieraina.  Tällöin muutamassa vaiheessa virallisemman ohjelman jälkeen tamperelaiset piirijohtajat, vuonna 1908 syntyneen metsänhoitaja-pomonsa vetämänä käynnistivät mainitun laulun enemmän tai vähemmän spontaanin julkisen esityksen.  Mieleeni on jäänyt, miten sosialidemokraattinen kunnallismies Lautasalo silloin ripeästi napittaen takkinsa kohottautui ja ilmoitti poistuvansa miestenhuoneeseen.  Itse jäin aloilleni pelkästä mielenkiinnosta havaitakseni minkämoisia reaktioita ja vastaanottoa komakasti kajahtava mieslaulu aikaansai.  Täydennyksenä tulkoon vielä kirjattua, että pöydän päässä istui tämän opuksen toisilla sivuilla mainittava ja suuresti kunnioittamani esimieheni, F.E. Sillanpään poikana tituleerattava Esko Sillanpää.  Hän naputti luunlujilla rystysillään tahtia ravintolan valkoisenhohtavaa pöytäkangasta vasten, vähän samaan tapaan kuin luutnantti Lammio tekee Tuntemattoman sotilaan komentokorsussa 4.6.1942, mutta lujemmin."

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/131127-hitlerin-valtaantulon-31-1-1933-muiston-johdosta/
« Last Edit: 03. 06. 2020 15:03 by herkkoo »

Vaasalaisia.info - keskustelut

Re: Historiaa 70 vuoden takaa
« Reply #2 on: 03. 06. 2020 15:03 »