Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - juhani

Pages: [1]
1
Sekalaista keskustelua / Vs: Perussuomalaiset
« on: 04. 06. 2013 21:09 »
Tämänkin otsakkeen alla kirjoitetusta näkee, että tarttumalla pieneen yksityiskohtaan  - etenkin kuultuun tai luultuun - sitä paisuttelemalla ja yleistämällä voi jokaista puoluetta,  politiikkoa ja tointa sekä syytellä että kiitellä vaikka maasta taivaisiin ja päinvastoin.  Minusta olisi hyvä asiallisen keskustelun aikaansaamiseksi sekä vankan mielipiteen perusteluksi etsiä hieman enemmän, pidemmältä ajalta ja todellisempaa perustetta.

On kai kokemattomuutta ja tietämättömyyttä, kun täällä syytetään puolueitamme korruptiosta (kuten on nähty, löysää moraalia, ylimielisyyttä ja hyvinkin pahojakin tekoja paljstuu ajan kuluessa nyt ja vastakin tavanomainen määrä lähes kaikista  ihmisyhteisöistä ). Vaikka korruptio on mailmalla yleinen kirous se ei ainakaan vielä ole tosi mielessä meidän vaivanamme.
On  selvää sinisilmäisyyttä luulotella, että uusi todellisia halujaan ja kykyjään osoittamaton puolue olisi kaikkia entisiä parempi.   On myös turha kuvitella - ja vielä typerämpää toivoa - jonkin puolueen yksin hoitavan maamme asiat tavaksi tulleita yhteenliittymiä paremmin.  Toivotonta lienee myös uskoa haukuin, puolitotuuksin ja kärjistyksin valtaa tavoittelevan puolueen kokoavan ja johtavan - jos edes osallistuvan - toimivaan ja onnistuvaan hallituskokoonpanoon.   

Politiikka kun on meillä onneksemme ja toivottavasti pitkään asettunut keskinäiseen yhteistöhön ja kompromisseihin valmiiden puolueiden yhteispeliksi.  Sitä tekee nykyinen poikkeuksellisen laajapohjainen hallituksemme kaikista ennusteista haukuista ja toiveista huolimatta sekä kilpailijoiden pettymykseksi hyvin tuloksin jopa näinä vaikeinakin  aikoina.  Yksikään hallituspuolue ei siten  yksin sanele kompromissina syntyviä päätöksiä, eikä siten myös yksin vastaa niiden laadusta.  Vaikka paras ei näin menetellen aina tapahdu vältetään kuitenkin pahimmat virheet. 

Se että olemme hyvässä ja pahassa entistä enemmän osa Eurooppaa ja kutistuvaa maailmaan on tosiasia, jota on yhtä turha yrittää kieltää kuin välttääkin. Ainut järkevä tapa on osallistua - kuten jo vanhojen puolueiden voimin teemme - ja yrittää voimiemme mukaan edistää tasapuolisesti kaikkien yhteistä asiaa ja etua.  Se on lopulta ainut toimiva tapa ajaa omaammekin.  Miten muuten voisimme edes yrittää pelastaa ja ylläpitää vaikkapa ilmastoa, luontoa, oikeudenmukaisia lakeja, rauhaa, kanslaisvapauksia ja muita suurempia ja pienempiä hyvän elämän edellytyksia?

Persujen  joukossa on varmasti paljon rehellisiä ja tasapuolisesti kaikken hyvän edistämiseen pyrkiviä kansalaisia mutta puheista päätellen myös luvattoman paljon ja keskeisinä vaikuttajina politiikan pelureita, oman edun tavoittelijoita sekä ymmärtämättömiä perässähiihtäjiä.  Näin joutuu päättelemään siitä, millä innolla puolue yrittää  tyrmätä, latistaa ja mitätöidä muiden puolueiden saavutukset, tekemiset ja pyrkimykset sekä samalla julistautua kaikessa itse ylivertaiseksi.  Sellaista puoluetta jolle kaikki asiantuntemus ja ymmärrys kertyisi ei ole ollut, ei ole eikä tule.   

On vähintäinkin epärehellistä huudella " Missä EU, sielä ongelma " kun jättää kertomatta EU'n olevan nimenomaan yrittämässä ongelmaa ratkaista.  On  valheellista moittia EU'n ajaman kurkkujen suoruuden vaatimusta kertomatta, että käyrien kurkkujen kuljetuksissa vaatiman suuren tilan vuoksi kuluttajien maksettavaksi koituu mantereen mitassa suuri turha menoerä.  Vain yhteistä etuamme vähätelläkseen voi unohtaa kiitokset hehkulamppujen käyttökiellosta, jolla yhdessä säästämme miljaardeja valaistuskustannuksista pienentäen samalla merkittävästi ilmastorasitusta.  Euroa horjuttaviin ongelmiin sortuneiden jäsenmaiden tukeminenkin paljastuu  myös moittijoille hyväksi sijoitukseksi, kun sillä välteään valuutan arvon romahtamisen katastroofi.  Myös EU haukuttu byrokratia osoittautuu peräti välttämättömäksi, kun se ainakin pitää kohtuullisessa kurissa aina ja kaikkialla uhkaavat väärinkäytökset.   Muita moittiessa helposti unohtuu, että meitäkin varmasti lähtee EUn kirstunvartijoille (ja toivottavasti tyrmätään) monia huonosti perusteltavia tai peräti valheellisia tukipyyntöjä.  Moraallisesti valheellista  -vaikkakin EU'n laajan suvaitsevaisuuden ansiota sallittua - on myös lähteä EU edustajaksi meille kaikille välttämättömän työn  tukemisen ja kehittämisen asemasta vain toimintaa estämään ja haittaamaan.           

 

 

2
Sekalaista keskustelua / Vs: päivän politiikasta
« on: 02. 06. 2013 10:10 »
kiitoksia kommenteista.

Kuten S-K Eptikko toteas on kysymys politiikasta ja puolueista tosi suuri ja tärkeä asia meille kaikille - vaikkei kovin monia edes näytä kiinnostavan.  Onhan helppoa ja mukavaa uskoa alan ihmisten osaavan ja ymmärtävän yhteiset asiamme paljon itseämme paremmin.

Kun elämme demokratiassa, on kansalaisten kyky seurata, ohjata ja antaa valtuuksia tärkeiden asioiden hoidosta vähintäinkin ratkaisevan tärkeää sekä koko kansakuntamme menestykselle että paljon kiitetyn demokratian säilymiselle.  Peruskoulutuksen laadulla ja julkisella tiedon välityksellä on tässäkin asiassa sekä suuri merkitys että vastuu.   Kun edellinen nykyisin keskittyy paljolti supistuneen talouden ongelmista selviämiseen ja jäkimmäinen myyntisä kasvattamiseen typeriä skandaaleja paisuttelemalla, ei vastuuta paljn kanneta eikä tulevaisuuteenkaan nyt sovi suhtautua huoletta.
 
Historia, niin omamme kuin muidenkin, kun on täynnä jopa kammottavia esimerkkejä siitä, miten tavallisten ihmisten mukavan lepsu asenne ja puolueväen  sinisilmäinen uskollisuus ovat johtaneet koettelemuksiin, joihin edes pahimmista pahimmat viholliset eivät olisi suoneet jouduttavan. 

Karismaattisten räväköiden ja kaikkitietävien puoluepukareiden puolitotuudet ja iloiset lupaukset ovat taas tarjolla asiallisten mutta maailmantilanteen mukaisten vaikeuksisen ja harmien sävyttämien pohdintojen, varoitusten ja pelkojen ohella.  Näistä vaihtoehdoista lapsi  (joiden mielipidettä ei toki ymärrettävistä syistä kysytä) varmasti mieltyisi edelliseen.  Ymmätävätkö aikuiset todellisuudesta sitä enemmän, ratkaisee pitkälle tulevaisuutemme.   Kyllä ja riittävänä enemmistönä vastaisin mieluusti, mutta en enää aivan huolettomana. 

Onnistuivathan poliitkot aivan viime aikoina paljastuneiden tietojen mukaan Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa,  Italiassa ja Ranskassa ja ties vielä missä muualla turmelemaan maansa talouden pelkkää hyvää tarjoilemalla.

Kuluttajina meitä opastetaan valitsemaan kaikin puolin viisaasti niin peru
namme kuin paitamme.  Paljon tärkeämmästä politiikasta  ja politiikoista saamme yleensä vain vastustajien parjauksia ja kannattajien kehuja.  Edes pahimpien virhevalintojen välttämiseksi tarvitsemme siis nykyhetkeä pidempää ja yhtä puoluetta laajempaa näkökulmaa, omaa tarkkaa asioiden seurantaa, avoimia keskusteluja tuttujen kesken ja rehellistä asioiden puntarointia.   

Vaivaloiselta se vaikuttaa, mutta lienee verrattomasti helpompaa kuin oppia oman kokemuksen kautta olla seireenien lauluja uskomatta. 

3
Sekalaista keskustelua / päivän politiikasta
« on: 29. 05. 2013 18:06 »

Politiikan tulisi olla yhteisten asian hoitamista ja poliitikot, etenkin sellaiseksi pyrkivät toki lupaavat ajaa äänestäjiensä asiaa.   Meillä kaikilla onkin paljon asioita sekä hoidettavaksi että ajettavaksi.  Haluamme varmaan kaikki säilyttää kaiken sen hyvän, mitä edeltäjämme ovat  meille hankkineet,  edistää osaltamme kaikkea myönteistä kehitystä ja osallistua esiin nousevien uhkien ja vaarojen torjuntaan sekä nyttemmin nyt myös auttaa huonompiosaisia. 
 
Tällaista pesän rakentamista on ollut ja tehty jo monien sukupolvien ajan ja tänään on helppo nähdä, että edeltäjämme ovat onnistuneet erinomaisen hyvin.  Heidän käsissään on pohjoisten luonnonvoimien,  armottomien ryöstöretkien ja vieraiden vallanpitäjien kurittamasta maastamme kehittynyt  - niin uskomatonta kuin se onkin - lähes kaikilla mittareilla mitaten eturivin eurooppalainen demokratia ja hyvinvointivaltio.

Hiemankin menneisyyttä tutkien huomaa, että vähin eväin aloitettu rakennustyö oli todella valtaisa, ettei vastuksia ja vastustajia ole puuttunut, ettei onneakaan aina ollut matkassa.  Myös näkyy, että sitä varmemmin ja enemmän tulosta on syntynyt, mitä suuremmalla yhteisymmärryksellä ja vähemmällä itsekkyydellä talkoisiin ryhdyttiin.  Apuakin on saatu kun se on rehellisyydellä ja omalla kovalla yrityksellä ansaittu.  Erityistä herraonnea on koettu - vai liekö ollut molemminpuolista vastuuntuntoa ja ymmärrystä - kun etenkin vaikeina aikoina on tärkeille  paikoille löytynyt   
todellisia isänmaan naisia ja miehiä, sellaisia joihin luottaen rivikansalaisetkin ovat sekä ylittäneet itsensä että yltäneet todellisiin urotekoihin.

Näitä tänään miettiessä mielen täyttää kiitollisuus edeltäjillemme ja samalla huoli huomisesta.  Miten me selviämme osastamme  Suomen rakentajina ?  Onnistummeko yhdistämään voimamme ja voittamaan vastukset vai pilaammeko ahneuksissamme  onnistumisen edellytyksiä myös lapsiltamme ?   Samaa on kysytty ennenkin ja valittu myös väärin. 

Useiden puolueiden ja  politiikkojen toimia seuratessa näyttävät tänään sekä hyviksi koetut keinot, saadut opetukset että annetut lupaukset monilta tosiaan  unohtuneen. Yhteisten asian hoitaminen jopa estetään sekä oman edun että keinotekoisen suosion hankkimiseksi!  Tänään kohtuullisen hankalia mutta välttämättömiä päätöksiä jätetään ovelasti muiden myöhemmin vaikeamman kautta tehtäväksi ja kasvavat laskut maksettavaksi.

Vikaa ei liene syytä etsiä vain poliitikoista, sillä meille äänestäjille - heidän esimiehinään ja palkanmaksajinaan - näyttävät mieluisat lupaukset, puolitotuudet, kaunainen syytely  ja nokkelat sanailut maistuvan paremmin kuin rehellinen ja usein ikäväkin totuus.  Uskomme näköjään riitelyn ja äksyilyn tehokkaammaksi tavaksi ajaa etujamme kuin asiallinen, kaikille kelvollisten kompromissien etsimisen.  Näyttää pahasti sitä, että - kaiken koetunkin jälkeen -turhan moni meistä luulee parhaaksi paikaksi elää ja asua maan, jossa minä itse ja muut meikäläiset saavat kaikesta leijonan osan ja muut jakavat mitä sattuu jäämään.  Tällä valheellisella luulolla meitä  houkuttelevat monien puolueiden lisäksi myös jotkut ammattiliitot ja  kansanliikkeet.   

Ennenkin on lupailtu, petetty ja petytty pahastikin, kuten ainakin varttuneempi väki varmasti muistaa. Työväestön paratiisiin  marssittiin kerran agitaattoreiden perässä liput liehuen, eikä paljastunut totuus olisi voinut koettua pahemmin lupauksia rikkoa.   Kerran kiristi merimiesten unioni voimansa tunnossa jäsenilleen runsaat edut vain huomatakseen enimpien työpaikkojen jättävän Suomen.  Kerran mahtava paperiliittokin onnistui taannoin säilyttämään ainutlaatuisen hyvät työehtonsa mutta vain monien jäsentensä lopputilin hinnalla.     

Voisiko koetusta yrittää oppia ? Miten me tavalliset tallaajat voisimme kertoa kaikille puolestamme ja antamillamme valtuuksilla demokraattista päätäntävaltaa käyttäville haluavamme tai peräti vaativamme asiallista rehellistä ja myönteistä, olosuhteet ja kaikki kanssaihmiset tasapuolisesti huomioivaa asiain hoitoa ja tiedottamista ?   Vai olisiko paras vain aina vain panna kova kovaa vastaan, vaatia lisää ja marssia ulos kunnes suostutaan tai hävitään ?     

Kuluttajina meitä valistetaan jo kouluissa,  julkisessa sanassa ja jopa viranomaisten toimesta.  Onko asiallista  totuudenmukaista valistusta saatavissa tai edes kuviteltavissa kansalaisjärjestöihin,  puolueisiin ja politiikkoihin perehtymistä sekä  äänestyskäyttäytymistä varten, vai pitääkö sitä varten elää pitkä elämä, yrittää uskoa  ja erehtyä ?
   


Pages: [1]