Vaasalaisia.info - keskustelut

tuo findit on mielestäni ollut kyllä aiemmin kuin tori.fi...     paljon aiemmin

Tässä lisää samasta aiheesta http://www.kauppalehti.fi/uutiset/elisan-johtaja-saimme-sen--minka-halusimmekin/XpDxxaxZ

olin reilun viikon työmatkalla enkä käynyt täällä lainkaan, ja sitten kun meinasin tulla niin sivut ei aukea. luulin jo että oli käyny "vaasa foorumit" ja sivusto lopetettu. onneksi niin ei ollut käynyt..

tänään hallitus on sopinut rakenteellisista uudistuksista.
 Pakettiin on kirjattu mm. seuraavaa:

Hallitus on ehdottamassa 12 kaupunkiseudulle pakkoliitosmahdollisuutta. Valtioneuvostolle esitetään mahdollisuutta velvoittaa kunnat liittymään yhteen,  jos enemmistö kuntien asukkaista kannattaa liitosta eivätkä kunnat tee itse  päätöstä.
 
 Tällaisia seutuja olisivat ainakin Turku, Vaasa, Oulu, Tampere ja  Jyväskylä.

Kuntien velvoitteita on tarkoitus vähentää miljardin euron edestä vuosina 2014–17. Tämä tietäisi valtiovarainministeriön mukaan noin 20 000  työpaikan vähennystä, mutta samaan aikaan kunnista jää väkeä vielä enemmän  eläkkeelle.


 
 Opintotuen ehdot tiukentuvat tulevaisuudessa. Ministeri Paavo Arhinmäen (vas.)  mukaan tukea saa tulevaisuudessa enintään puoli vuotta yli tutkinnon  tavoiteajan, kun tukea on nyt saanut vuoden tavoiteajan yli.
 
 Subjektiivista päivähoito-oikeutta aiotaan rajoittaa silloin, kun vanhempi on  kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella.  Myös vuorotteluvapaan käyttöä rajoitetaan.
 
   KUVA: Jussi Nukari
Pääministeri Jyrki Käteinen saapuu tiukkana lehdistön eteen, "me tienataan tällä".   
 
 Oppivelvollisuusikä nousee 17 vuoteen. Hallitus haluaa ikärajan nostolla muun  muassa turvata nuorten koulutustien jatkumisen ja vähentää keskeyttämisiä. 
Esikoulu muuttuu pakolliseksi. Nykyinen kotihoidontuki kohdennetaan puoliksi  molemmille vanhemmille.
Työuria pidennettävä kahdella vuodella, 0,5 vuotta alusta ja 1,5 vuotta lopusta.  Tavoitteena vähintään 62,4 vuoden keskimääräinen eläkeikä vuonna  2025.
Metropolihallinto aloittaa viim. 2017. Tehtävät määräytyvät kuntaliitosten  perusteella. Metropolialueelle erityinen kuntajakoselvittäjä.
 

Keinotekoisen kaksikielisyyden kustannukset  Suomalainen demokratia: kouluja ja terveyskeskuksia lakkautetaan samalla, kun keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpitämiseen laitetaan satoja miljoonia euroja.
Suomen EU:hun maksamat netto-osuudet ovat vuosina 2007 - 2013 397 milj. euroa vuodessa.  Kuinka esimerkiksi tämä pystytään kattamaan, kun Suomen terveydenhoidosta eikä koulutusjärjerjestelmästä pystytä enää tinkimään? Ainoa kohde, josta Suomessa ei ole vielä milloinkaan tingitty, on Suomen keinotekoinen kaksikielisyys. Suomessa ylläpidetään kaikilla aloilla kaksoishallintojärjestelmää 5 %:n kielivähemmistön vuoksi.
Kun Ruotsi ja Ahvenanmaa ovat selvittäeet sitä, miksi suomenkielistä koulua, yliopistoa, hoitolaitosta jne. on mahdotonta perustaa, syyksi on esitetty laskelmat, jotka osoittavat, että suomenkieliset palvelut tulisivat maksamaan niin paljon, että yhteiskuntajärjestelmä ei pystyisi niitä kantamaan. Sen sijaan Suomessa ei ole virallisesti edes laskettu, kuinka paljon kaksikielisyys maksaa.
 Sosiaali- ja koulutuspalveluiden lisäksi esimerkiksi YLEssä ruotsinkielinen toiminta saa noin 17 % koko YLE:n budjetista. Kuitenkin ruotsinkieliset katsovat esimerkiksi Pohjanmaalla omilla antenneillaan ja Uudellamaalla kaapelista Ruotsin TV:n lähetyksiä. Uusi YLE:n pääjohtaja kertoi astuesssaan virkaansa 2005, että YLE joutuu tekemään budjettiinsa leikkauksia, jotta talous saadaan tasapainoon.
 Suurin kustannus on Suomen alentunut kilpailukyky suomalaisten kapean kielivarannon takia, ja tämä on pääasiassa seurausta koulujen pakollisesta ruotsista.
Vuonna 2005 YLEn ruotsinkielisen TV- ja radiotoiminnan osuus YLEn kustannuksista oli 16,7 %. Ahvenanmaa ei maksa TV-lupamaksua Suomeen. Näin ollen muut kuin ruotsinkieliset maksavat YLEn ruotsinkielisestä toiminnasta noin 2/3 osaa. FST:n lähetyksistä suuri osa on mm. ulkomaista fiktiota eli päällekkäistä ohjelmaa Ruotsin TV:n kanssa. Lisäksi suomenkielisillä kanavilla tulevat ohjelmat voidaan tekstittää ruotsiksi YLEn teksti-TV:ssä. Ruotsinkielisillä on oikeus omaan TV-kanavaan, mutta menoeriä olisi syytä tarkistaa. Yksi vaihtoehto olisi myös tehdä FST:stä kaikkien Suomen vähemmistöjen yhteinen TV-kanava.
 YLEn vuosikertomus 2005


 "Valtio tulee taloudellisesti kuntia vastaan kaksikielisten palveluiden tarjoamisessa sekä yleisessä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa. Kaksikieliset kunnat saavat 10 prosentin korotuksen yleisessä valtionosuudessa palvelujen järjestämiseen molemmilla kielillä. Peruskoulutoimessa kaksikieliset kunnat saavat jokaista ruotsinkielistä oppilasta kohden 10 prosentin korotuksen. Kaksikielisille kunnille sekä suomen- että ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen onkin vuositasolla iso menoerä, eivätkä korotukset valtionosuuksissa riitä kattamaan kuluja."
–  Sosiaali- ja terveysministeriö (STM): Suomenruotsalaiset, 2001
 "Kaksikielisyyden kustannusten laskeminen on hankala kysymys. Periaatteessa voimme poimia kuntien ja valtion budjeteista kaksikielisyyteen liittyvät eurot ja laskea ne yhteen. Tällaisia ovat mm. lähes kaikki käännöskustannukset. Tästä summasta voisi sitten vähentää esimerkiksi sijaan tulevan kielenopetuksen kustannukset, jolloin olisi kuitenkin otettava huomioon pakkoruotsin opetuksen huonot tulokset verrattuna motivoituun kielten opiskeluun. Käsittääkseni pakkoruotsin suurimmat kustannukset eivät kuitenkaan ole nähtävissä julkishallinnon budjeteista. Oikea kustannus saadaan taloustieteistä tuttuja vaihtoehtokustannuksia laskemalla.
 - Suurin kustannus on se, että suomalaisten vieraitten kielten osaaminen on suppeaa ja riittämätöntä.
 - Ruotsin kielen suosiminen aiheuttaa yhteiskuntaan vääristymän, koska parhaat yksilöt eivät valikoidu korkeakouluopiskeluun eivätkä työpaikoille.
 - Pakkoruotsi aiheuttaa imago-ongelman kaikelle kielten opiskelulle, mikä heijastuu erityisesi suomenkielisten poikien kielteisinä asenteina kielten opiskeluun. Tästä johtuen pojat eivät mene lukioon, jättävät sen kesken taikka eivät jatka korkeakouluun."
 – Nimim. "Halloo!",  HS Keskustelut, 25.4.2006
 "Olemassa olevien tietojen perusteella voidaan joka tapauksessa todeta, että suomalainen yhteiskunta sijoittaa suomalaisten vieraiden kielten - tässä mukaan luetaan myös suomenkielisille opetettava ruotsi - taitoon huomattavan määrän taloudellisia resursseja. Edellä on esitetty arvio, että suomalaisten kielenopetukseen ja siihen liittyvään kotityöhön on aikaa käytetty viimeisten 50 vuoden aikana yli miljardi tuntia. Jos opetustunnin hinnaksi kaikkine kuluineen lasketaan esimerkiksi 400 markkaa, opetusryhmän keskimääräiseksi kooksi arvioidaan 25 oppijaa ja opiskelijan ajankäytön (opetustunti ja omaan opiskeluun käytetty tunti eli kaksi tuntia opetustuntia kohti) hinnaksi 100 markkaa tunnilta ja varsinaisten opetustuntien määräksi arvioidaan puoli miljardia tuntia, päädytään kokonaissummaan, joka on 180 miljardia markkaa. Se vastaa lähes yhden kokonaisen vuoden Suomen valtion budjettia."
 – Vaikuttavuutta koulutukseen, Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia, Reijo Raivola (toim.), 2000.
 Lohja  "Paikallisten lehtien yleisönosastoissa näkee joskus nurinaa ruotsin kieltä vastaan. Kirjoittajat epäilevät kahden kielen koituvan Lohjalle kalliiksi. Kaupunginjohtaja tyytyy vain tuhahtamaan moisille väitteille, sillä kaupunki saa erillistä valtionapua kaksikielisiä palveluita varten."
 Lohjan, kuten monien muidenkin kuntien, keinotekoista kaksikielisyyttä maksavat kaikki suomalaiset veronmaksajat valtionverotuksessaan.
 Lue artikkeli Turun Sanomista
 Samaan aikaan Suomessa on erittäin varakkaita suomenruotsalaisia säätiöitä, joiden rahat on korvamerkitty ruotsinkielisten ja ruotsinkielisen kulttuurin ja tieteen tukemiseen. Tällaisia säätiöitä tai yhdistyksiä ovat esimerkiksi Svenska Kulturfonden, Konstsamfundet, Svenska folkskolans vänner, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska Litteratursällskapet, Sparbanksstiftelsen ja Folkhälsan (katso esim. Stockmann-konsernin osakkeenomistajat). Talentun.comin mukaan suomenruotsalaiset yleishyödylliset rahastot ja säätiöt jakavat palkintoja, stipendejä ja tukea 30 miljoonaa euroa vuosittain, mikä on viidesosa kaikesta suomalaisten säätiöiden jakamasta tuesta tieteelle ja taiteelle.
”Svenska kulturfonden on perustettu vuonna 1908, ja nykyään se toimii katto-organisaationa yli 400 rahastolle, jotka pohjautuvat testamentteihin sekä yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja yritysten tekemiin lahjoituksiin. Svenska kulturfondenin omistaa ja sitä hallinnoi Svenska litteratursällskapet. Rahaston tuoton jakavat Kulturfondenin luottamuselimet, jotka nimeää Ruotsalainen kansanpuolue.”
 – Svenska kulturfondenin nettisivu
 

Suomessa kaksikielisten lasten, joilla ruotsinkieli on toinen kieli, kannalta epäkohta on se, että lapsen suomenkieli koetaan hoitopaikoissa ja koulussa negatiivisena, ruotsia haittaavana kielenä. Suomenkieltä lapsen toisena äidinkielenä ei kunnioiteta, vaan asetetaan vanhemmille paineita ruotsinkielistää lapsi mahdollisimman varhain, mikäli mielivät laittaa lapsen ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun.
 Muutoin varoja kohdennettaisiin kaksikielisten lasten molempien kotikielien  –ja lapsen kielenkehityksen  – hyväksi, ja opetuksen ruotsinkielisyys tulisi näille lapsille myöhemmin ja asteittain. Nyt varhaiskasvatusta leimaa vain pyrkimys mahdollisimman vahvaan ruotsinkielistämiseen – ei kaksikielistämiseen kotitaustan mukaan.
 Kirjoittanut nimimerkki "Kaksikielisten lasten vanhempi", HS Keskustelut, 19.4.2006
    Ja samanlainen asenne on Tammisaaren ruotsinkielisillä suomen kieleen kuin kakkosmies Ljungreenillakin. He ovat YLE:n uutisten mukaan jättäneet Tammisaaren kaupungille asukasaloitteen, jossa he vaativat, että suomenkielisille on järjestettävä ruotsin kielellä kielikylpyjä, "koska muuten nämä suomenkeiliset nuoret eivät voi osallistua Tammisaaressa, kotikaupungisssaan lapsille ja nuorille järjestettäviin aktiviteetteihin, koska nämä aktiviteetit järjestetään ruotsiksi".
 Käännös: "Tammisaaressa tarvitaan ruotsinkielistä kielikylpyä niille, joilla on suomi äidinkielenään, näin ajattelevat tammisaarelaiset asukasaloitteessaan kaupungille.Tammisaaressa useimmat lapsille ja nuorille suunnatut aktiviteetit tapahtuvat ruotsiksi, joten suomenkielisille lapsille ja nuorille olisi helpompaa osallistua ruotisnkieliseen toimintaan, jos he osaisivat ruotsia, kirjoittavat aloitteentekijät. Koulutuslautakunta keskustelee tänään torstaina tästä ja alustus ehdottaa lautakunnalle, että selvitetään, josko ruotsinkielisen kielikylvyn voisi aloittaa ruotsinkielisessä päiväkodissa syksyllä 2007."
 Että näin. "Ruotsinkieliset" ovat huolissaan. Mikä neuvoksi? Lisätään suomenkielisille ruotsinopintoja, että he voivat osallistua paremmin ruotisnkieliseen toimintaan! Muuttakaamme suomenkielisten äidinkieli jo lapsuudessa suomesta ruotsiksi, niin he saavat sivistystä kotikaupungissaan! Eikö kukaan ole tullut ajatelleeksi, että suomenkielisille pitäisi Tammisaaressa järjestää aktiviteetteja omalla äidinkielellään? Vai eikö se ole RKP:n mieleen? Eikös tämä tällainen ole jo karkeaa kielirasismia? Suomenkielisiä nuoria painostetaan muuttamaan äidinkielensä, muuten heille ei ole toimintaa.
 Tammisaaressa on muuten suomenkielisiä reilut 17 % – eli saman verran kuin ruotsinkielisiä Suomessa enimmillään historian aikana, ts. 1600 – 1700-luvulla. Eikö suomenkielisille Tammisaarelaisille pidäkään tarjota palveluja ensi sijassa omalla äidinkielellä? Pitäähän ruotsinkielisillekin, vaikka heitä on nykyään enää n. 5 %, joista luokkaa 4 % käytännössä kaksikielisiä.
– Nimim. "Olkaamme vapaita",  HS keskustelut,  25.9.2006
 
 Kielikylpyjen kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:
 - Kielikylpymetodeja ajetaan Suomessa läpi pitkälti Suomen erikoislaatuisen kielipoliittisen tilanteen ylläpitämiseksi. Yhteyksiä ja aasinsiltoja vedetään mm. Kanadan ranskankieliselle suppealle alueelle, vaikka yhtäältä kieliryhmien määräsuhteet (vrt. kielen kuuleminen ja käyttö elinynpäristösssä) sekä toisaalta englannin ja ranskan erot kielinä eivät ole verrannollisia Suomen tilanteeseen. Kielikylpyopetus on myös painottunut ruotsiin, vaikka maassamme on pulaa eurooppalaisten valtakielien taitajista. Kun yhteiskunnan pitkälti keinotekoisia ruotsintaitovaatimuksia joudutaan ajan mittaan sopeuttamaan maan väestöllisiin realiteetteihin, eurooppalaisten kielten painoarvo edelleen kasvaa.
 Suomenkieliset lapset ja heidän vanhempansa toimivat kielikylpyasiassa käytännössä myös poliittisten päämäärien välineenä. Tämän poliittisen aspektin mukanaolo on aivan terveellistä tiedostaa.
 - Vanhemmille syötetään usein ylioptimistista ”tietoa”, joka perustuu suppeisiin intressiväritteisiin tutkimustuloksiin (monia tehty Vaasan seudulla ruotsinkielisten tahojen toimesta liian pienillä tutkimusotoksilla liian lyhyessä ajassa). Kriittiset ja kielikylvyn kannalta haasteita esiintuovat näkemykset puuttuvat tiedotuksesta. Kielikylvyn tutkimiseen liittyy varmasti myös aikaperspektiivin ongelmia – monet äidinkielen hallinnan puutteet saattavat tulla esille vasta myöhemmässä kouluiässä, kun pitäisi oppia monimutkaisempia käsitteellisiä asioita.
 - Kielikylpyopetuksen taso ja metodit vaihtelevat. Tulokset yhdestä metodista eivät ole suoraan yleistettävissä toiseen. Tässä on muistettava myös, että esim. Suomen ruotsinkielisiin päiväkoteihin ei enää riitä äidinkielenään ruotsia puhuvia. Miten mahtaa olla kielikylpylaitosten laita? Erittäin kyseenaisena yksityiskohtana pitäisin myös oman äidinkielen (suomen) opettamista lapsille ruotsiksi kielikylpykoulussa.
 - Kielikylpy tarkoittaa usein lapsen ruotsinkielistämistä. Vanhemmat ovat taipuvaisia tähän mm. lapsen varmemman opiskelupaikan toivossa (vrt. kielikiintiöt: esim. Suomen ekonomeista liki 20% on ruotsinkielisiä, eli he ovat väestöosuuteensa nähden selvästi yliedustettuna kaupallisilla akateemisilla aloilla).
 Kielikylvyt ovat paitsi kielenopetusta, myös politiikkaa. Näitä opetusmenetelmiä on voitava tarkasteltava eri kanteilta, ja niistä on tarjottava enemmän riippumatonta tietoa.
– Nimim. "2-kiel-perhe", Vauva-lehden keskustelu,  27.09.2006
 
 Kielikylpyjä koskevissa kommenteissa, niihin palatakseni, otti kylläkin silmään tuo mahdollinen kotimaisten tutkimusaineistojen rajallisuus (mm. suppea, valikoitunut otanta ja lyhyen aikavälin seurantatulokset). Tutkimuselämässä ei myöskään ole tavatonta, että tutkimusten tilaajan tai suorittajan intressit voisivat vaikuttaa tutkimusten lopputulokseen.
 Kanadan tutkimuksista vielä sen verran, että heidän kieliympäristönsä poikkeaa melkoisesti suomalaisesta, Quebecissä ranska on joka paikassa kuuluva kieli, sillä sitä puhuu 82% sikäläisistä. Vastaavaa asetelmaa ei meiltä löydy kuin pienistä rannikkokunnista. Kun siihen ynnätään vielä se, että osa kielikylvettäjistä ei välttämättä ole itse alunperin ruotsinkielisiä (vrt. puute mm. ruotsinkielisistä päiväkotihenkilöstöstä), niin aika erilaista tämä Suomen kielikylvetys. Se siitä autenttisesta kielimallista.
 Tässä valossa ruotsin kielikylvetyksen niin vahvaa ensisijaisuutta Suomessa on kieltämättä hieman vaikea ymmärtää - ruotsi kun on useimmille suomenkielisille ihan yhtä vieras kieli kuin saksa, englanti, ranska tai venäjä. Satelliittiyhteyksien myötä on varmasti tarjolla myös lasten- ym. ohjelmia näillä kielillä. Eikö siis olisi mielekkäämpää panostaa kielikylvetyksessäkin ennemminkin paljon puhuttuihin, meillä kipeästi tarvittuihin maailmankieliin, kuin pieneen marginaaliseen ruotsiin, jonka tarve suurimmassa osassa Suomea on pitkälti keinotekoinen?
 Olisiko kielikylvetyksessä sittenkin kyse muustakin kuin henkilökohtaisesta kielenoppimisesta? Kyllä tässä saattaa jokin muukin agenda olla.
 Jos vanhemmat päätyvät valitsemaan lapselleen kielikylvyn, niin pitäisikö heidän ainakin pohtia tarkemmin mistä kielellisistä rikkauksista heidän jälkikasvulleen olisi eniten hyötyä. Kaikesta huolimatta aika kun on rajallista, eikä kaikkea voi käytännössä saada.
– Nimim. "Pilttihirmu", Vauva-lehden keskustelu,  27.09.2006
 
 Kielikylvetys opetusmenetelmänä soveltuu varmasti parhaiten vaikkapa Kanadan Quebeciin, jossa on ranskankielisiä yli 80%. Tällöin lapsilla on tarhan ja koulun lisäksi aito kielimalli myös muualla elinympäristössään, ja kielen oppiminen on sen käyttötarpeeseen nähden mielekästä. Tällöin kylvetyskieli on helppo perustella myös lapselle. Kielisuhteiden ollessa toisinpäin, tai Suomen oloissa jopa 95% vs. 5% voi lapsella herätä jossain vaiheessa kysymys ”miksi ei riitä, että kävisin koulua suomeksi?” Oma äidinkieli itsessään ei riitä, vaikka sillä pärjäisi ympäristössä hyvin - se on siis jollain tavalla kategorisesti riittämätön.
 Kielikylvetykseen sisältyy aina riski, että lapsi menettää jotain kielellisestä identiteetistään ja äidinkielensä hallinnasta. Vaikka ”myyntipuheessa” luvattaisiin mitä, kyseessä on kuitenkin herkässä kehitysvaiheessa oleva yksilöllinen lapsi. Kielikylvetyksen vaikutuksista Suomen olosuhteissa ei vielä voida sanoa paljonkaan, sillä monet puutteet mm. äidinkielenhallinnassa tulevat esille vasta sitten kun ihmisellä on tarve hallita abstrakteja ja monimutkaisia käsitteitä. Ekaluokkalainen lapsi voi jutella sujuvasti kolmellakin kielellä, mutta tämä ei suinkaan tarkoita, että hän olisi kolmikielinen, tai että hän hallitsisi tai tulisi hallitsemaan edes yhden kirjakielen kunnolla, täysimittaisena äidinkielenä.
 Kielikylvyn tutkimus on Suomessa keskittynyt Vaasan seudulle ja sillä on siteensä ruotsinkieliseen Suomeen. On selvää, että kielikylpyjä halutaan tietyissä piireissä edistää. Kielikylpytutkimusten tekijöillä ja teettäjillä on myös usein henkilökohtaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, jotka voivat tämän tyyppisessä tutkimuksessa hyvinkin heijastua tuloksiin.Tutkimusotokset voivat myös olla liian suppeita ja valikoituneita muodostaakseen pohjan luotettaville ja yleistettäville tieteellisille johtopäätöksille.
 Kielikylvetys on poliittisena välineenä sikäli kätevä, että se sitoo kylvetyskielen vaikutuspiiriin paitsi lapsen, myös vanhemmat ja muun perheen. Kielikylpykoulujen yhteisöissä voidaan tehdä myös politiikkaa. Tämä on aivan varmasti tiedostettu asia. Suomessa koko kielipolitiikan aihe on lisäksi perinteisesti vaiettu, ja väestön enemmistön suhtautuminen nykyiseen kielipolitiikkaan kielteistä (vrt. Ruorsin vapaaehtoisuutta kannattavat, sekä suhtautuminen RKP:hen). On todellisuuden kieltämistä väittää, ettei kielikylpyihin kohdistuisi poliittisia toiveita. RKP:ssä on tietääkseni asiasta yhtä ja toista ääneen sanottukin.
– Nimim. "Äidinkielen itseisarvo", HS Keskustelut,  3.10.2006
 
Oman pitkän opettajakokemukseni perusteella uskallan olla eri mieltä. Kaikkein tärkeintä mille tahansa oppimiselle on, että on vahva pohja äidinkielessä. Jos äidinkielen pohja ei ole tarpeeksi vahva oppilas ei kykene tuottamaan vieraskielistä tekstiä. Vaikeita yliopiston vieraskielisiä tekstejä ei kykene ymmärtämään. Kaikkein hankalimmaksi on osoittautunut gradun teko. Ns. kaksikieliset ovat puolikielisiä. Kaikkein yllättävintä oli huomata yliopistolla, että niin sanotuissa kaksikielisissä perheissä kasvaneiden molempien kielien taito oli heikompi kuin täysin suomenkielisen, joka oli opiskellut vierasta kieltä yliiopistolla ja sitten mennyt kyseistä kieltä puhuvaan maahan.
– Nimim. "Ksantippa",  HS Keskustelut, 28.9.2006
 
 "Äidinkieli on monin tavoin kulttuurin perusta, merkitysten ensisijainen kantaja ja välittäjä. Oppiminen ja henkinen kasvu perustuvat ratkaisevasti äidinkielen hallintaan. Äidinkielestä riippuu pitkälti se, miten ihminen kykenee tietojen hankintaan, analysointiin ja käsittelyyn ja miten hän pystyy ilmaisemaan, argumentoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan tietoja. Äidinkieli on myös se perusta, jolle rakentuu ihmisen identiteetti kulttuurisena toimijana. Ellei tämä ole kunnossa, on turha olettaa, että vieraiden kielten ja kulttuurien ymmärtäminen ja omaksuminen onnistuisi täysipainoisesti. Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden arvoperusta on riippuvainen siitä, ymmärtääkö ihminen oman asemansa oman kielensä käyttäjänä ja toimijana omassa kulttuurissaan. Siinä, mitä edellä on sanottu, on riittävästi syytä siihen, että on aihetta olla huolissaan äidinkielen heikoista oppimistuloksista peruskoulun kuuden ensimmäisen vuoden aikana (Lappalainen 2003) ja erityisesti ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tulosten ratkaisevan suuresta heikkenemisestä (Leino 2002). "
– Emeritusprofessori Kari Sajavaara, artikkelista "Kielivalinnat ja kielten opiskelu", 2006.

Kielikylvyistä:

Alun perin kielikylvyn tarkoitus on ollut opettaa vähemmistölle enemmistön kieltä. Suomessa tarkoitus on käännetty päälaelleen ja tämän lisäksi politisoitu: enemmistölle opetetaan vähemmistön kieltä, jotta kaksikielisyys vahvistuisi Suomessa keinotekoisesti.
 Kanadalaisen mallin mukainen kielikylpy saapui Suomeen  1970-luvun lopulla ruotsinkielisen Christer Laurénin Vaasan yliopistosta tutustuttua ohjelmaan Kanadassa.  Ensimmäisen aloitteen kielikylvyn aloittamisesta teki Vaasan kaupunginvaltuusto vuonna 1986 ja kielikylpyopetus aloitettiin Vaasassa 1987.
 Yleisin kielikylpyohjelma Suomessa on varhainen täydellinen kielikylpy. Kielikylpy aloitetaan 3 – 6 vuoden iässä ja jatkuu päiväkodista peruskoulun loppuun asti. Keskimäärin puolet kielikylpyoppilaiden äidinkielen tunneista opetetaan ruotsiksi.
 Kielikylpyopetus sai alunperin alkunsa Kanadan Québecissä 1960-luvulla, kun englanninkieliset vanhemmat alkoivat vaatia tehokkaampaa ranskan opetusta kouluihin. Québecissä enemmistönä olivat (ja ovat edelleen) ranskankieliset. Englanninkieliset eivät pystyneet  kommunikoimaan ranskan kielellä, vaan kielimuurit erottivat englantia ja ranskaa puhuvat kanadalaiset.
 Suomessa kielimuurin rikkoo koulujen pakollinen "toinen kotimainen", mikä  on ruotsinkielisille suomen kieli. Suomessa ei kielimuurin rikkomiseen tarvita kielikylpyjä. Suomessa kielikylpy on ennen kaikkea keino säilyttää ja vahvistaa ruotsin kielen asemaa toimivana kielenä yhteiskunnassa. Suomessa tarjolla oleva kielikylpyopetus on lähes yksinomaan ruotsin kielen kielikylpyä suomenkielisille lapsille. Suomessa kielikylpy on siis menetelmä vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä.
Ruotsinkielistä kielikylpyopetusta vain lisätään – se on korvaamassa yo-kirjoituksista poistunutta pakkoruotsia.
 Eduskunnassa 20.4.2006, Christina Gestrin, Rkp:
 "Ylioppilastutkinnon uudistamisen yhteydessä hallitus hyväksyi lausuman ruotsin opetuksen kehittämisestä sekä kielikylvyn kehittämisestä suomenkielisissä kouluissa. Missä vaiheessa hallituksen päätöksen valmistelu on tällä hetkellä opetusministeriössä?"
 Suomessa pääasiallisesti kielikylpyopetusta tutkiva laitos, Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus, koostuu melkein pelkästään ruotsinkielisestä henkilökunnasta. Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus kuuluu Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten laitoksen – käytännössä siis ruotsin kielen laitoksen – alaisuuteen. Kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksen julkaisemiin tutkimuksiin ja mahdollisiin suosituksiin tulee suhtautua erittäin kriittisesti. Melko selvää myös on, ettei tällainen keskus alkaisi tukea jonkin muun kielen kuin ruotsin kielikylpyopetusta Suomessa. Suomessa kielikylpyjen tavoite on ennen kaikkea tehdä suomenkielisistä kaksikielisiä kielillä suomi ja ruotsi, sen sijaan että pääasiallinen tavoite olisi suomalaisten kielitaidon monipuolistuminen.
 ”Silti lukuisat hyvät oppimiskokemukset osoittavat, että kielikylvyn avulla voidaan rikastaa jo varhain lasten kielellistä elämää ja luoda suomalaiseen yhteiskuntaan luonnollista kaksikielisyyttä.”
– Kielilakikomitea, 2000. Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta: Kielikylpy – tapa vahvistaa suomalaista kaksikielisyyttä.

en usko että saksalaisia on suomen hallituksessa seuraavaksi.

En myöskään ymmärrä miten (taas) yhdistät natsit tähän asiaan.. olenkohan minäkin natsi kun en kannata sitä että maksetaan ay-liikkeille hurjasti rahaa että pomoilla siellä on mahdollisimman mukavaa ja lihavat palkkapussit. onhan se nähty millaisia venkuloita ne herrat on

....silloista natsiliikettä Suomessa, joka sitten 1945........uhkailla yksittäistä natsiliikeen ihailijaa. ....

Uskomatonta kuinka jotkut näkevät aina natseja joka paikassa.

Tilanne suomessa muistuttaa kovasti aikaa 1930 luvulla. Enää puuttuu suojeluskunnat ja Lottajärjestöt. IKL jo on Perussuomalainen puolueen muodossa, jossa vielä Suomen Sisun natsit ohjaavat sen toimintaa.

niin, muut puolueet kun ei paljon suomalaisesta kulttuurista ja isänmaasta paljon piittaa. en kuitenkaan usko että saksalaisesta puolueesta olisi ihmisiä ohjaamassa sisua, saatikka sitten persuja.

minulle aukeni tietokoneiden "taivas" kun luovuin microsoftin käyttöjärjestelmistä ja ohjelmista kokonaan. paluuta ei ole entiseen.

aina on maailman jossain kolkissa sotaa ja niissä vähintään kaksi eri mielipidettä kumpi sotakumppani on oikeassa. usein sodat liittyy uskontoihin. tämä on vaasan kaupunki foorumi eikä mielestäni oikea paikka jauhaa kaikenmaaiman ongelmista muualla. täällä voi enemmänkin pohtia asiaa sivuten sitä että jos kyseisistä sotamaista tulee kansanvaellus tänne... suomeen tai vaasaan jopa. sillä on merkitystä. ei se maailma pelastu jos täällä vatvotaan onko kurdit,juutalaiset ,islamistit ,budhalaiset vai mitkä lie oikeassa mistäkin asiasta jossakin tunhansien kilometrien päässä.

Monet näistä maista joissa soditaan ja on rauhatonta ovat hyvin temperamenttisia kulttuureita. omista ajatuksista pidetään kiinni eikä jousteta ja sitten syntyy sotia. ongelmaksi muuttuu vaasalaisten kannalta jos tällaisten kulttuurien ihmisiä tulee tänne suuria määriä tuomaan sitä omaa kulttuuria eikä jousta pätkääkään. ei puhettakaan että oltaisiin maassa maan tavalla. tästä sitten tulee niitä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välisiä konflikteja..

.

Joudumme taas häpeämään vasureiden puolesta  kun eivät itse ymmärrä edes hävetä

Arhinmäki heilutti sateenkaarilippua Moskovan stadionilla


http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-1288590841961.html

.

Hävettää.. aika stupido ministeriksi

kukaan ei vissiin tiedä kuka tämä epäilty henkilö on?

kirjoitteleeko tuonne vaasapediaan kukaan mitään?  spämmiä ainakin tullut paljon..

Asuksen aloitusnäytöllä on runsaasti ikoneta, joista haluan päästä eroon.  En vain tiedä miten?  Suuri ongealma on myös se, että esim. vaasalaisia.info foorumi ei käänny vaakanäyttöön  vaikka mitä tekisin.  Nämä nyt päällimmäisenä.

niin mikä käyttöjärjestelmä tuossa on? android? siinä ikonien poisto on helppoa, pidät vain sormea pari sekkaa ikonin päällä ja raahaat roskiin. mikäli siinä on joku windows oksennus niin sit en tiedä..

Lyhytviesteissä yksityishenkilöä herjataan taas kerran törkeästi. Onko ylläpidolla pakka kunnossa että on varaa maksella korvauksia?

niin piilovittuiluahan tuo näyttäis olevan. eli ei suoranaisesti mitään sellaista törkeää. Risto kyllä heittää bensaa liekkeihin kun vastailee selviin provosointeihin.

ensimmäinen miinus samsungista (GS2+). lopetin puhelun ja laitoin luurin pöydälle... kolmen minuutin kuluttua halkesi lasi ihan itsestään ilman että kukaan olisi siihen koskenut. puhelin ei ole tippunut maahan lähiaikana.

mystistä.. toimii toki täysin mutta ensin kokeilen giganttiin takuuseen korjauttaa ja jos ei onnistu niin soitan maahantuojalle. takuuhan ei yleensä korvaa lasin hajoamista mutta nyt on kyllä materiaalivika.. jännityksiä lasissa tms.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288587870295.html#comments-anchor

Halutaan alkoholin hintaa ylös sekä muutenkin hankaloittaa sen saantia.... VÄÄRIN!

Viron tuomisista puhutaan tässä yhteydessä mutta tuskin se on ongelma.. ei ne mopopojat täältä lähde viroon viinoja hakemaan.

Mielestäni on käsittämätöntä ettei missään asiaan liittyvässä keskustelussa katsota historiaa... eli mitä tapahtuu, jos alkoholia ei saa, tai se on kallista?

Jotkut vetää mietoja huumeita kun "kertapöhnän" hinta tulee halvemmaksi (ei todellista tietoa mulla hinnoista)

mutta se mitä tehtiin 80' ja 90' luvulla tulee idioottivarmasti toteutumaan jos alkoholin hinta nousee paljon.
kiljuntekijät ryömivät koloistaan keittämään kuravellejään ja myy niitä alaikäisille... niin kuin ennenkin.
pontikan trokaajat venäjältä heräilevät ja myyvät pontikkaa jossa joi olla metanolia alaikäisille... niin kuin ennenkin.
deekut vetää sinolia... niin kuin ennenkin
opiskelijat alkavat keittämään pontikkaa vuokrakämpissä kun sähkö ja vesi on "ilmaista" ...niin kuin ennenkin (yksinkertaiset ohjeet löytyy netistä kuinka rakennetaan pontikkavehkeet keittiön perus kattiloista, hellasta ja kraanasta. keiton jälkeen välineet palautuvat entiselleen)

Eli alkoholin hinnan korotus EI vaikuta ongelma- /alaikäisten käyttäjien alkoholin kulutukseen vaan siirtää sen muihin aineisiin. typerät kukkahattutädit eivät vain sitä tajua. kysyntä lisää tarjontaa..

ainoat kärsijät olisi kohtuukäyttäjät.ne on muut keinot millä nuorten juomista kannattaa rajoittaa... vaikka antabusrokotus kaikille koululaisille kouluterveydenhoitajalla

no ainakin mulla oleva samsung galaxy s2 ja s2 plus pelaa hyvin eikä kuumene. työpäivän kestää akku (siis kun nettiliikenne menee sen kautta) vaikka puhun paljon puhelimessakin. muutenhan tuossa kestää useamman päivän akku.

s3 mallista lähtien näyttäis olevan LTE tukikin (4g) mutta nuo s2 mallit jotka ollut markkinoilla pian pari vuotta tukee kuitenkin 3g DC ja rauta tukee 21mt liikennettä joka pitäis piisata.

jopa nokian lumioissa on hotspotti ja ilmeisesti toimiikin kun joku tuttu niitä käyttää siten.
täähän on ihan vakio kamaa nykyään. puhelin liittymissäkin nettiyhteys taitaa olla vakiona kaikissa ja joissain jopa rajoittamaton niin ettei tarvi megoja vahdata.

samsung galaxy s2