Related Articles
Aina vaalien alla ilmestyy henkilöitä, jotka tarjoutuvat valvomaan etuamme eduskunnassa työskennellen. Vaasan seudulla on nyt erityisen suuri tarve saada edustusta parlamenttiin, sillä kielipolitikoinnin mukana voi kohtalomme mennä pesuveden mukana ties minne.
Vaasan seutu on ennusteiden valossa menettämässä yhden tai useampia nyt viidestä edustajasta. He ovat meille tärkeitä – jokainen aatetaustastansa huolimatta.
Tämän alueen mahtipuolue on RKP. Sen taktiikkana on saada mahdollisimman monta edustajaa myös suomen- ja kaksikielisiä äänestäjiä hyödyntäen. Haluan palauttaa mieliin eduskuntavaalit 2007.
Vaasalaislähtöisen puheenjohtaja Wallinin seireenilaulu kuului: ”RKP on suomalainen kansanpuolue”. Itse tartuin innolla täkyyn, ja saimmekin lähes 2 500 suomen- tai kaksikielisen äänestäjän avulla läpi Håkan Nordmanin. Muistan kirjoittaneeni hänen olevan enemmän vaasalainen kuin rkp:läinen. Ja niin hän olikin.
Mutta sitten tuli arki. Kokeneelle Vaasan seudun puolustajalle ei puolueessa lohjennut painoarvonsa mukaista asemaa. Hänet ajettiin sivuraiteelle, jolloin myös me äänestäjät jouduimme etelän RKP:n vaalikarjan asemaan. Wallinin RKP:n tanssiinkutsu johti kaksikielisten hylkäämiseen keskelle tanssilattiaa.
Tässä kohtaa on pyydettävä anteeksi Marjatta Vehkaojalta, joka kokemuksensa perusteella ennusti juuri tätä.
Nyt elämme Calle Haglundin aikaa. Voiko kuvitella, että jokin on RKP:ssa muuttunut? Miksi etelän vaikuttajat ja kulisseissa häärivät säätiöt olisivat lakanneet pelkäämästä puhdasverisen ruotsalaisuuden rämettymistä?
Ilmeisesti näissäkin vaaleissa suomen- ja kaksikielisten sekä yleensäkin ”pampaksen” äänet kelpaavat. Saammeko vieläkään odottaa jotakin vastalahjaksi? Esimerkiksi sitä, että kielipolitiikasta huolimatta Vaasan seutu saisi yhdistyä?
Muistuu, kuinka joku edistyksellinen lehtori Övningsskolanissa halusi lievää kielikylpyä toisin päin. Olisi ruotsinkielisille opetettu suomea käyttäen hyväksi liikuntaa ja kuvaamataiteita. Muistaakseni Åbo Akademi kielsi asian ”identiteettiä vaarantavana”.
Missä nyt ovat nämä vartijat, kun maailman ruotsinkielisimmät kunnat Närpiö, Korsnäs ja Larsmo haluavat rahasta muuttua kaksikielisiksi?
Nyt asian ytimeen!
Yhtenäisen Vaasan seudun puolesta on jo yhden kauden toiminut Lasse Gästgivars, eikä ole syytä olettaa, että Joakim Strand olisi yhtään edeltäjäänsä Håkan Nordmania huonompi. Olisi hienoa saada molemmat eduskuntaan.
Mutta ennen kuin yksikään ”vääränkielinen” antaa äänensä, on saatava vakuutus siitä, ettei Håkanin kohtalo toistu. Itse en toista kertaa aio jäädä keskelle tanssilattiaa ja tuntea itseäni etelän RKP:n äänettömäksi lypsylehmäksi, Pohjanmaan tyhmäksi vaalikarjaksi.
Älkää kertoko, että onhan meillä ollut ministereitäkin täältä. Wideroos, Henriksson tai Norrback eivät olleet ”epäpuhtaita”, vaan Vaasan haitaksi valvoivat etupäässä ruotsin kielen asemaa. Gästgivars ja Strand ovat käsittääkseni enemmän Nordmanin kaltaisia sillanrakentajia. Miksi nyt pitäisi uskoa, ettei RKP syrji heitäkin? Tähän on saatava puolueen vastaus.
Kalle Lanamäki
Vaasa
