Related Articles
Historian tietämys avaa ovia mahdollisuuksille
Viime päivinä on mediassa ja somessa kirjoiteltu erilaisista uhkista ja skenaarioista.
Venäjä eli Putin esittää, että hänen edustamansa valtio ei ole uhka. Putinin mielestä kyseessä on Lännen ja Naton salaliitto Venäjää kohtaan.
Kuvioon kuuluu, että Kiina ns. komppaa venäläisten lausuntoja. Ja, että Venäjä ei uhoa – tietenkään julkisuuteen tuloon eri medioissa ei liity minkäänlaisia sisäpoliittisia intressejä?
Mediafoorumeilla esiintyy tunnepitoisia kommentteja. Ismejä ja niiden taustoja on hankala erottaa toisistaan. Luomalla mielikuvia vaikutetaan – sitä kutsutaan myös harhauttamiseksi.
Kommunismin aate on olemassaolonsa aikana halunnut esiintyä rauhantuojana ja tasa-arvoisuuden rakentajana. Voidaan kysyä sitä, että missä se olisi toteutunut ja miten? Ja mitkä ovat tulokset tai näytöt tilinpäätöksissä?
Kiinassa ei ole Maon vallankumouksen aikana eikä sen jälkeen kunnioitettu ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Kiinassa on tänä päivänäkin näennäisdemokratia. Pohjois-Korea taasen on vienyt totalitarismin ja kansan alistamisen huippuunsa. Oman kansansa riistämiseen liittyy taustalla vinoutunut käsitys johtajuudesta ja omasta merkityksestä suhteessa kansaan. Kyse ei ole mistään ”missiosta ja visiosta”, vaan johtajien silkasta ahneudesta sekä rahanhimosta.
Raha, sota ja valta ovat aina liittyneet yhteen.
2. maailmansodan viimeisistä päivistä on kulunut yli 70 vuotta. Sodassa kuoli yli 51 miljoonaa ihmistä. Uuden aseen käyttöönotto kahdessa kohteessa, Hiroshimassa ja Nagasakissa, joissa molemmissa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä. USA ja Liittoutuneet on mediassa ”vuosipäivien” merkeissä tuomittu, koska Japaniin kohdistettiin tuhoisat iskut.
Tyynenmeren alueen saarilla ja mantereilla sota päättyi siihen. Euroopassa jo aikaisemmin toukokuussa.
Mediassa on tuotu esiin näkemystä, että Japani oli uhri ja kärsijä.
Silti Japani aloitti sodan Tyynellä Merellä. Japanilla oli myös pitkälle menevät ja vuosia kehitellyt suunnitelmat iskuihin USA:han. Dokumentointi sen nykyisin todentaa. Vilpillistä diplomatiaa käyttäen Japani aloitti sodan hyökkäämällä Pearl Harbouoriin ilman sodanjulistusta.
Menestyksen ja valtausten myötä Japani eri alueilla Tyynenmeren alueella sodan aikana harjoitti sattumanvaraista väkivaltaa ja raakuutta mielivaltaisesti siviiliväestöön. Japanilaiset teloittivat USA:n joukkojen asepuvussa toimineita sotilaita, jotka olivat suorittamassa tehtäväänsä – kuten japanilaisetkin. Japanilaiset loivat myös vankileireistä työresurssin, jota armotta hyödynnettiin. Satoja tuhansia liittoutuneiden sotilasta kuoli.
Venäjä, Kiina ja Japani ovat vuosisatoja tavoitelleet rikkauksia, herruutta ja valtaa Aasiassa. Koreassa, Vietnamissa, Kambodjassa ja Laosissa erityisesti. Kiinalaisten ja korealaisten on vaikea unohtaa Japanin armeijan julmuuksia sodissa jo ennen toista maailmansotaa eli esim. 1937-39. Vanhoistakin teoista tahrat säilyvät. Toiminta tuolloin ja teot heijastuvat edelleen nykypäivään. Vietnamin sota oli ensimmäinen tv-sota, sitä sai 60-luvulla seurata televisiosta päivittäin.
Totalitarismi ja väkivalta ovat aina kulkeneet käsikädessä.
Aseiden kalistelu ja nyttemmin viime vuosien aikainen ja jatkuva uhoaminen sekä toimet Ukrainassa ja Krimillä viestivät politiikan suunnasta. Jännitteen tarkoitushakuinen luominen ei ole leikkiä ilman vakaviakin seurauksia tai vahinkoja. Samanaikaisesti Venäjän johto kirkassilmäisesti puhuu liennytyksen merkityksestä ja tarpeellisuudesta. Baltian maat eivät koskaan liene tunteneet turvallisuutta idän suunnasta.
Mikäli haluaa olla hyväuskoinen ja luottaa poliitikkojen puheisiin, niin tulee olla enemmän kuin normi-optimisti hyvää uskoakseen ja toiveikkuutta paremmasta sekä rauhasta mielissään elätellessään.
Ps. Pohjois-Korean asema ja uhittelu on koomista, mutta toisaalta” hieman, tai ehkä enemmän kuin hieman” huolestuttavaa..
Maa edustaa kansalaisoikeuksien, demokratian ja ajattelunvapauden törkeää loukkaamista.
Pohjois-Korean kansalaisten, jotka siellä elävät ovat äärimmäisen manipuloinnin kohteena. Kansa riutuu ja kuolee, mutta johto elää yltäkylläisyydessä. Vaikutuksia koetaan Euroopassa, mutta mitä asioiden korjaamiseksi Koreassa täältä Uralin vuorten länsipuolelta voidaan tehdä?
Korea jakautui sodan jälkeen 1953. Erityisen omituista on, että jännitettä on haluttu ylläpitää yli 60 vuotta.
Bert Lundström, Vaasa
