Home / Kolumnit / Jonne Blåfield: Jätebisnes

Jonne Blåfield: Jätebisnes

Vaasan omakotitalouksissa on ollut vuoden 2012 elokuusta lähtien vai yksi jäteastia poltettavalle jätteelle, jonka tulee pitää sisällään elintarvikkeet ja niiden pakkausmateriaalin.

Samaan aikaan karkeajäteastia poistettiin käytöstä.  Jäteastioiden väheneminen ainoastaan yhteen on pakottanut asukkaat toimittamaan jätteitä alueellamme sijaitseville hyötykäyttöasemille

Nopeasti ajateltuna se kuulostaakin hyvältä vaihtoehdolta kuntalaisten rahapussia ajatellen, mutta onko asia näin yksiselitteinen?

Tuon nyt ympyrän yhteen, kuinka kuntalaiset maksavat jätteestä Vaasan alueella. Me maksamme jätteenkäsittelymaksun, tämän jälkeen maksamme vielä varsinaisen jätteen poisajosta. Jätteet toimitetaan Mustasaareen Stormossenin kaatopaikalle. Se myy jätteet Westenergylle joka sitten polttaa ne.

Jätteiden poltosta syntyy lämpöenergiaa. Energian voittoa tavoittelematon Westenergy myy Vaasan Sähkölle, joka sitten jalostaa energiasta sähköä ja kaukolämpöä.

Vaasan Sähkö myy saadun energian kuntalaisille. Westenergy toimii vain lypsylehmänä välissä. Sen suurimmat osakkeen omistajat ovatkin Vaasan Sähkö ja Stormossen. Tämä yhteistyö sai vuoden 2012 ilmastopalkinnon.

Viime vuoden lopulla postilaatikkoihimme tipahti Stormossenin avainkortti hyötykäyttöasemille. Sen on tarkoitus aktivoida, ja siinä on kuusi ilmaista käyntikertaa vuodelle 2014 hyötykäyttöasemien jätteenkeräyspisteille.

Stormossenin mukaan toimenpiteellä pyritään kontrolloimaan jätteen tuontitiheyttä ja määrää.

Rajallisia käyntikertoja tuleekin käyttää harkiten, sillä tästä lähtien tuskin tulemme näkemään takaluukusta nostettavia pahvilaatikoita. Nyt kaatopaikkajätteet lojuvat varastoissa niin kauan, että saamme riittävän suuren kuorman jotta maltamme käyttää yhden käyttökerroista.

Pelkäänkin, että jätteiden poisviennistä tulee liian monimutkaista ja haastavaa joillekin. Maksuttomien käyntikertojen rajaaminen kuulostaa jotenkin huonolta idealta, ja tämä voi kasvattaa luontoon joutuvan jätteen määrää. Kynnystä kasvattamalla ei saada ihmisiä kiinnostumaan luonnosta.

Silkalta ahneudelta tuntuva jätebisnes lyökin nyt yli hilseen. Onko vuoden 2012 ilmastoteko 2014 vuoden ekokatastrofi?

Tuleeko meidän jätteillämme tehdä ainoastaan hyvää bisnestä, vai onko tässä oikeasti ajatus tehdä kunnallemme toimiva jätehuoltojärjestelmä? Kuluttajan omalletunnolle kasataan nyt melkoinen vastuu, kun jäteyhtiö vähentää omaansa.

Jonne Blåfield (ps.)

About Toimitus

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa