Related Articles
Venäjä kielsi monien elintarvikkeiden tuonnin Euroopan Unionin alueelta. Suomessa tämä iskee erityisesti juuston, voin ja jugurttien vientiin ja Valioon, jossa alkoivatkin heti yt-neuvottelut. Jo tammikuussa Venäjä kielsi sianlihan tuonnin EU:sta, perusteena (tekosyynä?) Liettuan karjasairaudet.
Venäjän viimeisin tuontikielto oli vastaisku EU:n talouspakotteille. EU rajoitti heinäkuussa mm. venäläispankkien oikeutta saada lainoja Euroopasta, samoin Venäjän ase- ja öljyteollisuuden mahdollisuuksia ostaa alan teknologiaa.
Meidän tavallisten suomalaisten kannattaa suosia tässä tilanteessa kotimaisia elintarvikkeita, jotta elintarviketeollisuuteemme kohdistuva isku pehmenisi edes hiukan. Tanskalainen juusto saattaa olla suomalaista halvempaa, mutta tanskalaiset eivät maksa meijerityöntekijöidemme työttömyyspäivärahaa.
Suomen kannattaa myös vaatia, että EU tasaa kauppasodan vaikutuksia pahimmin kärsiville maille. Suuria odotuksia ei tämän suhteen kannata luoda, sillä Baltian maat, Kypros ja Puola kärsivät Venäjän toimista enemmän kuin Suomi. Kauppasodan kärsijöitä voi tukea myös kotimaisin budjettitoimin
Syksyllä Suomen hallitus tekee päätöksen Fennovoiman ydinvoimalasta. Noin puolet voimalan osakkeista on venäläisen, hallituspiirejä lähellä olevan Rosatomin hallussa. Tässä tilanteessa päätöstä pitäisi lykätä, ellei evätä koko lupaa.
Kauppasota alkoi Ukrainan kriisistä. On vaikeaa tietää, mikä on totta viime aikojen propagandasodassa. On kuitenkin kiistatonta, että Venäjä liitti laittomasti Krimin alueeseensa ja pyrkii horjuttamaan Ukrainan hallitusta. Todennäköisesti se on lietsonut ja aseistanut kapinaa Itä-Ukrainassa.
Ukrainan hallituskaan ei selviä puhtain paperein. Sodankäynti Itä-Ukrainassa kohdistuu raskaasti siviileihin ja on sysännyt liikkeelle satojatuhansia pakolaisia. Aselepo, vapaat vaalit ja neuvotteluratkaisu olisivat oikea tie tästä eteenpäin.<
Suomalaisille ydinkysymys on se, että Venäjä on valmis masinoimaan vallankaappauksia ja anastamaan toisen valtion alueita. Se teki sen Krimillä ja todennäköisesti yritti sitä Itä-Ukrainassa. Operaatioissaan Venäjä vetoaa krimiläisten ja itäukrainalaisten omaan tahtoon. Itse kannatan kansojen itsemääräämisoikeutta. Jos krimiläiset tai donetskilaiset ovat tyytymättömiä Ukrainaan, heillä on oikeus eroon tai vähintään autonomiaan. Heidän tahtonsa pitää kuitenkin mitata vapailla vaaleilla.
Vapaita ja rehellisiä vaaleja ei järjestetty Venäjän hallitsemalla Krimillä. Vladimir Putin ei uskaltanut ottaa sitä riskiä, vaikka todennäköisesti tulos olisi ollut hänelle mieluinen. Ukrainan kannattajat ovat kokeneet Krimillä painostusta, heitä on jopa karkotettu maasta.
Ukrainassa olivat sotaolosuhteisiin nähden vapaat vaalit, mutta Venäjän tukemat separatistit estivät äänestämisen hallitsemillaan alueilla ja järjestivät omat vaalien irvikuvansa.
Erilaisten gallupien mukaan itäukrainalaisten enemmistö on tyytymätön Ukrainan nykyjohtoon, muttei halua erota Ukrainasta. Varmuutta asiasta ei saada, ennen kuin alueella pystytään järjestämään vapaat vaalit.
Venäjän nykyjohto kannattaa kansansuvereniteettia valikoivasti. Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet irrottautuivat Georgiasta, koska se sopii Kremlille. Tshetshenialle ei ole annettu mahdollisuutta irrottautua Venäjästä, vaan maan itsenäisyys murskattiin sodalla ja vainoilla.<
Meidän suomalaisten kannattaa puolustaa kansojen itsemääräämisoikeutta. Meidän kannattaa myös toimia yhdessä muun EU:n kanssa, vaikka EU ei olekaan joka käänteessä toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Yhtenäisellä EU:lla on riittävästi voimaa pysäyttää Venäjän johdon laajentumispolitiikka.
Suomen tulee pitää yllä mahdollisimman hyviä suhteita Venäjään ja yrittää estää kriisiä pahenemasta, mutta sen ei pidä luistaa EU:n yhteisestä linjasta. EU toimii tässä oikean asian, kansojen itsemääräämisoikeuden puolesta.
Juha Tuomikoski (vihr.)
Vaasa
