Home / Kolumnit / Bert Lundström _ Päätöksenteon prosessit ja motiivit

Bert Lundström _ Päätöksenteon prosessit ja motiivit

Päätöksenteon prosessit ja motiivit

Ihmetyksen kohteena on monikin asia. Kummastelemassa on suuri joukko kansalaisia ja verojen maksajia. Tässä muutamia satunnaisessa järjestyksessä ja vain poimintoja. Eli hienosti ilmaistuna otantaa, virhemarginaali suuntiin jos toisiin saattaa olla hyvinkin yli +/- 2-3 prosenttiyksikköä.

Terminologia ja hienostelu-kikkailuilmaisut, kuten: ”hypyt, loikat, ketteryys, kärkihankkeet, pitkässä juoksussa jne.” Näitä päättäjämme käyttävät kerrasta toiseen, puheiden ja lausuntojen aito sisältö ja avoimet tavoitteet puuttuvat. Lisäksi mielellään käytetään muotisanoja, kuten esim. diskurssi, koheesio… jne. Tätä verbaalisanahelinää ollaan saatu kuulla enemmän kuin riittävästi.

Päättäjien lausumat työllisyydestä ja/tai työttömyyden hoitamisesta ovat sitten oma lajinsa.

Kun ollaan kansantaloudellisesti Kreikankin alapuolella, niin mistä a-plus merkinnät tulevat? Tyhjien puheiden toistostako? Miten ministeritason henkilöiden perustietämys kansantaloudesta ja liiketaloudesta voi olla niin niukkaa, mutta vaatimatonta.

Meillä on reserviä työvoimana käyttöön runsaasti. Joiden ammatillinen koulutus ja osaaminen voidaan todentaa. Työvoiman tarvetta täydentää ei ole syytä hakea muualta. Ns. suuret ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ansaitusti, mutta siinäkin populaatiossa on edelleen valmiuksia jossain muodoissa toimia työelämässä ja yhteiskunnan hyväksi. Edelleenkin veroja maksaen.

Medioiden ja toimittajien tarkoitus- ja linjaushakuisuus alkaa arveluttaa. Ihmisten tulisi ikään kuin olla heidän määrittämäänsa mieltä asioista. Mikäli poikkeaa toimittajien linjasta, niin leimatuksi tulee – erilaisia leimoja valikoimassa on.

Vapaamielisyys, suvaitsevaisuus käsitteinä eivät oikein vaikuta olevan hallinnassa. Se ei tarkoittane hallitsemattomuutta. Eikä myöskään kritiikittömyyttä.

Ely-keskus ja Museovirasto ovat jälleen erikoisella asialla toimissaan. Halutaan torpata Vaasan linja-autoaseman uudisrakentaminen ja luominen keskeiseksi monitoimiseksi alueeksi, sen sijaan ,että ammottaisi tyhjyttään. Virastot eivät tiedä mitä mieltä olla – välillä vastaan ja välillä myötäilevät. Kaupunkilaiset haluaisivat alueen uudistamista.

SoTe- hanke on muodostunut lähinnä poliittiseksi peliksi. Kansalaisten tarpeet palveluista vaikuttavat edelleen olevan sivujuonne. Kun valtapeli ja politiikka tuli painokkaasti kansalaisten käsittelyyn alkoi uudenlainen ja muunneltu painotus poliitikkojen puheissa. Kansalaisten palvelujen saanti onkin prioriteetti ja aluejaot sekä poliittiset valtasuhteet eri alueilla sekundäärisiä.

Poliittiset nimitykset myös kummastuttavat, kun esimerkiksi kenraalimajuri ohitetaan ja korkeaan puolustukselliseen sekä turvallisuuteen liittyvään virkaan ilman sotilastaustaa nimitetään DI.

Lupaukset poliitikkojen taholta ovat voimassa vain julkisen haastattelun hetkellä, eivät enää viikon tai kuukauden päästä.

NykySuomessa säästää pitää ja tulee maksaa veroja eli osallistua ns. talkoisiin. Mutta päättäjät unohtavat tai eivät halua tietää, että vain esimerkillä voi johtaa. Ja vain esimerkin avulla.

Rahan valta ja suosiminen sekä hyväveli-kuviot ovat jatkumo. Ruotsinkielisellä vähemmistöllä on vahva edustus tässä ja näissä peleissä.

Bert Lundström

Vaasa

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa