Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta /
Aimo Nyberg – Havainnekuvat auttavat ymmärtämään

Aimo Nyberg – Havainnekuvat auttavat ymmärtämään

Havainnekuvat auttavat ymmärtämään

Havainnekuvia ovat esim. kaupunkisuunnittelun julkaisemat tietokoneohjelmilla tehdyt valokuvankaltaiset muokatut kuvat. Niissä on yhdistetty jo olemassa olevaa luonnon- ja rakennettua maisemaa muihin sopiviksi katsottuihin valokuviin tai tietokonepiirroksiin.

Havainnekuvista voidaan myös tehdä animaatiota, videoita, eli liikkuvalla kuvalla saadaan suunnitteilla oleva kohde esitettyä ”aidossa ympäristössä”.

Kannattaa katsoa esim. Vaskiluodon tornitaloluonnoksesta tehdyt havainnekuvat Vaasan kaupungin sivuilta.

Nytt landmärke väcker intresse i Vasa, svenska.yle.fi -sivu on myös katsomisen arvoinen.

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/01/15/nytt-landmarke-vacker-intresse-i-vasa

Sanomalehdet muokkaavat mielipiteitä jutuillaan

Kun paikalliset sanomalehdet julkaisevat vireillä olevista hankkeista havainnekuvia, peruskansalaiset näkevät kuvassa helposti lopullisen ja pian toteutuvan totuuden.

Näin on kuitenkin harvoin. Havainnekuvat valmistuvat ja usein julkaistaan ennen lopullisten suunnitelmien valmistumista, siis jopa paljon ennen mahdollisten kaavamuutosten voimaantuloa.

Tällaiset ”suurin piirtein” mallit ovat visioita, joilla hahmotetaan kohteen sijainti suhteessa ympäristöönsä. Tällaiset kuvat mahdollistavat ainakin ammattilaisille mittakaavojen, volyymien ym. tarkastelun.

Uuden ja vanhan rinnakkain olosta

Jokainen aika luo omaa arkkitehtuuriaan. Parhaimmillaan se on aikaa kestävää, laadukasta suhteessa käyttötarkoitukseen, ja lakien säätämät määräykset täyttävää uutta rakennuskantaa. Ekologisia, eettisiä ja esteettisiä arvoja pohditaan myös aivan varmasti kaikkea uutta suunniteltaessa.

Mielenkiintoista pohdintaa voi syntyä esim. kysyttäessä tuleeko uuden rakennuksen sopeutua vanhaan, jo olemassa olevaan rakennuskantaan? Eli mennäänkö sopusoinnussa, olemassa olevan ehdoilla, vai onko rohkeutta myös hyväksyä uuden hankkeen halu nousta ikään kuin nyt vetovastuuseen, ja ottaa paikkansa vahvana ja itsensä esiin nostavana ”maamerkkinä”?

Erilaisia mielipiteitä tulee kuunnella, jopa houkutella esiin. Vuorovaikutus vastakkaistenkin mielipiteiden välillä on tarpeen, jotta suunnittelun varhaisessa vaiheessa saadaan esiin aluksi mitättömiltä tuntuvia yksityiskohtia, jotka kuitenkin voivat johtaa aivan uudenlaisiin oivalluksiin.

Väärinkäsityksiltäkään ei vältytä

Viimeisin esimerkki Vaasassa havainnekuvien aiheuttamasta väärinkäsityksestä koettiin Meijerikatu 2 – 4 asemakaavan lausuntoja annettaessa. Waasa Kiinteistöjen toimitusjohtaja Anssi-Jukka Kasin suunnitelmat sisäliikuntapuisto Hop Lopin rakentamiseksi eivät tulleet heti ymmärretyksi, ja Jupiter-Säätiön toimesta jätettiin eriävä mielipide. Havainnekuvaa katsomalla oli saatu puutteellinen näkemys suunnitelmista. Sanomalehti Pohjalainen kertoi (16.1.2015), että asiaan on nyt perehdytty, ja eriävä mielipide on vedetty pois.

Pelkkiin havainnekuviin ei voi luottaa liikaa. Uusien kaavojen/ kaavojen muutosluonnoksiin on syytä perehtyä perinpohjin.

Kaupunkisuunnittelussa viranomaisten tulee tehdä hankkeista jopa äärimmäisen perusteellisia selvityksiä, alueen historiasta, kohteen aikaisemmista vaiheista, suojelun yksityiskohdista jne.

Nämä selvitykset ovat esillä nykyään myös netissä. Tämä on kiitettävän hyvää palvelua kaupungiltamme. Tietoa siis löytyy, kunhan vaan varaa aikaa niihin perehtymiseen. Kotona koneen äärellä voi asioista ottaa selvää, ja sitten vaikka puolison kanssa keittiön pöydän ääressä keskustelemalla yrittää ratkoa, mitä tuleman pitää.

Jonkinmoista asiantuntija apua voi halutessaan kysellä myös oman asuinalueensa asukasyhdistykseltä. Klemettilässä ei ole vielä omaa yhdistystä, Vöyrinkaupungilla uinuva yhdistys tulisi herättää uuteen eloon.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry on toki näidenkin alueiden, kuten Vaskiluodon ja varsinaisen Cityn asioista kohtuullisen hyvin perillä. Erinomaisen hyvin asioita hoitaa myös pitkän historian omaava Palosaaren asukasyhdistys. Samoin muut omilla vastuu alueillaan, toki toimenkuvat ovat aika lailla erilaisia alueesta riippuen.

Avoimeen keskusteluun ovat kaikki puoltavat, vastustavat, pohdiskelevat, epäröivät ym. kirjoitukset tervetulleita. Toivotaan, että eri foorumeilla jatketaan asian tiimoilta tuomalla esiin omat näkökannat ja niille perusteluja.

Vaskiluodon tornitaloluonnoksesta keskusteltiin 15.1. Kylpylähotelli Tropiclandiassa. Paikalla oli kohtuullisesti väkeä. ilmeisesti kuitenkin kovin vähän ihan tavallisia vaasalaisia. Sijoittajia oli tullut paikalle, samoin hankkeen toteuttajia, ja kaupungin suunnittelupuolen virkamiehiä. Poliitikkoja oli tosi vähän vaivautunut paikalle. On harmi, jos he katsovat, että riittää kun heille kerrotan asiasta erikseen. Vuorovaikutus ja yhteinen keskustelu ovat mielestäni tämän ajan mukainen oikea tapa olla aktiivisesti vaikuttamassa asioiden eteenpäin menoon.

Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaaksolle kiitokset illan tilaisuuden onnistumisesta.

Aimo Nyberg,

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja

Teksti on julkaista ensimmäisenä http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/ sivustolla.

Vaasan kaupungin havainnaevideo

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/01/15/nytt-landmarke-vacker-intresse-i-vasa

o

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa